Apua! Olen täällä appivanhempien luona, kuukupillinen verta kaatui juuri kylppärin vaaleanharmaalle matolle :(
Appivanhemmat ovat tulossa kotiin varttia vaille kymmenen. Mitä teen, en pysty pesemään mattoa käsin enkä kehtaa kai enää näin illalla laittaa pyykkikonetta pyörimään!!!! :(
Kommentit (14)
Mikset muka pysty pesemään käsin tuota tahraantunutta kohtaa? Se lähtee heti puhtaaksi, kun tuoreeltaan peset.
Laitat sen sinne pesukoneeseen. Parempi pestä heti ettei pinty
Sanot, että sotkit maton ja tarjoudut pesemään sen. Ei ole noin vaikeaa.
Tältä kaatui kaljaakin sohvalle just.
Lähde pois sieltä, mene omaan kotiisi.
Otat maton johonkin pussiin ja jätät vaivihkaisesti esim. työpöydälle pahoittelevan lapun, jossa lupaat pestä sen ja tuoda takaisin. Vahinkoja sattuu. Noloahan se on, mutta kyllä he ymmärtävät kun vain selität asian ja hoidat sen kuin aikuinen etkä peittele tai salaile mokaasi.
Laitat tietenkin pesukoneeseen tuoreeltaan. Sanot ettää siihen meni huulipunaa.
Nosta matto lavuaariin tai suihkun alle ja laske kylmää vettä tahran läpi niin kauan että kaikki veri huuhtoutuu pois. Nosta sitten matto johonkin valumaan. Sano appivanhemmille että kaadoit matolle jotain (muuta kuin verta, vaikka meikinpoistoainetta) ja että sen voi varmaan pestä huomenna.
Veritahrat lähtee tuoreina ja kylmällä vedellä. Matto tai siis verinen kohta likoamaan kylmään veteen ja myöhemmin vasta pesu.
Kylmää vettä heti päälle ja hankausta, niin suurin osa lähtee jo sillä pois. Sen jälkeen peset vähän pesuaineella, niin loputkin lähtee sillä. Älä anna tahran kuivua, vaan pese heti tuoreeltaan. Huomenna sitä ei enää puhtaaksi saa.
Muista! KYLMÄÄ vettä! Jos laitat kuumaa, tahra ei lähde koskaan millään.
Mitä hirviöitä jengin appivanhempina on, jos ei tuommoista uskalla sanoa ääneen ja pahoitella?
Vai kuinka pahasti mä olen sivistymätön moukka. Mokasin ekalla käynnillä mieheni isoäidillä. Tietenkin tunnustin ja lupasin hyvittää. Niin teinkin. Vaikka tämä isoäiti vaan nauroi ja sanoi, että höpsö, asioita sattuu ja tapahtuu, ei tarvii korvata.
Meistä on tullut ihan mahtavia kavereita keskenämme muutenkin, kuten appivanhemmistakin.
Rehellisyys maan periin ja lepposa, nauravainen asenne.
Niin väsynyttä jauhamista. Koita mennä nukkumaan ja miettiä huomisen provoja.
Syy, miksi pelkään kuukupin hankkimista.