Lue keskustelun säännöt.
Se on sitten ero edessä ja olen ihan rikki
16.12.2017 |
Kerrotaan alkuun että olemme molemmat vielä opiskelijoita. Minulla ja miehellä on ollut koko vuoden ajan ongelmia kommunikaatiossa. Aina tilaisuuksissa, jossa on muita, hän työntää minut fyysisesti ja henkisesti kauemmaksi, jos yritän hakea läheisyyttä. Ja ei, en halua suudella häntä kaikkien edessä ja vain kyhnyttää kylki kyljessä. Haluan että mies kohtelisi minua tyttöystävänä.
Eilen riitelimme asiasta emmekä päässeet mihinkään lopputulokseen, sillä sanoista huolimatta emme ymmärrä toisiamme. Hän myös sanoi että minua on ajoittain vaikea rakastaa, ja minulla on omalta osaltani samanlaiset fiilikset. Sanoin myös miehelle miettineeni eroa, mutta en saanut siitä oikeastaan minkäänlaista reaktiota.
Tietysti miehellä on ne hyvät, ihanat puolensa. Siksi tämä tekee eron ajattelusta niin vaikean. Ja lisäksi rakastamme toisiamme.
TLDR: Tule kertomaan oma erokokemuksesi ja sanomaan että helpottaa :(
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TLDR?
Too long, didn't read. Sen jälkeen tulee lyhyt tiivistys keskustelunavauksen sisällöstä.
Ero kuulostaa teille oikealta ratkaisulta
Miksi et osaa olla itseksesi? Oletko niin heikko että tarvitset kumppanin?
Kyllähän se eroaminen kamalalta tuntuu, etenkin jos kyseessä on ensimmäinen vakava suhde. Mutta usko pois, pääset kyllä vielä yli! Ne on ne ekaan vakavaan suhteeseen lapsia tehneet, jotka jäävät ikiajoiksi roikkumaan niihin huonoihin suhteisiin eivätkä meinaa millään uskaltaa erota, vaikka syytä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo viikko eron jälkeen alkaa tuntua hyvältä, kahden viikon kuluttua vielä paremmalta. Sinkkuna on oikeastaan helvatan hyvä olla, omasta 7v suhteen liiton päätöksestä on nyt aikaa 2v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se eroaminen kamalalta tuntuu, etenkin jos kyseessä on ensimmäinen vakava suhde. Mutta usko pois, pääset kyllä vielä yli! Ne on ne ekaan vakavaan suhteeseen lapsia tehneet, jotka jäävät ikiajoiksi roikkumaan niihin huonoihin suhteisiin eivätkä meinaa millään uskaltaa erota, vaikka syytä olisi.
Kiitos vastauksesta!
Mä en nyt keksi yhtään syytä, miksi toisen kupeessa pitää silloin kyhnyttää, kun ollaan muiden seurassa?
Erot harvoin ovat helppoja, enkä nyt ole ihan varma, että onko se oikea ratkaisu teillekään, mutta jos muu ei auta, niin miksi kärvistellä huonossa suhteessa?
Enkä tunne yhtään ihmistä, joka ei erostaan olisi selvinnyt koskaan, joten luota siihen, että siitä selviää, ajan kanssa.
Up