Alkoholia viidennellä raskausviikolla!

Sain tietää vasta kuudennen raskausviikon alettua olevani raskaana. Olin parin viikon ajan kummastellut kipeitä rintojani sekä puuttuvia kuukautisia, mutta stressintäyteisen jakson takia luulin syyn piilevän hormonitoiminnan sekoittumisessa. Neljännellä raskausviikolla olin mieheni kanssa aurinkolomalla, jossa käytännössä jokaisella illallisella joimme viiniä, usein myös lounaankin ohessa. En edes ajatellutkaan voivani olla raskaana. Kuukautiset kuitenkin viivästyivät ja se alkoi mietityttää. Teinkin viidennen raskausviikon alettua raskaustestin, mutta testi näytti negatiivistä. Sen viikon ajan luonani oli vierailemassa ulkomailla asuva ystäväni, jonka kanssa kävimme ulkona viikon aikana moneen otteeseen: olin viikon aikana humalassa noin neljänä päivänä (tämä on poikkeuksellista!), joista kahtena päivänä olimme ulkona aamuyöhön asti. Pääasiassa join viiniä, yhtenä iltana kolme cocktailia, mutten usko alkoholin laadun vaikuttavan alkoholin haittoihin - kaikki alkoholi taitaa olla samalla tavalla myrkkyä. Negatiivisen raskaustestin takia olin tosiaan varma, etten olisi raskaana.
Tämän viikon maanantaina tein kuitenkin uuden testin, joka näytti hedelmöittymisen tapahtuneen kolme viikkoa sitten. Ja olenkin varma, että hedelmöittyminen tapahtui 5.11. Nyt olen lukenut paljon alkion kehittymisestä ja olen ollut kauhuissani viime viikon kehitysvaiheen tärkeydestä. Siis kyseessä juuri se viikko, kun olen ollut monena iltana ulkona ystäväni kanssa, ja jolloin alkion aivot, elimet, hermoradat jne. kehittyvät. Soitin maanantaina huolestani neuvolaan, jossa minulle sanottiin, että luonto kyllä hoitaa asiansa: jos alkion kehitys alkoholin takia häiriintyy, niin tapahtuu keskenmeno. Kuulemma monella tietämättään raskaana olevalla naisella on ollut bilettämistä raskauden alkuvaiheessa.
Olen menossa varhaisraskauden ultraan ensi sunnuntaina. Lapsi on perheeseemme toivottu, mutta olen totaalisen kauhuissani marraskuun aikana juodusta alkoholista. Olisin kiitollinen teidän kokemuksistanne ja ajatuksistanne. En tiedä minne muualle kirjoittaa tästä valtavasta huolestani, joka on saanut minut itkemään harmista jo moneen kertaan.