Lue keskustelun säännöt.
Mikä SUOMALAISEEN KULTTUURIIN kuuluva asia on paremmin jossain muualla päin maailmaa?
07.12.2017 |
Siis esimerkiksi se, että Suomessa ei puhuta palkoista vaan niistä ollaan jopa pelottavan hiljaa (kenties hävetään pientä/isoa palkkaa tai sitten ei vaan ole ollut tapana edes aikaan "suo, kuokka ja Jussi").
Oikeasti avoin keskustelu palkkatasosta olisi kuitenkin työntekijöiden etu, koska se mahdollistaisi oman työn kilpailutuksen oikeaan hintaan. Muutenkin avoin puhe palkoista häivyttäisi aika nopeasti kuvitelman siitä, että suomalaiset työntekijät olisivat poikkeuksellisen kalliita verrattuna nyt vaikka kaikkiin muihin länsimaihin. Ja tässä suhteessa asiat ovat tosiaan paremmin Suomen ulkopuolella.
Kommentit (20)
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Totta! Suomessa esimerkiksi kirjastonhoitajat opiskelevat viisi vuotta ja nostavat 20 000 euroa lainaa tienatakseen jatkossa n. 2000 €/kk.
Ruotsissa on parempi sauna, kun niissä on kokolattiamatotkin.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Palkat määräytyvät viime kädessä markkinoilla työn kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei siihen sinänsä vaikuta akateemisuus tai koulutuksen kesto. Sehän olisi hassua, jos jollekin taidehistorioitsijalle maksettaisiin 8000 kättelyssä tassuun, ihan vain koska on akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Palkat määräytyvät viime kädessä markkinoilla työn kysynnän ja tarjonnan mukaan. /quote]
Ei pidä paikkaansa. Esim. kansanedustajan työhän oli viimeksi tuhansia hakijoita, joista valtaosa olisi hakenut vaikka palkka olisi ollut kymmeniä prosentteja pienempi.
Käytännössä 90% korkeapalkkaisista töistä pystyttäisiin tekemään vähintään yhtä hyvin merkittävästi halvemmalla, jos ne pystyttäisiin kilpailuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Palkat määräytyvät viime kädessä markkinoilla työn kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei siihen sinänsä vaikuta akateemisuus tai koulutuksen kesto. Sehän olisi hassua, jos jollekin taidehistorioitsijalle maksettaisiin 8000 kättelyssä tassuun, ihan vain koska on akateeminen.
Kai se pointti oli, että muualla on helpompi päästä kunnon töihin korkeakoulututkinnolla kuin meillä Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta! Suomessa esimerkiksi kirjastonhoitajat opiskelevat viisi vuotta ja nostavat 20 000 euroa lainaa tienatakseen jatkossa n. 2000 €/kk.
Tuollaisissa hanttihommien akateemisissa koulutuksissa ei ole järjen häivää. Nykyään meillä on jo paljon töitä, joita voisi tehdä peruskoulu-, lukio- tai ammattikoulupohjalta, mutta akateemiset ihmiset ovat lobanneet alalle koulutusvaatimukseksi yliopistotutkinnon. Kirjastonhoitajan homman pitäisi olla lähinnä vajaakuntoisten työllistämistä. Koulutusvaatimukseksi aakkosten osaaminen.
Mitä ketjun aiheeseen tulee, on Suomessa ärsyttävää juurikin ylimitoitetut koulutusvaatimukset ja tarkoituksella pöhötetyt koulutusohjelmat. Useimmissa muissa maissa mennään paljon kevyemmällä koulutuksella, rahaa säästyy ja ihmiset pääsevät aikaisemmin työelämään, sekä voivat helpommin vaihtaa alaa.
Toinen Suomessa heikosti oleva asia on rakentamiseen kaikilta osin liittyvä byrokraattinen niuhotus ja osin siitä seuraavat tolkuttomat asumiskustannukset. Useimmissa maissa linjana on: Oma tupa, oma lupa.
Talvi on Kreikassa paljon parempi kuin Suomessa.
Venäjällä tehdään esim Pietarin seudulla hapatettua ruislimppua joka pesee suomalaiset fazerit ym.
Puurakentaminen on esim Saksassa huumaavasti korkeatasoisempaa.
Maitotuotteet ovat Ranskassa huomattavasti parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta! Suomessa esimerkiksi kirjastonhoitajat opiskelevat viisi vuotta ja nostavat 20 000 euroa lainaa tienatakseen jatkossa n. 2000 €/kk.
Tuollaisissa hanttihommien akateemisissa koulutuksissa ei ole järjen häivää. Nykyään meillä on jo paljon töitä, joita voisi tehdä peruskoulu-, lukio- tai ammattikoulupohjalta, mutta akateemiset ihmiset ovat lobanneet alalle koulutusvaatimukseksi yliopistotutkinnon. Kirjastonhoitajan homman pitäisi olla lähinnä vajaakuntoisten työllistämistä. Koulutusvaatimukseksi aakkosten osaaminen.
Mitä ketjun aiheeseen tulee, on Suomessa ärsyttävää juurikin ylimitoitetut koulutusvaatimukset ja tarkoituksella pöhötetyt koulutusohjelmat. Useimmissa muissa maissa mennään paljon kevyemmällä koulutuksella, rahaa säästyy ja ihmiset pääsevät aikaisemmin työelämään, sekä voivat helpommin vaihtaa alaa.
Toinen Suomessa heikosti oleva asia on rakentamiseen kaikilta osin liittyvä byrokraattinen niuhotus ja osin siitä seuraavat tolkuttomat asumiskustannukset. Useimmissa maissa linjana on: Oma tupa, oma lupa.
Kyllä minä ennemmin asioin kirjastossa, jonka on luonut ammattilainen ja jolta voi kysyä tiedonhankinnasta mitä vaan. Joku amitsupoju pitäisi varmaan Aku Ankka kokoelmaa kirjastona ja katsoisi himmeänä jos kysyisin vaikka Camun'n tuotannosta ranskankielistä kokoelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Mitä? Av-mammatkin ovat todistaneet että 15 neliötä riittää ihmiselle ihan hyvin ja on IHANA. asunto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta! Suomessa esimerkiksi kirjastonhoitajat opiskelevat viisi vuotta ja nostavat 20 000 euroa lainaa tienatakseen jatkossa n. 2000 €/kk.
Tuollaisissa hanttihommien akateemisissa koulutuksissa ei ole järjen häivää. Nykyään meillä on jo paljon töitä, joita voisi tehdä peruskoulu-, lukio- tai ammattikoulupohjalta, mutta akateemiset ihmiset ovat lobanneet alalle koulutusvaatimukseksi yliopistotutkinnon. Kirjastonhoitajan homman pitäisi olla lähinnä vajaakuntoisten työllistämistä. Koulutusvaatimukseksi aakkosten osaaminen.
Mitä ketjun aiheeseen tulee, on Suomessa ärsyttävää juurikin ylimitoitetut koulutusvaatimukset ja tarkoituksella pöhötetyt koulutusohjelmat. Useimmissa muissa maissa mennään paljon kevyemmällä koulutuksella, rahaa säästyy ja ihmiset pääsevät aikaisemmin työelämään, sekä voivat helpommin vaihtaa alaa.
Toinen Suomessa heikosti oleva asia on rakentamiseen kaikilta osin liittyvä byrokraattinen niuhotus ja osin siitä seuraavat tolkuttomat asumiskustannukset. Useimmissa maissa linjana on: Oma tupa, oma lupa.
Kyllä minä ennemmin asioin kirjastossa, jonka on luonut ammattilainen ja jolta voi kysyä tiedonhankinnasta mitä vaan. Joku amitsupoju pitäisi varmaan Aku Ankka kokoelmaa kirjastona ja katsoisi himmeänä jos kysyisin vaikka Camun'n tuotannosta ranskankielistä kokoelmaa.
Minua kiinnostaisi nähdä se tietokanta ja verkkokirjasto, jonka on suunnitellut, koonnut ja jota ylläpitää joku "vajaakuntoinen työllistyjä".
Tunturit ovat Norjan Lapissa korkeampia ja hienompia.
Maitosuklaa on useissa Euroopan maissa paljon laadukkaampaa.
Venäläiset päihittävät suomalaiset kännäämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Afrikassa syödään enemmän hyönteisiä.
Norjassa juodaan parempaa kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisella koulutuksella saa sen arvoista työtä josta kanssa maksetaan. Ei tarvitse kituuttaa neuvostoasunnoissa jonne ei mahdu kuin sänky, kahvikuppi, parit vaatteet ja kolme kirjaa per henkilö.
Palkat määräytyvät viime kädessä markkinoilla työn kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei siihen sinänsä vaikuta akateemisuus tai koulutuksen kesto. Sehän olisi hassua, jos jollekin taidehistorioitsijalle maksettaisiin 8000 kättelyssä tassuun, ihan vain koska on akateeminen.
Kai se pointti oli, että muualla on helpompi päästä kunnon töihin korkeakoulututkinnolla kuin meillä Suomessa.
Näinpä! Neuvostokämppiäkin neuvosto-Suomessa soisi riittävän lukuisille työttömille koulutuksesta riippumatta. Ihan oikeasti, näin ulkosuomalaisena Suomessa alkaa olla asiat tosi paskalla tolalla, ihan hirvittää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ennemmin asioin kirjastossa, jonka on luonut ammattilainen ja jolta voi kysyä tiedonhankinnasta mitä vaan. Joku amitsupoju pitäisi varmaan Aku Ankka kokoelmaa kirjastona ja katsoisi himmeänä jos kysyisin vaikka Camun'n tuotannosta ranskankielistä kokoelmaa.
Kirjastojen valikoima voidaan päättää vaikka opetusministeriössä ja hakupalveluissa auttaa Google tai kirjaston oma järjestelmä. Kirjastonhoitajan homma vastaa kuitenkin McDonaldsin myyjän työtä, eikä heitäkään istuteta viittä vuotta yliopistossa opiskelemassa nautojen kasvatusta antiikin Kreikassa, vaikka pihvi on naudasta tehty.
Vierailija kirjoitti:
Juhlapyhät ja alkoholi. Ihan pahaa teki seurata umpikännisiä ihmisiä eilen pienessä lähikaupassa. Alkoholijuomat kuuluvat normaalisti juhlaan myös muualla maailmassa, mutta tätä juhlapyhien tai arkivapaiden räkäkännikulttuuria ei taida meidän lisäksi olla kuin itäisessä Euroopassa.
Samalla tavalla juhlapyhinä vedetään räkäkännit melkeen joka maassa. Sillä erolla että jossain se tehdään viinillä ja jossain erikoisoluilla
Lääkärilehden mukaan suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu nukutus kivuliaissa tähystyksissä, kuten jenkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ennemmin asioin kirjastossa, jonka on luonut ammattilainen ja jolta voi kysyä tiedonhankinnasta mitä vaan. Joku amitsupoju pitäisi varmaan Aku Ankka kokoelmaa kirjastona ja katsoisi himmeänä jos kysyisin vaikka Camun'n tuotannosta ranskankielistä kokoelmaa.
Kirjastojen valikoima voidaan päättää vaikka opetusministeriössä ja hakupalveluissa auttaa Google tai kirjaston oma järjestelmä. Kirjastonhoitajan homma vastaa kuitenkin McDonaldsin myyjän työtä, eikä heitäkään istuteta viittä vuotta yliopistossa opiskelemassa nautojen kasvatusta antiikin Kreikassa, vaikka pihvi on naudasta tehty.
Kenen luulet olevan tuon järjestelmän ja siellä olevien tietojen takana? Äly hoi, älä jätä!
Juhlapyhät ja alkoholi. Ihan pahaa teki seurata umpikännisiä ihmisiä eilen pienessä lähikaupassa. Alkoholijuomat kuuluvat normaalisti juhlaan myös muualla maailmassa, mutta tätä juhlapyhien tai arkivapaiden räkäkännikulttuuria ei taida meidän lisäksi olla kuin itäisessä Euroopassa.