Ei huvita mennä vanhemmille jouluksi, kun lapsenlapsia saatuaan eivät enää kiinnostu meistä lapsettomista aikuisista lapsistaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tätä edelleen. Joidenkin mielestä on siis okei, että kaikin puolin vakiintunutta elävää viettävä perheellinen voi mennä pesueensa kanssa ikääntyvien vanhempien laittamaan jouluun, ja joko vaatia tuollaisia radikaaleja muutoksia perinteisiin, tai sitten antaa vanhempiensa tehdä ne omasta halustaan, ilman että toppuuttelisi yhtään. Ja sitten se parikymppinen nuorempi sisarus, kenties vielä opiskelija, jolla on itsenäistyminen ja aikuistuminen vielä vaiheessa, ei saakaan odottaa ja toivoa yhtään mitään, vaan HÄNEN pitäisi kasvaa aikuiseksi ja lakata kadehtimasta lasten paikkaa parrasvaloissa.

Joko täällä provotaan tahallaan, tai sitten osa mammoista on vaan aivan järjettömän typeriä, itserakkaita ja itsekkäitä pikkulapsia.

Keskustelusta huomaa, miten eri tavalla ihmiset viettävät joulua. On perheitä, joissa on aina vietetty joulu aikuisten ehdoilla. Ja sitten on perheitä, joissa joulu on vietetty lasten ehdoilla. Jälkimmäinen ryhmä ymmärtää, että kun sukuun tulee pieniä lapsia, jouluperinteet muuttuvat samanlaisiksi kuin ne olivat silloin, kun he olivat itse pieniä lapsia. Ensimmäinen ryhmä ei ymmärrä, koska he ovat itsekin jo taaperoina joutuneet lähtemään jouluaattona klo 22 hautausmaalle, ruoka on syöty aikuisten päättämään ajankohtaan eikä silloin, kun lapsilla olisi ruoka-aika, on katsottu tv-ohjelmia, jotka eivät ole pienille lapsille sopivia jne jne. 

Voi morjes. Minkä ihmeen takia perinteitä ja tapoja ei voi luoda sellaisiksi, että ne sopivat kaikille, että on jokaiselle jotain? Miksi vaikkapa kymmenestä hengestä kahdeksan on mentävä täysin kahden ehdoilla? Miksi?

No katsos kun tuokin ON perinne. On perinne, että kun joulua viettämässä on pieniä lapsia, tulee joulupukki, ruoka syödään sellaisen aikaan, että lapset jaksavat pysytellä hereillä pukin tuloon asti, avata lahjat ja vielä leikkiäkin vähän aikaa uusilla leluillaan ennenkuin pienten lasten vanhemmat lapsineen lähtevät kotiin. Kun lapset kasvavat, ei joulupukkia enää tule, ruokakin voidaan syödä myöhemmin illalla, koska lapset ja teinit haluavat nukkua aamuisin pitkään ja kotiin voidaan lähteä myöhemmin. Sitten tulee aika, jolloin kaikki ovat aikuisia ja joulupäivällisen ajankohtaa voidaan joutua sovittelemaan siten, että myös se aattona työssä oleva pääsee mukaan. Ja kukin lähtee omiin koteihinsa, kun haluaa. Ja kun taas tulee pieniä lapsia, perinne alkaa alusta. Näin mennään sukupolvesta sukupolveen ja se on kaikille ihan ok, koska kaikki ovat saaneet kokea lapsuuden joulun joulupukkeineen. Meillä ainakin aikuiset lapset ovat suorastaan iloisia siitä, että pitkästä aikaa on pieniä lapsia, tulee joulupukki jne. 

Syökö ne lapset vain kerran päivässä, vai miksi se jouluateria pitää tarjota keskellä päivää? Eikö lapset ehdi leikkiä leluillaan, vaikka ne jaettaisiinkin vasta alkuillasta? Ja ennen kaikkea, MIKSI joulunviettoa ei voi sovittaa niin, että se olisi mukavaa kaikille?

Meillä on aina tarjottu joulupäivällinen vähän sen jälkeen, kun pienet lapset ovat heränneet päiväunilta. Silloin h eovat olleet kaikista virkeimmillään ja hyväntuulisimpia. Mihin aikaan päiväunilta lapsi herää, riippuu taas ihan siitä, mihin aikaan lapsi on mennyt päiväunille. Ja se taas riippuu siitä, mihin aikaan lapsi on aamulla herännyt. Jotkut lapset heräävät joka aamu jo kuuden aikaan, toiset vasta lähempänä yhdeksää. 

Ja tuo sun kysymyksesi, että miksi joulunviettoa ei voi sovittaa niin, että se olisi mukavaa kaikille. No niinhän meillä on aina tehtykin. Kas kun meillä aikuisille on ihan mukavaa, että vuosien jälkeen saadaan viettää taas sellaista joulua jollainen itselläkin oli omassa lapsuudessa. Ei meillä ole mitään tarvetta joka vuosi viettää joulua täsmälleen samalla tavalla. Lasten ollessa pieniä voidaan hyvin syödä jo klo 13-14. Lasten ollessa kouluikäisiä voidaan hyvin syödä klo 17. Lasten ollessa teinejä tai aikuisia voidaan hyvin syödä vaikka klo 20. Ei meistä kukaan ole traumatisoitunut sen vuoksi, että aina ei syödä samaan aikaan. Ja siinä vaiheessa, kun joulupukkia ei ole omasta takaa vaan sellainen pitää tilata, niin se on vähän pukin kalenteristakin kiinni, mihin ajoitetaan päivällinen.

Omassa perheessä on yleensä syöty siinä noin 17 alkaen ja jollain oudolla tavalla lapset ovat aina pystyneet sopeutumaan siihen. Nykyään vissiin ei.

Jos joulupukki tulee klo 18, jotta lapsiperheet pääsevät lähtemään viimeistään klo 20 kotiin (jotta taaperot pääsevät yöunilleen klo 21), niin tunnissa pitää syödä aika sukkelaan, jos mielii  syödä alkuruuat, pääruuat ja jälkiruuat ja vielä siistiä pöydänkin ennenkuin joulupukki tulee. Meillä yleensä joulupäivällinen syödään hitaasti, santsataan useampia kertoja ja itse syömiseen ja pöydässä rupatteluun vierähtää helposti kaksi tuntia. Jos söisimme klo 17, ruokailu olisi lopetettu klo 19 ja olisi vain tunti aikaa joulupukille, lahjojen aavaamiselle ja lahjoilla leikkimiselle. 

Tämä on varmaan taas niitä outoja menneisyyden juttuja, että lapset nukahtivat useinkin autoon kyläpaikasta lähtiessä.

Kyllä se vaan on aika hankalaa kantaa nukkuvia taaperoita taksista kotiin samalla kun raahaa joululahjakasseja. Mä ainakin mieluummin lähdin aikoinaan joulunvietosta kotiin niin, että lapset pystyi vielä omin jaloinkin kulkemaan. Ymmärrän, jos joku muu ei halua. Onneksi itse olen suvusta ja perheestä, jossa päästetään pienten lasten vanhemmat lähtemään kotiinsa sen verran ajoissa, että lapset ehtivät kotona vielä iltapesulle, hampaidenpesulle ja sitten vasta nukkumaan. Ei ole koskaan tuottanut meillä mitään ongelmaa. Mutta niinpä se siskoni miniä viime jouluna sanoikin, että tähän sukuun on ollut hyvä tulla, koska aikuiset osaavat joustaa lasten tarpeiden myötä. 

Etkö voi itse ostaa itsellesi mieluista pyjamaa ja kirjaa?Pyydä vaikka paketoimaan lahjapaperiin kaupassa.

0/5

Jotenkin säälittävää purkaa omaa vaille jäämisen tunnetta lapsiperheisiin ja lapsiin. Ja yleensäkin yllättää tuo itsekkyys, että selkeästi ollaan mustasukkaisia, kun sisarelle syntynyt lapsi on muuttanut suvun käytänteitä. Voi voi. Aika aikansa kutakin. Kasvavaa aikuisiksi.

Päästiin Ilta-Sanomiin!!

https://www.is.fi/perhe/art-2000005477642.html

Meillä on päinvastoin. Aikoinaan suuret perheensä kasvattaneet (uskovaisia) isovanhemmat eivät halua viettää juhlia meidän pikkulapsiperheen kanssa. Joulu ja muut juhlat lapsettomien kanssa kyllä vietetään. Olemme myös kutsuneet valmiiseen juhlapöytään, mutta kutsua ei ole haluttu noudattaa. Viihdymme ja pärjäämme kyllä ilman heitäkin, mutta lapset kaipaavat mummoloita.

Vierailija kirjoitti:

Nyt viimeisimpänä niittinä äiti soitti ja ilmoitusasiana totesi, että ei sitten osteta aikuisille lahjoja, kun on jo tuota pikkuväkeäkin taas. No mikäpä siinä sitten, enhän minä voi pakottaa ketään ostamaan lahjaa itselleni, mutta olisihan se nyt ihan kiva saada vaikka pyjama tai joku kirja.

Meitä on siis kolme lasta, isosiskolla on kolme lasta itselleen ja minä ja pikkuveli ollaan +20-vuotiaita lapsettomia nuoria aikuisia. Jo pari viime joulua ovat olleet sitä, että kaikki meille aiemmin tärkeät jouluperinteet on muutettu sellaisiksi, että ne sopivat pikkulapsille. Ei enää käydä hautausmaalla myöhään illasta kun se on kauneimmillaan, ruoka syödään joskus yhdeltä että lapset pääsevät avaamaan pakettejaan kahdelta ja sitten pitää jaksaa koko loppuilta ihastella, miten nyt on niin lysti katsoa lasten iloa. Ei voi katsoa telkkarista minkään ihanan sarjan jouluspesiaalia kun ne eivät sovi lapsille ja niin edelleen. Ei siinä mitään, siskon lapset ovat kivoja, mutta jotenkin tosta joulusta huokuu niin se, että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lapsilla on kivaa. Joulu on tosiaan lasten juhla, ja vain ja ainoastaan lasten tässä perheessä...

Melkein mietin että mitä jos jäisi vain kotiin, mutta sitäkin saa sitten selitellä eikä kehtaa sosiaalisen paineen vuoksi töissä kertoa, että jouluna makasin yksin omalla sohvallani käsi Julia-rasiassa ja katsoin romanttisia komedioita. Ja koska junaliikennöinti lakkaa jouluaattona, ei voi myöskään mennä vain jouluillaksi käymään, kun välimatkaa on kuitenkin melkolailla. Autoa ei ole käytettävissä.

Onko muilla tällaisia tuntemuksia, vai olenko minä vaan jotenkin hirveän inhottava ja itsekäs ihmisp*rse kun tällaisia kehtaan edes ajatella?

Tästä kirjoituksesta huokuu asenne "voi kun lapsilla on hauskaa ja mulla kurjaa, minä iso vauva jään vaille hoivaa ja huomiota, eikä muut tanssi mun pillin mukaan".

Lapset ovat 365 päivää vuodesta aikuisten armoilla, eivätkä millään tavalla voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Ruoka on sitä mitä aikuiset antavat, vaatteet ne mitkä aikuinen valitsee, leluja saa jos aikuiset ostaa. Nukkumaan pääsee joko nukahtamalla lattialle niille sijoilleen tai sitten aikuinen ohjaa sänkyyn. Pesulla ei käydä jos ei aikuinen ohjaa. Kaikki riippuu aikuisista. Kakat housuissa saa olla jos ei aikuinen auta.

Mutta sitten tulee joulu ja joissakin perheissä tarina Joulupukista, jonka lapset uskovat. Saa toivoa lahjoja! Kuukauden tai parin odotus. Haaveilu ja jännitys purkautuu jouluaattona ja lapset ei pysy nahoissaan. Mutta mitä tekee iso vauva? Mököttää, koska pienet viettää erilaista joulua, kuin häntä huvittaisi. Huoh... Tuota eivät toki lapset huomaa, mutta aikuiset huomaavat ja kyllähän se pahalta tuntuu. Oma sisarus ei välitä kuin omasta navastaan, 365 päivää vuodessa.

Aikuisten, joille on suotu lapsia lähipiiriin, soisi kerran vuodessa virittyvän leikkimieliseen jouluun ja ottavan osaa lasten riemuun. Kun lapset menevät nukkumaan, alkakoon aikuisten joulu.

Aikuiset voivat, kuten sinäkin, käydä töissä ja ostella itselleen mitä tarvitsevat, hemmotella itseään ja tehdä juuri kuten huvittaa silloin kun huvittaa, vaikka 365 päivää vuodessa. Antakaa lasten jouluintoilla ja intoilkaa mukana. Yksi päivä vuodesta.

Meillä on mummot ja papat olleet lähes jokaisena jouluaattona viimeiset 20 v, nyt on yksi isovanhemmista jo kuollut ja toinen on palvelutalossa. Kaksi isovanhempaa on tulossa nytkin meille jouluaattona <3. Joka joulu olen laittanut ruuat ja kahvit, pukki on käynyt ja yhdessä ollaan vietetty iltaa.

Muutamana jouluna siskoni perhe on ollut myös meillä, mutta kun heillä on jo omia lastenlapsia, niin viettävät nykyään heidän kanssaan aaton. Veli asuu kaukana ja tulee joko näin itsenäisyyspäivän aikaan tai sitten joulun välipäivinä vaimoineen, lapset oli ennen mukana, nyt ovat jo aikuisia ja käyvät mummolassa omia aikojaan. Miehen lapseton veli oli meillä myös parina jouluna, mutta kun pariutui perheellisen naisen kanssa, niin ovat siitä lähtien viettäneet joulun keskenään. 

Ei olisi tullut mieleenkään mennä kumpaankaan mummolaan valmiiseen pöytään, tosin meidän mummot ja papat olivat iäkkäänpuoleisia jo lastemme syntyessä. Ajattelen, että kun omat vanhemmat ovat tarjonneet meille ihanat lapsuusjoulut, niin nyt on meidän vuoromme tarjota joulunautinto vanhuksille. Aikansa kutakin. Olisi meidänkin joulu vähän erinäköinen, jos ei olisi kahta vanhusta "hyysättävänä", ovat siis jo melkoisen huonokuntoisia, rollaattorilla liikkuvat, muisti ei pelaa ja mikä tahansa ruoka ei enää maistu. Aika paljon menee aikaa ja vaivaa vanhusten palveluun ja heihin pitää erityisesti keskittyä, ei voida olla omissa oloissamme rauhallisesti. Vietetään sitten joulupäivää oman perheen kesken. Ei nämä vanhukset täällä enää kauan ole, mikä vain voi olla viimeinen joulu.  

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin säälittävää purkaa omaa vaille jäämisen tunnetta lapsiperheisiin ja lapsiin. Ja yleensäkin yllättää tuo itsekkyys, että selkeästi ollaan mustasukkaisia, kun sisarelle syntynyt lapsi on muuttanut suvun käytänteitä. Voi voi. Aika aikansa kutakin. Kasvavaa aikuisiksi.

En ole lukenut koko ketjua, vain aloituksen ja kommentin sieltä täältä, pitkä ketju. Näkisin näillä perustein, ettei ole kyse mustasukkaisuudesta, vaan yleensäkin syrjään jäämisen tunteesta. Se tunne on vahingoittava, koski se ketä tahansa perheen jäsentä. Perheenjäsenen syrjimisellä voi päästä hautajaisiin asti, joulu on vain ripaus kaikesta todellisuudesta. Jostain kumman syystä, vanhemmat eivät kyseisestä syystä päädy arkkuun, mutta lapset kyllä. Kaikki ilmaisut: mustasukkaisuus, kitkerä, kasva aikuiseksi, vietä oma joulusi, ei ole pakko tulla, kuka maksaa yms. vaikuttavat omahyväisen, ajattelematton ihmisen tuntemuksilta. Kuin perhe ei olisi rakas, tarkoitan kaikkia perheenjäseniä. Kaikesta voidaan sopia, toimivat sopimukset syntyvät kaikkien  perheenjäsenten arvostuksen myötä, kommunikoimalla, ei sanelemalla. Pääasia joulussa/-kin on perheen yhdessäolo, yhtenäisyys, rakkaus läheisiään kohtaan, tasavertaisuus (joka on itsestäänselvyys, tänne se pitää mainita).

Vierailija kirjoitti:

Joulu on suurta vttuilun juhlaa. Ainakin motä tulee näköjään lapsellisiin esikoisiin. Näköjään jäi paljonkin kaivelemaan se kuopuksen syntymä. Eihän tätä ketjua muutrn ymmärrä.

No, toinen lapsihan tehdään yleensä ensimäisen leikkikaveriksi vain. Ensimäinen on rakkauslapsi ja toinen ensimäisen leikkikaveri, ettei ensimäisen tarvitse olla yksin.

Minut tehtiin avioliiton pelastajaksi. No, en kyllä onnistunut siinä, joten aika äkkiä alettiin toivomaan, että aikuistuisin nopeaa ja lähtisin pois, että aikuiset saa olla rauhassa.

Ei siitä mitään traumoja jäänyt sen jälkeen, kun tein itselleni selväksi, että vanhempieni avioliitto ei ollut minun niskoilla. Mutta etäiset välit jäi vanhempiini ja sisareeni. Liekö tuo nyt sitten haittaa. Hyvin olen pärjänyt ilman sukuakin.

Mahtaako isompi sisarus tunnistaa iltasanomien jutusta itsensä ja joulunviettovaatimuksensa mummolassa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli päivän paras :D :D Mulla on 6 vuotta vanhempi sisko ja vanhempani ostavat meille aikuisillekin joululahjat. Mutta jotta vanhempani eivät olisi mua kohtaan epäoikeudenmukaisia, niin heidänhän pitää nyt luvata, että kuolevat vasta 6 vuotta siskoni kuoleman jälkeen. Muutenhan siskoni saa kuutena jouluna enemmän lahjoja kuin minä. 

Oletko oikeasti noin tyhmä? Kuolemalle ei kukaan mitään voi, mutta on hiukan eri asia tietoisesti päättää, että omat lapsesi ovat eriarvoisessa asemassa. Mikset sitten saman tien päätä, että esikoinen ei saa enää lahjoja kun täyttää 18, eikä saa sitten 10-vuotias kuopuskaan, koska nyt ei vaan enää anneta lahjoja kenellekään. Jos lapsia voi kerran kohdella eriarvoisesti, ja yhden elämänmuutos on toisenkin elämänmuutos, niin mitä siihen ikä liittyy?

Jos ette erota, että lapsillanne on ihan uniikki oma elämä, miksette sitten saman tien anna rippulahjoja kaikille muillekin lapsille, eikä pelkästään sille joka pääsi ripiltä? Miksi se yhdenmukaistaminen toimii ainoastaan silloin, kun etuja leikataan?

Vertaatko oikeasti aikuista ja lasta?

18 vuotias on aikuinen ja kykenevä itse hankkimaan lahjansa. 10 vuotias ei ole.

En kyllä kunnioittaisi sellaisia vanhempia, jotka sanoo 17 vuotiaalle nuorimmaiselleen, että sulle ei enää sitte osteta lahjoja, kun rahat menee esikoisen lasten lahjoihin. Kasva aikuiseksi vihdoin.

En ikinä pystyisi omia lapsia kohtelemaan noin. Ja kyllä, minulla on 17 vuotias lapsi, joka saa lahjoja.

17 vuotias on alaikäinen. 18 vuotias on aikuinen joka asuu omassa asunnossa, käyt töissä ja elättää itsensä. 

18 vuotiaalla on jo todennäköisesti omia lapsia, on naimisissa ja on täysin oma elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Juuri näin. Minusta on säälittävää ja oikeastaan törkeää laittaa vanhemmat järjestämään joulun aikuisille lapsilleen.  Tuntu että hyvin moni ei edes 30 vuotiaana ole kasvanut aikuiseksi vaan elää vieläkin pikkulapsi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Sori, mutta vaikkei enää vanhempieni kanssa muodosteta ydinperhettä, he ovat silti minun oma perheeni. En myöskään ymmärrä sitä, että vaikka jouluna kokoonnuttaisiin perinteiseen tapaan vanhempien luokse, niin se nyt sitten muka tarkoittaakin että vanhempia vaaditaan järjestämään jonkinlainen lapsuuden unelmajoulu. Häh? Eikö sitä hommaa voisi muka hoitaa yhdessä?

Oletko ikinä kysynyt vanhemmiltasi että haluaako ne ihan oikeasti edes teitä sinne? Vai haluaisiko ne olla rauhassa ja rentoutua jouluna?

Tämä on sama juttu kuin lastenlasten hoitaminen. Moni vain tunkee lapset vanhemmilleen ja odottaa että kyllä omat vanhemmat hoitaa heidän lapsensa. Sitten vanhemmat ei uskalla sanoa vastaan kun muuten sitten katkaistaan välit kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin säälittävää purkaa omaa vaille jäämisen tunnetta lapsiperheisiin ja lapsiin. Ja yleensäkin yllättää tuo itsekkyys, että selkeästi ollaan mustasukkaisia, kun sisarelle syntynyt lapsi on muuttanut suvun käytänteitä. Voi voi. Aika aikansa kutakin. Kasvavaa aikuisiksi.

Palsta täyttyy joulun jälkeen katkerista miniöistä tai tyttäristä, jotka itkevät palstalla sitä, että sisaruksen toista lapsenlasta muistettiin omaa enemmän, oma lapsi sai vain sukkia ja suklaata 20 euron edestä, ja vaikka juuri tämän lapsen vanhemmat raativat niska limassa joulun eteen auttaen anoppia (juu, aivan varmaan). Tuhma tytär sitten noin vain saapui lapsineen ja otti ohjat käsiinsä, eikä edes telkkua mieheni/vaimoni saanut sen jälkeen rauhassa katsoa, vaikka kaikki tietävät kuinka hän vihaa appivanhempiaan.

Sinkuilla on karumpi kohtalo, huomiota ei tipu lainkaan edes siellä omassa kodissa, kukaan ei kysy edes kuulumisia eikä ole kiinnostunut sinkun elämästä, koppavat perheelliset sisarukset vaan käskyttävät tätä ja ojentavat paskavaipan käteen käskien halpaa palvelijaansa viemään sen roskiin. Illallispöydässä ojentaminen ja vittuilu jatkuvat, siellä kuittaillaan kuinka oma tytär (5v.) tuo ennen suvun sinkkua sen sulhon joulupöytään, ja niiden isovanhempien on parasta hommata siihen mennessä isompi pöytä, koska eihän meidän kullannuppu voi mitenkään isona liittyä sinkkupalvelijoiden joukkoon ja syödä sinkkutätien ja -setien tavoin seisten, joulu kun niin spesiaalia aikaa juuri niille omille pilteille ja ihan parasta aikaa myös vanhemmille.

Joten älä jaksa jauhaa p:tä. Parasta kaikille on jättää perheelliset keskenään viettämään joulua, he saavat silloin hierarkisoida oman joukkonsa uudella tavalla, jolloin miniät usein saavat taipua sen talon tyttären käskytettäviksi ja palvelijoiksi - tai vaihtoehtoisesti viettää joulunsa muualla. Eikö se joulu tunnu enää samalta, jos on pakko juosta vieraassa talossa toisen käskyvallan alla ja hymistellä sen talon tyttären määräämässä tahdissa hänen lapsiaan koskevia juttuja, samalla kun te ja teidän nikopetteri sivuutetaan tyystin. Nikopetterinne kasvoi rumaksi teiniksi, joten ette enää kiinnosta ketään. Viettäkää joulunne mieluummin muualla kuin siellä anopin luona, jossa kuitenkin käytte vain kärkkyäksenne jäkikasvullenne suureellisia lahjoja. Ettei tarvitse omasta pussista maksaa sitä lapsen macbook pro:ta tai uutta iphonea.

Jos olette siellä sen jälkeen kun ette enää hyödy käynnistänne, olette siellä siksi, että joku muu tuntisi itsensä teihin verrattuna erityiseksi. Ketään ei ole koskaan kiinnostanut puolisolta saamasi lahjasi, omat tunteesi tai olemassaolosi, eikä kukaan ota kuvaa rumasta teini-ikäisestä lapsestasi, kun hän avaa omat pakettinsa, jollet itse sitä tee, koska mummoillakin on omat pienet suosikkinsa, joiden lahjojen avaamiseen isovanhempien rajallinen aika ja energia menee. Grow up! Niele omien oppien mukaan kiukkusi, unohda itsesi, perheesi ja lastesi dissaaminen kuten vaadit sinkkua tekemään. Menet sinne anoppilaan auttamaan vain siksi, että talon tytär lapsineen saisi täydellisen joulun, vaikkei teidän lapsilla ei ole enää mitään väliä siellä, kun muut lastenlapset ovat ottaneet niiden paikan. Menetkö silti ja osallistut joulun tekoon niille muille? Et luultavasti mene, vaan vingut täällä, kuinka mummo räikeästi suosii vain tiettyä lapsenlasta ja aiheuttaa vain koko teidän perheelle pahan olon.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mummot ja papat olleet lähes jokaisena jouluaattona viimeiset 20 v, nyt on yksi isovanhemmista jo kuollut ja toinen on palvelutalossa. Kaksi isovanhempaa on tulossa nytkin meille jouluaattona <3. Joka joulu olen laittanut ruuat ja kahvit, pukki on käynyt ja yhdessä ollaan vietetty iltaa.

Muutamana jouluna siskoni perhe on ollut myös meillä, mutta kun heillä on jo omia lastenlapsia, niin viettävät nykyään heidän kanssaan aaton. Veli asuu kaukana ja tulee joko näin itsenäisyyspäivän aikaan tai sitten joulun välipäivinä vaimoineen, lapset oli ennen mukana, nyt ovat jo aikuisia ja käyvät mummolassa omia aikojaan. Miehen lapseton veli oli meillä myös parina jouluna, mutta kun pariutui perheellisen naisen kanssa, niin ovat siitä lähtien viettäneet joulun keskenään. 

Ei olisi tullut mieleenkään mennä kumpaankaan mummolaan valmiiseen pöytään, tosin meidän mummot ja papat olivat iäkkäänpuoleisia jo lastemme syntyessä. Ajattelen, että kun omat vanhemmat ovat tarjonneet meille ihanat lapsuusjoulut, niin nyt on meidän vuoromme tarjota joulunautinto vanhuksille. Aikansa kutakin. Olisi meidänkin joulu vähän erinäköinen, jos ei olisi kahta vanhusta "hyysättävänä", ovat siis jo melkoisen huonokuntoisia, rollaattorilla liikkuvat, muisti ei pelaa ja mikä tahansa ruoka ei enää maistu. Aika paljon menee aikaa ja vaivaa vanhusten palveluun ja heihin pitää erityisesti keskittyä, ei voida olla omissa oloissamme rauhallisesti. Vietetään sitten joulupäivää oman perheen kesken. Ei nämä vanhukset täällä enää kauan ole, mikä vain voi olla viimeinen joulu.  

Nimenomaan, vanhukset ei ole täällä enää kauan, ja lapset ei ole pieniä kauan! Eskarissa ei juuri kukaan usko Joulupukkiin.

En ymmärrä miten yhteen päivään vuodessa voi joku aikuinen ladata niin suuret odotukset?! Se on vain yksi päivä muiden joukossa, se pitäisi aikuisten ymmärtää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Juuri näin. Minusta on säälittävää ja oikeastaan törkeää laittaa vanhemmat järjestämään joulun aikuisille lapsilleen.  Tuntu että hyvin moni ei edes 30 vuotiaana ole kasvanut aikuiseksi vaan elää vieläkin pikkulapsi aikaa.

Miten joulun järjestäminen voi olla törkeätä? En ymmärrä. Jouluruuat ovat samanhintaisia kuin normiruuat. Jos rahat ovat tiukilla, niin sitten avaa suunsa ja pyytää perheenjäseniään tuomaan osan ruuista. Tuntuu, että näillä kommentoijilla on varaa ja halua kattaa vappu -ja juhannuspöytä ystävilleen. Kommentoijalle, miten kuvailet vanhempaa tai isovanhempaa, joka ramppaa alinomaa lapsensa perheessä, pitäisikö hänen kasvaa yksinäiseksi vanhukseksi? Sinulla ei taida olla perhesuhteet ihan kunnossa lapsiesi kanssa, sen näkee kirjoittamastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Juuri näin. Minusta on säälittävää ja oikeastaan törkeää laittaa vanhemmat järjestämään joulun aikuisille lapsilleen.  Tuntu että hyvin moni ei edes 30 vuotiaana ole kasvanut aikuiseksi vaan elää vieläkin pikkulapsi aikaa.

Miten joulun järjestäminen voi olla törkeätä? En ymmärrä. Jouluruuat ovat samanhintaisia kuin normiruuat. Jos rahat ovat tiukilla, niin sitten avaa suunsa ja pyytää perheenjäseniään tuomaan osan ruuista. Tuntuu, että näillä kommentoijilla on varaa ja halua kattaa vappu -ja juhannuspöytä ystävilleen. Kommentoijalle, miten kuvailet vanhempaa tai isovanhempaa, joka ramppaa alinomaa lapsensa perheessä, pitäisikö hänen kasvaa yksinäiseksi vanhukseksi? Sinulla ei taida olla perhesuhteet ihan kunnossa lapsiesi kanssa, sen näkee kirjoittamastasi.

On turha väittää, että joukun ryokapöydät on halpoja! Älkää viitsikö. Joulupöytä alkuruokinern, pääruokineen, jälkiruokineen ja juomineen laadukkaista raaka-aineista EI ole halpaa eikä vaibatobta tehdä! Nämä lapsiaikuiset, jotka raahaavat perseensä keski-ikäiseksi asti valmiisiin juhlapöytiin, voisivat kerrankin olla ihan itse vastuussa vaikka 6-10 hengen jouluaterian ainesten ostamisesta ja valmistamisesta. Täällä on jo jotkut sanoneetki , että miksei iäkkäitä vanhempia ja isovanhempia kutsuta syömään, mutta eihän se käy, kun ajasta ikuisuuteen joulu pitää viettää samalla tavalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Juuri näin. Minusta on säälittävää ja oikeastaan törkeää laittaa vanhemmat järjestämään joulun aikuisille lapsilleen.  Tuntu että hyvin moni ei edes 30 vuotiaana ole kasvanut aikuiseksi vaan elää vieläkin pikkulapsi aikaa.

Totta. On töykeää, kun mummi joutuu laittamaan joulua sinkkutyttärelleen. Mutta onneksi mummi voi laittaa joulua aikuiselle tyttärelleen, kenellä on kolme lasta ja mies. Sehän on mummille ilo. Mutta raskas taakka, jos joutuu raatamaan aikuisen sinkkutyttönsä takia ja kattamaan yhden lautasen lisää pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nämä ketjut tulevat yleistymään kun sinkkuus yleistyy. Joulua vietetään perheen kanssa ja jos omaa perhettä ei ole turvaudutaan lapsuuden perheeseen. Toinen juttu on aikuisten laiskistuminen. Ennen suurin osa perheistä järjesti oman joulun, isovanhemmille matkustettiin harvoin tai lähellä olevia kutsuttiin kylään, nykyään isovanhempien/aikuisten lasten vanhempien oletetaan tekevän joulun. Kannattaisiko kysyä siltä äidiltä ja isältä olisivatko he vuorostaan halukkaita tulemaan joulun viettoon lastensa luokse? Aika moni saattaisi ottaa mielihyvin kutsun vastaan. Kolme-nelikymppisten lasten vanhemmat voivat jo väsähtää järjestämään niitä unelmien jouluja lapsilleen.

Juuri näin. Minusta on säälittävää ja oikeastaan törkeää laittaa vanhemmat järjestämään joulun aikuisille lapsilleen.  Tuntu että hyvin moni ei edes 30 vuotiaana ole kasvanut aikuiseksi vaan elää vieläkin pikkulapsi aikaa.

Miten joulun järjestäminen voi olla törkeätä? En ymmärrä. Jouluruuat ovat samanhintaisia kuin normiruuat. Jos rahat ovat tiukilla, niin sitten avaa suunsa ja pyytää perheenjäseniään tuomaan osan ruuista. Tuntuu, että näillä kommentoijilla on varaa ja halua kattaa vappu -ja juhannuspöytä ystävilleen. Kommentoijalle, miten kuvailet vanhempaa tai isovanhempaa, joka ramppaa alinomaa lapsensa perheessä, pitäisikö hänen kasvaa yksinäiseksi vanhukseksi? Sinulla ei taida olla perhesuhteet ihan kunnossa lapsiesi kanssa, sen näkee kirjoittamastasi.

On turha väittää, että joukun ryokapöydät on halpoja! Älkää viitsikö. Joulupöytä alkuruokinern, pääruokineen, jälkiruokineen ja juomineen laadukkaista raaka-aineista EI ole halpaa eikä vaibatobta tehdä! Nämä lapsiaikuiset, jotka raahaavat perseensä keski-ikäiseksi asti valmiisiin juhlapöytiin, voisivat kerrankin olla ihan itse vastuussa vaikka 6-10 hengen jouluaterian ainesten ostamisesta ja valmistamisesta. Täällä on jo jotkut sanoneetki , että miksei iäkkäitä vanhempia ja isovanhempia kutsuta syömään, mutta eihän se käy, kun ajasta ikuisuuteen joulu pitää viettää samalla tavalla!

Kuule, kyllä ne jouluruuat ovat saman hintaisia kuin arkiruuatkin. Laskeppa itse, paljonko kinkku, rosolli + punajuurella värjätty kuohukerma, lohi, imelletty perunaloota tekee per naama ja laske päivät. Kinkkua syötte itse 2-10 päivää joulun jälkeen, ei tarvitse ostaa kuin pottua lisäki.  Täällä palstalla on jouluruuat laskattu eurolleen. Jos lapsesi ovat kaviaarin perään, eikä sulla ole varaa ostaa sitä, niin sano, tai älä osta sitä. Itse lapsesi olet kasvattanut ja nyt olet aikuinen lastesi rinnalla. Osaatte varmaan edes senverran keskustella, että jos rahasta on kiinni, niin menisit mieluummin lastesi luokse syömään jouluateriaa. Vaikka pieneen yksiöön.