Onko niin, että ns. hyvät ihmiset on organisaatioissa ruohonjuuritasolla?
Ja mitä ylemmäksi mennään, sitä kierompia ja ilkeämpi ihmisiä tulee vastaan?
Kommentit (19)
Ei, sinne jää heikkolahjaisimmat ja kunnianhimottomimmat.
Ihmiset yleensä ylenevät asemaan jossa ovat epäpäteviä ja pysyvät siinä koska eivät ylene enää epäpätevyytensä takia. Peter principle.
Kyllä se vähän niin on että paskalla on taipumus nousta pinnalle.
Kyllä niitä paskiaisia silti ruohonjuuritasoltakin voi löytää, mutta ylempänä tuntuu olevan enemmän. Onhan sitä tutkittukin, että sopivan narsistisista ja psykopaattisista piirteistä on yritysjohdossa hyötyä. Ja ruskeakielisyydestä nyt varsinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei, sinne jää heikkolahjaisimmat ja kunnianhimottomimmat.
Oletko oikeasti tota mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sinne jää heikkolahjaisimmat ja kunnianhimottomimmat.
Oletko oikeasti tota mieltä.
Kyllä olen sen verran monta vuotta työelämää nähnyt että tiedän tämän.
Ruohonjuuritasolla ei ole niin paljon narsisteja ja kusipäitä. Tosin nuo ovat yleensä yksi ja sama asia.
Mutta selkäänpuukottajia ja ankeuttajia siellä riittää.
Karismaattiset ja omahyväiset narsistit raivaavat tiensä kyynärpäillä huipulle.
Vierailija kirjoitti:
Ei, sinne jää heikkolahjaisimmat ja kunnianhimottomimmat.
Ehkä tuo on alasta kiinni? Nörttifirmoissa kunnianhimoisimmat haluaa kehittyä koodariguruiksi. Ovat siis organisaatiokaaviossa ruohonjuuritasolla, mutta oikeasti arvostettuja työntekijöitä. Vähemmän lahjakkaiden pitää ryhtyä pomoiksi, jos haluavat työpaikkansa säilyttää. Joku projektipäällikön duuni on se, johon oikein kukaan ei halua. Ylempään johtoon siirtyvät sitten ne, joilla on vähän toisenlaista kunnianhimoa enemmän kuin lahjoja.
Esim v-o-k-bisneksessä hyvät ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä palkatta ruohonjuuritasolla. Johtajat tienaa miljoonia.
No omalta kohdalta voin sanoa että en ole koskaan noussut organisaatiossa korkealle koska olen luonteeltani suorapuheinen. Olen myös hyvä työkaveri, kuuntelija ja loppupeleissä varsin kiltti ihminen. En siedä ruskeakielisyyttä ja selän takana puukotusta. Sen olen huomannut että perseennuolenta vie lujaa kyytiä ylöspäin ja kun suurin osa pomoista on samanlaisia ruskeakieliä on homma selvä.
Varmaan monesti on noin. Harva johtotasolle päätynyt on joutunut sinne vahingossa. Jotain pyrkyä pitää aina olla.
Itse ajattelin ennen noin, mutta nykyisin olen fiksumpi. Hyviä ihmisiä on hierarkian molemmissa päissä.
Tosin, jos ajattelet, että hyvä ihminen on sellainen, joka ei päätä mitään sinulle epämieluista, niin siinä tapauksessa väittämäsi pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
No omalta kohdalta voin sanoa että en ole koskaan noussut organisaatiossa korkealle koska olen luonteeltani suorapuheinen. Olen myös hyvä työkaveri, kuuntelija ja loppupeleissä varsin kiltti ihminen. En siedä ruskeakielisyyttä ja selän takana puukotusta. Sen olen huomannut että perseennuolenta vie lujaa kyytiä ylöspäin ja kun suurin osa pomoista on samanlaisia ruskeakieliä on homma selvä.
Olen mennyt lujaa kyytiä ylöspäin ilman minkäänlaista hanurin lipomista. Kaikki on oman ahkeran ja välittävän tekemiseni tulosta. Reiluus ennen kaikkea. Juonitteleva johtaja ei ole hyvä johtaja.
Ärsyttävää yleistämistä tuollainen.
No ei.