Rakas koirani kuoli tänä aamuna...

Voi ei, otan osaa.❤️

Kiitos 

ap

Suuri osanottoni. Ihan valtavan suuri.

Mun koira sairasti rajusti noin kuukausi sitten, sain ihan tosissani pelätä että se ei siitä selviä. Voin jotenkin samaistua tunteeseesi, itkin hulluna jo sitä pelkoa kuolemasta...

Vierailija kirjoitti:

Suuri osanottoni. Ihan valtavan suuri.

Mun koira sairasti rajusti noin kuukausi sitten, sain ihan tosissani pelätä että se ei siitä selviä. Voin jotenkin samaistua tunteeseesi, itkin hulluna jo sitä pelkoa kuolemasta...

Koirani oli vanha, 14,5- vuotias jo. Jokin maksavika/syöpä tuli ja meni niin heikoksi sitten yhtäkkiä, ettei edes piikille ehtinyt. Syliin kuoli.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuri osanottoni. Ihan valtavan suuri.

Mun koira sairasti rajusti noin kuukausi sitten, sain ihan tosissani pelätä että se ei siitä selviä. Voin jotenkin samaistua tunteeseesi, itkin hulluna jo sitä pelkoa kuolemasta...

Koirani oli vanha, 14,5- vuotias jo. Jokin maksavika/syöpä tuli ja meni niin heikoksi sitten yhtäkkiä, ettei edes piikille ehtinyt. Syliin kuoli.

ap

Ihanaa että sun koira sai elää pitkän ja hyvän elämän, ja vielä sun kaltaisen ihanan ja rakastavan omistajan kanssa :) Oma koirani kuoli jo monta vuotta sitten, mutta muistan sen surun. Paljon halauksia sulle <3 Ainoastaan aika auttaa. Sureminen on tärkeää, ja muista että unohtaa ei tarvitse, mutta elämän täytyy jatkua :) Kaikkea hyvää sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuri osanottoni. Ihan valtavan suuri.

Mun koira sairasti rajusti noin kuukausi sitten, sain ihan tosissani pelätä että se ei siitä selviä. Voin jotenkin samaistua tunteeseesi, itkin hulluna jo sitä pelkoa kuolemasta...

Koirani oli vanha, 14,5- vuotias jo. Jokin maksavika/syöpä tuli ja meni niin heikoksi sitten yhtäkkiä, ettei edes piikille ehtinyt. Syliin kuoli.

ap

Ihanaa että sun koira sai elää pitkän ja hyvän elämän, ja vielä sun kaltaisen ihanan ja rakastavan omistajan kanssa :) Oma koirani kuoli jo monta vuotta sitten, mutta muistan sen surun. Paljon halauksia sulle <3 Ainoastaan aika auttaa. Sureminen on tärkeää, ja muista että unohtaa ei tarvitse, mutta elämän täytyy jatkua :) Kaikkea hyvää sulle.

Kiitos ihanista sanoista <3

ap

Minun rakas saksanpaimen lähti sateenkaarisillalle nyt 4kk sitten 13,5-vuotiaana kun takapää halvaantui.

Ikävä on yhä kova mutta niinkin kulunut lause kuin "aika auttaa" on totta.

Suru ei häviä, mutta se muuttaa muotoaan armollisemmaksi. Enää en itke joka päivä ja pystyn jo katsomaan valokuvia muistellen hyviä hetkiä.

Voimia <3

Vierailija kirjoitti:

Minun rakas saksanpaimen lähti sateenkaarisillalle nyt 4kk sitten 13,5-vuotiaana kun takapää halvaantui.

Ikävä on yhä kova mutta niinkin kulunut lause kuin "aika auttaa" on totta.

Suru ei häviä, mutta se muuttaa muotoaan armollisemmaksi. Enää en itke joka päivä ja pystyn jo katsomaan valokuvia muistellen hyviä hetkiä.

Voimia <3

Kiitos paljon <3 voimia myös sinulle<3

ap

Meillä lopetettiin koira vuosi sitten sairauden vuoksi. Ei se lemmikin kuolema koskaan ole helppoa, ei siltikään että sen tietää jo valmiiksi, että luopumisen aika koittaa jossain vaiheessa ja vaikka sen käy läpi useammankin kerran. Aika auttaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lopetettiin koira vuosi sitten sairauden vuoksi. Ei se lemmikin kuolema koskaan ole helppoa, ei siltikään että sen tietää jo valmiiksi, että luopumisen aika koittaa jossain vaiheessa ja vaikka sen käy läpi useammankin kerran. Aika auttaa kyllä.

Olen henkisesti valmistautunut tähän jo usean vuoden ajan kun koiralle on tullut ikää.  Silti tekee kipeää. 

Koirani haudataan omalle takapihalle ja mukaan saa rakkaan nallensa. Sen vieressä on hyvä nukkua ikiunta<3

 ap

Otan osaa ap. Minun ihana pikkukoira kuoli tuokokuussa. Koko kesä meni pilalle ja surressa.  Koira on mielessä joka päivä vieläkin.  Tähänkään suruun  ei auta kuin aika. Voimia sinulle, tiedän miten raskasta se on kun koira kuolee. 

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa ap. Minun ihana pikkukoira kuoli tuokokuussa. Koko kesä meni pilalle ja surressa.  Koira on mielessä joka päivä vieläkin.  Tähänkään suruun  ei auta kuin aika. Voimia sinulle, tiedän miten raskasta se on kun koira kuolee. 

Kiitos ja voimia myös sinulle <3 minullakin oli pikkukoira, pieni villis.

ap

Menetin useita vuosia sitten viimeisen koirani ( laumaani kuului 5 koiraa),Bernipoika Basso. Itkujen määrä on valtava! Epäilen, auttaako edes aika suruun. Kaikki haudattu vanhan pihlajapuun alle. Orvokkeja istutettu ja kynttilöitä poltellaan. Jaksamista sinulle,ymmärrän surusi.

Lämmin halaus täältä:(. Ikävä on aina yhtä kova, mutta haalistuu aikaa myöten hyviksi muistoiksi.

Osan ottoni ja lämmin halaus  Yli 14 vuotias koirani kuoli viime tammikuussa samoin aikaisin aamulla kotiin. Oli myöskin odotettavissa, kun alkoi jo olla vaivoja. 

Ihanaa että koirasi sai lähteä kotona sinun rakkaassa seurassa.