Erosin miehestäni ja nyt minun kaikki ystävät ovat kääntäneet minulle selkänsä

Häntä pystyyn, nainen! Toiset rupeaa mulkuiksi kun pariutuvat (unohtavat kaverit) ja toiset sitten kun joku eroaa (eli juuri tuo "syrjäyttäminen"). Löytyisikö fiksumpaa seuraa lähipiiristä tai vaikka työympäristöstä? 

Kutsu nämä pariskunnat luoksesi illanviettoon? Ota puheeksi ettet tunne oloasi huonoksi yksin.

Tervetuloa kerhoon. Kavereita melkein nolla. Vuosina 2000-2010 oli varmaan 30kpl ja parillisena kutsuttiin jos jonkinlaisiin pippaloihin.

t: Mies vailla tulevaisuutta

Sulla on tainut mies olla jonkilaisena status dympoolina, ne on tykänneet miehestäsi ja siinä sivussa sietäneet sua.

Miehenä kävi toisin päin kun pääsin siitä haaskasta eroon.

Kaverit ja tuttava pariskunnat ottivat yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Häntä pystyyn, nainen! Toiset rupeaa mulkuiksi kun pariutuvat (unohtavat kaverit) ja toiset sitten kun joku eroaa (eli juuri tuo "syrjäyttäminen"). Löytyisikö fiksumpaa seuraa lähipiiristä tai vaikka työympäristöstä? 

Onneksi minulla on sisko ja yksi vanha ystävä harrastuksesta. Mutta ei heitäkään oikein voi liikaa vaivata tekemään asioita. Mutta itseasiassa voitaisiin kyllä elvyttää tuota harrastusta! Se olisikin kivaa.

Työkaverit on hyvin etäisiä ja muut ystävät vei mies mennessään.

Siis miehellä oli tunteita toiseen ja asuu nyt tämän kanssa. Ystävät ihmettelee että ylireagoin, koska mies ei fyysisesti pettänyt. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ovat kyllä fb:ssä ja instassa kavereita, mutta eivät kutsu illallisille, viikonlopuksi maalle tai halua yhdessä matkoille, koska nämä jutut on "kivempia pariskuntien kesken" ja "sulla olisi vaan tylsää kun olisit yksin" tai "sori, ei saatu sua plaseerattua, kun ei löytynyt ketään sopivaa sinkkumiestä".

Nämä ovat minun opiskelu- ja koulukavereita ja vasta nyt ymmärrän miten vanhoillisia ja pinnallisia he ovat.

Anteeksi, pitää saada puhua tästä jossakin. Tuntuu niin pahalta.

Levottomat 4

kumman ystävät sut nyt on feidannut? onko mies uuden naisystävänsä kanssa näissä illanvietoissa joihin sua ei kutsuta?

Itse lopetin yhteydenpidon eronneeseen tuttavaani ihan siitä syystä, että hän kohteli ex-miestään mielestäni aivan kohtuuttomasti. En hyväksynyt sitä. Mun oli vaikeaa olla kiva ja ystävällinen kaveri ihmiselle, joka teki ex-miehensä elämästä helvettiä.

Huomasin, että ero tuo ihmisessä esille sen raadollisen ja omahyväisen puolen. Sitä oli tosi ikävää katsella.

Nainen asui ns. luksus oloissa samalla kun maksatti elämisensä ex-miehellään korkojen kera. Mies oli yrittäjä ja koko omaisuus oli pelissä, myös yritys ja ammatti. Tuskin tarvitsee kertoa, että vaimoa ei ollut aikoinaan opiskelut juuri kiinnostaneet ja ammatti&tulot sen mukaiset. Elämisestä oli aviossakin vastannut mies.

Kun siihen päälle vielä lisätään huoltajuuskiistat, tapaamisoikeuskistat, jatkuva miehen mustamaalaaminen on paketti valmis. Mä en halua olla tuollaisen kanssa missään tekemisissä.

On kyllä törkeitä kavereita. Toki taustalla voi olla sekin ilmeisen yleinen (?) syy, että varatut naiset pelkäävät sinun iskevän miehensä eivätkä siksi kutsu mukaan. Muuten ei voi ymmärtää, miksi sinkulla muka olisi tylsää, koska eivät kai pariskunnat nyhjää koko iltaa yhdessä, vaan juttelevat muidenkin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häntä pystyyn, nainen! Toiset rupeaa mulkuiksi kun pariutuvat (unohtavat kaverit) ja toiset sitten kun joku eroaa (eli juuri tuo "syrjäyttäminen"). Löytyisikö fiksumpaa seuraa lähipiiristä tai vaikka työympäristöstä? 

Onneksi minulla on sisko ja yksi vanha ystävä harrastuksesta. Mutta ei heitäkään oikein voi liikaa vaivata tekemään asioita. Mutta itseasiassa voitaisiin kyllä elvyttää tuota harrastusta! Se olisikin kivaa.

Työkaverit on hyvin etäisiä ja muut ystävät vei mies mennessään.

Siis miehellä oli tunteita toiseen ja asuu nyt tämän kanssa. Ystävät ihmettelee että ylireagoin, koska mies ei fyysisesti pettänyt. Ap

Hyvä jos vanhasta harrastuksesta olisi apua tilanteeseen. Kannattaa aina kysellä vinkkejä, tulee mieleen juttuja joita ei alunperin edes tajunnut ajatella.

Ja anteeksi nyt vaan, mutta miten ihmeessä voit ylireagoida jos toinen on muuttanut uuden kanssa saman katon alle? Vai oliko kyse siitä että ero tuli tunteiden takia mikä sitten johti tuohon exän asumiskuvioon? Vaikea mun olis kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa joka tuntee syvempää yhteenkuuluvuutta ja kenties jopa rakkautta kolmanteen osapuoleen... Ei siihen edes fyysistä kontaktia tarvita kun pitää miettiä suhteen tulevaisuutta. Tässä teidän tilanteessa olisi varmaankin ollut jossain kohtaa edessa konkreettinen pettäminen jos kerran tunne oli molemminpuoleista. 

Ja joo, viimeinen lause oli täysin spekulointia. Koska ero tuli ennen kuin mitään tapahtui.

Ehkä se juttu menee niin, että koska parisuhteessa olevat ovat terveitä ja parisuhde parantaa, eronneet nähdään sairaina ja epäonnistujina? Kukaan ei halua olla epäonnistujien kanssa. Todelliset ystävät kyllä pysyvät rinnalla vaikka mikä olisi, mutta onnenonkijat (99,9% kaikista) kaikkoavat heti kun eivät saa sinusta jonkinlaista "hyötyä".

Vierailija kirjoitti:

kumman ystävät sut nyt on feidannut? onko mies uuden naisystävänsä kanssa näissä illanvietoissa joihin sua ei kutsuta?

No ennen kaikkea minun omat ystävät koulu- ja opiskeluajoilta. Ollaan oltu tiivis 7-8 naisen porukka, jotka ollaan oltu viimeistään lukiossa jo kavereita ja opiskeltu samaan aikaan, tosin vähän eri aineita. Olemme siis tunteneet jotain 15-18 vuotta. Ja toki heidän kanssa olen yhteyksissä fb:ssä ja käydään joskus kahvilla jonkun heistä kanssa. Mutta juhannukseksi saaristoon minua ei haluttu, eikä rapujuhliinkaan. Pikkujouluristeily Tukholmaankin suunniteltiin whatsap-ryhmässä, johon minua ei kutsuttu. Ja ollaan aina tehty kaikki asiat nimenomaan miesten ja poikaystävien kanssa. Ja ymmärrän että tämä pariskunnat keskenään on jotenkin tärkeää ja aikuista, kyse on arvomaailmasta. Pitää olla tietynlainen koulutus, ammatti, tyyli ja elämä, mutta kyllähän se tuntuu pahalta, että minut jätetään yksin tässä tilanteessa. Vaikka olen saanut tukea heiltä yksityisesti, en kuulu enää "porukkaan", koska minulla ei ole miestä.

Surullista mutta näin kävi. Ap

Ja mies ei siis ole tekemisissä näiden mun kavereiden kanssa. Hän on kyllä yhden heistä miehen kurssikaveri, mutta ei ole ollut mukana näissä porukoissa tämän uuden naisensa kanssa. Ja ei häntä varmaan sinne huolittaisikaan. Siis naista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kutsu nämä pariskunnat luoksesi illanviettoon? Ota puheeksi ettet tunne oloasi huonoksi yksin.

No minä pidin tupaantuliaiset uudessa kodissani. Mutta se oli kauhean vaivaannuttavaa. Yksi pitkäaikaisin ystävä sanoi miehelleen parin viinin jälkeen: "Tämä on niin ei mun ympäristö ja tilanne, vie mut kotiin". Siis minun uusi asuinalue ja koko juttu. Muka kuiskasi mutta niin, että varmasti kuulun. Ap

Menetin kiinnostuksen kuin esimmäisenä lui että FBssä ja instassa vielä on.

Typeryksiä noi sun ystäväsi, ikävä sanoa näin suoraan. Entäs sitten jos heille tulee itselleen ero, luulevatko että otat heidät sitten takaisin. Minä ainakin tuntisin että minut on kylmästi petetty sinun asemassasi. Aikoinaan kun itselleni tuli ero pitkäaikaisesta miesystävästä niin ystävät kyllä jakaantuivat, niin että minun vanhat ystäväni jäivät minulle ja exän vanhat ystävät exälle. Mutta onneksi pariskunnat eivät jättäneet sen jälkeen kuitenkaan kutsumatta. Emme kyllä useinkaan tapailleet niin että olisi ollut iso porukka yhtaikaa koolla.

Mä taas huomasin itse eron jälkeen, etten halua enää olla tekemisissä niiden kavereiden kanssa, joita ex-mies uusine mamumuijineen näkee.

Aluksi se tuntui menetykseltä, mutta ei enää.