Mitä mieltä olet siitä jos entisestä alkoholistista tulee päihdetyön ammattilainen, entisestä rikollisesta lakimies, lapsena kaltoinkohdellusta lastensuojelutyöntekijä jne.

Tietää mistä puhuu ja kokemusta löytyy.

No hieno homma että saa elämän raiteilleen ja hyvän työpaikan. Ja kyllähän esim. alkoholisti päihdetyöntekijänä voi olla hyvä juttu kun on ihan omakohtaista kokemusta ja ymmärtää asiakkaita ihan eri tavalla kuin ihminen jolla ei ole päihteistä samalla tavalla kokemusta.

Tuskinpa se viiden vuoden opiskelun jälkeen enää juuri näkyy.

Aika tyypillistäkin. Halu auttaa nousee usein omista kokemuksista ja on luonnollista, että tarve jalostuu ammatiksi. Edellyttää kuitenkin, että luurankoja ei ole enää kolistelemassa kaapissa ja oma persoona eheytynyt ja uudelleenrakentunut niin että aiempi taipumus tai ongelmakäyttäytyminen ei puhkea uudelleen kriisitilanteissa.

Tuo on nimenomaan yleistä, että psykiatreina on entisiä mielisairaita.

Raitistunutta juoppoa armottomampaa alkoholistin "kouluttajaa" ei olekaan.

Jos ne omat ongelmat on käsitelty kunnolla, niin mikä ettei. Ja vaikka välillä olisi henkilökohtaisessa elämässä vaikeampia aikoja, kuten kaikilla ihmisillä on, niin koulutuksen kautta pitäisi kehittyä kyky pitää ne asiat erillään töistä. Samalla tavalla pitäisi kehittyä myös kyky olla yleistämättä omia kokemuksiaan kaikkien muidenkin kokemuksiin, vaikka joissain yhteyksissä niistä voi olla hyötyäkin.

Useinhan nämä elämänkaareen liittyvät sosiaaliset ammatit menevätkin näin.

Mikä on karseampaa kuin kultalusikkasuvun pentu sosiaalipuolen töissä?

Eihän sillä oo hajuakaan missä liikutaan. Ei niitä hommia kirjoista lueta.