Mitä tämä "ambivertti" hölynpöly on? Olet joko ekstrovertti tai introvertti?

Minä olen introvertti.

En ole koskaan kuullutkaan, mutta ilmeisesti noiden välimuoto?

Minä en ole koskaan osannut sanoa kumpi olen. Mutten tiedä mikä on ambiverttikään.

Maailmassa on aina vain joko ykkösiä tai nollia. Ei mitään välimuotoja tai nyansseja!

Ambivertti on siltä väliltä. Mä koen olevani sellainen: viihdyn hyvin yksin ja tarvitsen omaa aikaa, mutta toisaalta tulen hyvin toimeen ryhmässä, enkä koe oloani hankalaksi, vaikka olisin jonkin aikaa huomion keskipisteenä esim. vetämässä ryhmätyöskentelyä. Seura virkistää, mutta niin virkistää omissa oloissa oleminenkin.  Tykkään esiintyä, mutta pystyn ihan helposti jättämään esiintymisen muille ja kuuntelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ambivertti on siltä väliltä. Mä koen olevani sellainen: viihdyn hyvin yksin ja tarvitsen omaa aikaa, mutta toisaalta tulen hyvin toimeen ryhmässä, enkä koe oloani hankalaksi, vaikka olisin jonkin aikaa huomion keskipisteenä esim. vetämässä ryhmätyöskentelyä. Seura virkistää, mutta niin virkistää omissa oloissa oleminenkin.  Tykkään esiintyä, mutta pystyn ihan helposti jättämään esiintymisen muille ja kuuntelemaan.

Mä olen melkein tällanen paitsi että sulta puuttuu negatiiviset tuntemukset kokonaan. Välillä haluan raivokkaasti yksinäisyyttä enkä jaksaisi ihmisiä, toisinaan ahdistun yksinolossa.

Joskus olen todella reipas ja hyvä seuraihminen, mutta aina vaatii valtavasti aikaa palautua niistä ryhmätöistä tai illanvietoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ambivertti on siltä väliltä. Mä koen olevani sellainen: viihdyn hyvin yksin ja tarvitsen omaa aikaa, mutta toisaalta tulen hyvin toimeen ryhmässä, enkä koe oloani hankalaksi, vaikka olisin jonkin aikaa huomion keskipisteenä esim. vetämässä ryhmätyöskentelyä. Seura virkistää, mutta niin virkistää omissa oloissa oleminenkin.  Tykkään esiintyä, mutta pystyn ihan helposti jättämään esiintymisen muille ja kuuntelemaan.

Mä olen melkein tällanen paitsi että sulta puuttuu negatiiviset tuntemukset kokonaan. Välillä haluan raivokkaasti yksinäisyyttä enkä jaksaisi ihmisiä, toisinaan ahdistun yksinolossa.

Joskus olen todella reipas ja hyvä seuraihminen, mutta aina vaatii valtavasti aikaa palautua niistä ryhmätöistä tai illanvietoista.

Mä olen vihdoin onnistunut järjestämään elämäni niin, että siinä on mulle sopivassa suhteessa seuraa ja omaa rauhaa. Aiemmin nuo negatiiviset tuntemukset olivat mullekin tuttuja. Ja toki niitä tulee toisinaan edelleen, mutta ei häiritsevässä määrin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ambivertti on siltä väliltä. Mä koen olevani sellainen: viihdyn hyvin yksin ja tarvitsen omaa aikaa, mutta toisaalta tulen hyvin toimeen ryhmässä, enkä koe oloani hankalaksi, vaikka olisin jonkin aikaa huomion keskipisteenä esim. vetämässä ryhmätyöskentelyä. Seura virkistää, mutta niin virkistää omissa oloissa oleminenkin.  Tykkään esiintyä, mutta pystyn ihan helposti jättämään esiintymisen muille ja kuuntelemaan.

Mä olen melkein tällanen paitsi että sulta puuttuu negatiiviset tuntemukset kokonaan. Välillä haluan raivokkaasti yksinäisyyttä enkä jaksaisi ihmisiä, toisinaan ahdistun yksinolossa.

Joskus olen todella reipas ja hyvä seuraihminen, mutta aina vaatii valtavasti aikaa palautua niistä ryhmätöistä tai illanvietoista.

Mä olen vihdoin onnistunut järjestämään elämäni niin, että siinä on mulle sopivassa suhteessa seuraa ja omaa rauhaa. Aiemmin nuo negatiiviset tuntemukset olivat mullekin tuttuja. Ja toki niitä tulee toisinaan edelleen, mutta ei häiritsevässä määrin.

Kuulostaa tosi omituiselta että elämän voi järjestää niin tarkasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ambivertti on siltä väliltä. Mä koen olevani sellainen: viihdyn hyvin yksin ja tarvitsen omaa aikaa, mutta toisaalta tulen hyvin toimeen ryhmässä, enkä koe oloani hankalaksi, vaikka olisin jonkin aikaa huomion keskipisteenä esim. vetämässä ryhmätyöskentelyä. Seura virkistää, mutta niin virkistää omissa oloissa oleminenkin.  Tykkään esiintyä, mutta pystyn ihan helposti jättämään esiintymisen muille ja kuuntelemaan.

Mä olen melkein tällanen paitsi että sulta puuttuu negatiiviset tuntemukset kokonaan. Välillä haluan raivokkaasti yksinäisyyttä enkä jaksaisi ihmisiä, toisinaan ahdistun yksinolossa.

Joskus olen todella reipas ja hyvä seuraihminen, mutta aina vaatii valtavasti aikaa palautua niistä ryhmätöistä tai illanvietoista.

Mä olen vihdoin onnistunut järjestämään elämäni niin, että siinä on mulle sopivassa suhteessa seuraa ja omaa rauhaa. Aiemmin nuo negatiiviset tuntemukset olivat mullekin tuttuja. Ja toki niitä tulee toisinaan edelleen, mutta ei häiritsevässä määrin.

Kuulostaa tosi omituiselta että elämän voi järjestää niin tarkasti.

Tarkasti? En ymmärrä. Luonteeseen sopiva perhe-elämä, työ ja harrastukset - kun nää osuu kohdilleen, seuraa ja omaa rauhaa järjestyy melkein automaattisesti. Lisäksi vielä se, että mitä enemmän tulee ikää, sitä rennommin osaa suhtautua omaan ajoittaiseen epämukavuuteensa. Näin ainakin mulla.

Useimmat ihmiset on ambivertteja eli eivät ole ääripään introvertteja eikä ekstrovertteja, vaan heissä on piirteitä molemmista. Introversio vs. ekstroversio on kuin pitkä jana, ja suurin osa ihmisistä sijoittuu siihen aika keskelle. Puhtaat introvertit ja ekstrovertit ovat vähemmistö.

Ambivertti on normaali. Piti vain keksiä sille joku sana että kuulostaa erikoisemmalta.