Miten olette järjestäneet keittiössä kuivaruokakaapin?

Omissa pakkauksissaan muutamassa kaapissa. En viitsi pöllyttää jauhoja johonkin eri purkkiin (jotain samaa sarjaa), alkuperäisestä pakkauksesta näkee kaikki parasta ennen-päivämäärät jne. Joutuisin kirjoittamaan johonkin teipinpalaan siihen uuteen purkkiin.

Meillä kuiva-aineet on alalaatikoissa. Mausteet jne. on yläkaapissa lieden vieressä. Omissa pusseissaan/pakkauksissaan, koska en koe esteettisiä elämyksiä kaurahiutaleiden äärellä.

Kertokaa muutkin! :)

Minä taas olen laittanut suurimman osan lasipurkkeihin, jotka olen ostanut Ikeasta. Päälle dymolla mitä purkissa on ja purkin pohjaan maalarinteipillä parasta ennen-päivä. Se on visuaalisesti kivempi näin kuin että kaikki olisivat omissa pahvi ja muovipakkauksissaan.

Kuiva-aineille on korkea kaappi. Alimmalla hyllyllä on täydennykset, jotka odottavat sitä että joku purkki tyhjenee, koska joskus tulee tarjouksesta ostettua esim. pastaa niin paljon että kaikki ei mahdu sille varattuun purkkiin.

3 oli siis ap, unohtui lisätä.

Muovipurkeissa on kaikki ollut sen jälkeen, kun kerran tuli riisihäröjä ja kaikki täytyi heittää pois.

Kaksiovisessa yläkaapissa lieden vieressä meillä on kuivatarvikkeet. Suurin osa on muovipurkeissa, jotkut harvat aineet omissa pakkauksissaan. Purkit ovat kyllä tosi sekalaista seurakuntaa, sellaisia mitä ollaan vuosien varrella aina jostain yksi uusi purkki ostettu. Me tehtiin keittiöremontti vuonna 2012 ja sen yhteydessä suunnittelin, että ostan sitten rempan jälkeen Ikeasta saman sarjan purkit kaikille tuotteille, niin näyttää siistimmältä silmään ja varmaan säästäisi tilaakin. Tästä on nyt aikaa 5 vuotta ja purkit on vieläkin ostamatta... 😂😂

Mausteet ovat suurimmaksi osaksi lieden yläpuolella olevassa maustekaapissa ja lieden vieressä kapeassa yläkaapissa on korkeampia maustepurkkeja, sipulit ja kuivaruokien täydennykset. Ai niin, hienot, uudet maustepurkitkin piti Ikeasta ostaa silloin keittiöremontin jälkeen, että on siisti yleisilme kun maustekaapin avaa. Ostamatta on vielä nekin. Voi tätä saamattomuuden sietämätöntä keveyttä...