Miten ihmiset voivat kirjoittaa kuin eivät olisi käyneet lainkaan peruskoulua? Useimmat kuitenkin sentään hankkivat koulutuksenkin.

Asiaa!

Ja käsitteet ihan hukassa. Esim. jos lähdetään liikkeelle puhutaan liikenteeseen lähdöstä tai lähiaikoina kun puhutaan menneisyydestä vaikka se on viimeaikoina.

Lol, xd ja evvvk.

Miten ihminen pärjää elämässä, jos jokaisesta kirjoitusvirheestä jollain hömppäpalstalla jaksaa kerta toisensa jälkeen valittaa?

Ainakin mun puhelin ärsyttävästi jättää välin yhdyssanoihin, jos korjaa kirjoitusvirheitä, välillä ei vaan jaksa niitä korjata.

Ja pilkkusääntöjä en ole koskaan oppinut, kummasti silti olen 8v lukion jälkeen opiskellut, valmistunut kahteen ammattiin ja tehnyt yli 30v töitä. Eli mielestäni hyvin olen pärjännyt.

Vanilija, Järvempää, enään, kumpa, kunpikin, 50-vuotta vanha, 50-kymppinen, 50 vuotis syntymä päivä, meidän farmari autossa on suksi boksi katolla jonka penkit on nahkaiset.

Tällainen henkilö tulee töihin ja joutuu viestimään kirjallisesti asiakkaiden kanssa. Kun tällaista tekstiä lähtee asiakkaille, aika harva haluaa tehdä kauppaa/sopimuksia, koska jos jo oman kielen kirjoittaminen tarjousvaiheessa ei suju, mahtaako mikään muukaan sujua......

Kirjoitustapa ei sano kaikkea älykkyydestä. Entisen esimieheni kirjallinen ulosanti oli kieliopillisesti ala-astetasoa, monesti sain oikolukea hänen tekstejään, mutta sisältö oli aina täyttä asiaa. Fiksuin ja ammattitaitoisin pomo, jonka olen tuntenut.

Olen useasti kiinnittänyt huomiota sanomalehtien toimittajien kirjoitusvirheisiin. Yleistä on laittaa pilkku kuin-sanan eteen. Tyyliin "Uusi liiketila oli suurempi, kuin vanha", "Huomenna kävijämäärä on varmasti suurempi, kuin tänään" jne. Pilkutus on muutenkin käsittämätöntä tyyliin "Asiakkaat olivat sitä mieltä että kaupan valikoima on riittävä ja, että aukioloajat ovat sopivat". Samoin näkee paljon aivan naurettavia lauserakenteita, kuten "Pariskunta tuli etuajassa paikalle konserttiin, jolla oli lippu etukäteen ostettuna".

Tätä ihmettelen enemmän kuin sellaisten ihmisten kirjoitusvirheitä, jotka eivät kirjoita työkseen. Toimittajat kirjoittavat työkseen ja toimittajillahan käsittääkseni on yliopistotutkinto (tai ainakin aiakisemmin toimittajat koulutettiin yliopistossa). Mitä siellä yliopistossa opetellaan jos kielioppi on tuolla tasolla? Vaikka olisi kuinka kiinnostava juttu ja sinänsä hyvin kirjoitettu, ainakin niillä jotka osaavat kielioppisäännöt, lukemista häiritsee kaikenmaailman "Kahvilassa on miellyttävä tunnelma, joka on tilava". Miten henkilö voi kirjoittaa työkseen kun ei osaa kirjoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vanilija, Järvempää, enään, kumpa, kunpikin, 50-vuotta vanha, 50-kymppinen, 50 vuotis syntymä päivä, meidän farmari autossa on suksi boksi katolla jonka penkit on nahkaiset.

Tällainen henkilö tulee töihin ja joutuu viestimään kirjallisesti asiakkaiden kanssa. Kun tällaista tekstiä lähtee asiakkaille, aika harva haluaa tehdä kauppaa/sopimuksia, koska jos jo oman kielen kirjoittaminen tarjousvaiheessa ei suju, mahtaako mikään muukaan sujua......

Jos otetaan töihin henkilö, jonka on tarkoitus tuottaa kirjallista materiaalia, on se sitten yrityksen omaan käyttöön saati asiakkaille, oletus lienee että henkilö osaa edes peruskoulun oppimäärän edellyttämän ko. kielen taidon ja hän on todennäköisesti niin itsekin haastattelussa väittänyt (tosin luulisi asian näkyvän hakemuksessakin, ellei sitä ole sitten kirjoittanut joku muu, jotta tosaamattomuus ei tule esille). Tuolla tavalla kirjoittava ei osaa, joten koeaikana on syytä oppia.

Lukihäiriö on mahdollinen syy ja sellainen voi olla pitkälle kouluttautuneellakin henkilöllä, koska se ei liity mitenkään älykkyyteen. Jotkut myös ovat kielellisesti lahjakkaampia kuin toiset, siinä missä toiset matemaattisesti. Tosiasia silti on se, että jos osaa oikein, kirjoittaa oikein. Selitys "en viitsi kirjoittaa oikein koska some/vapaa-aika/netti, mutta töissä kyllä kirjoitan oikein", on selittelyä ja typerä, koska jos osaa tehdä jonkin asian oikein, sen tekee automaattisesti oikein ja väärin tekeminen vaatii paneutumista siihen, että nyt tämä on tehtävä väärin. Ja sen myös huomaa. Tuore juusto kakku ei todellakaan näytä oikealta kun tietää, että se yhdyssana ja sen kirjottaminenkin vaati erikseen ajattelua, että jaa niin tuohon tulee välilyönti kun nyt se pitää kirjoittaa väärin.