Lue keskustelun säännöt.
Mistähän johtuu, että läheiseni jatkuvasti kokee, että häntä kohdellaan kaltoin?
02.09.2017 |
Asiat on esim. tällaisia:
- Naapuri juttelee hänelle vain lyhyesti pihalla tavatessa. ("Minulle xxx jutteli vain pari sanaa, mutta kuulemma Sarin kanssa oli jutellut pitkään. Tuntuu tosi pahalta, kun ei huomioida ja tuollain mitätöidään")
- Parin kuukauden päästä naapuri juttelee hänelle todella pitkään pihalla ("Ja sitä juttua kuule tuli... Todella väsyttävää, miksi juuri minuun pitää kohdistaa tuollaista rupattelun tarvettaan. Oli kyllä raskasta siinä kuunnella niin pitkään ja vastailla.")
- On kyllä niin rankkaa, kun aina eteisen hiekkojen lakaiseminen jää minulle, ei sitä kukaan muu hoida koskaan. Todella, todella tympeää ja nöyryyttävää. (Muut tekevät sitten muita hommia, enemmän kuin hän.)
- On se rankkaa, kun ei mulla ole autoakaan. Eilenkin jouduin soittamaan kolmelle eri ystävälle ennen kuin yksi lupasi viedä mut kauppaan. Se on niin helppoa niillä, joilla on auto. Huristelevat minne lystäävät. On se, kun ei mulla ole.
- Näin Tiinan ja kun kun kerroin, että en ole saanut kyytiä huomiseksi jumppaan, niin se ehdotti mulle auton ostoa. Ei tuollaista voi toiselle sanoa. Ihmisillä on syynsä mikseivät voi tai halua ostaa autoa. Todella loukkaavaa. Tiiät varmaan sen Tiinan siitä xxx yhteydestä, on se vaan häijy ihminen.
- Kyllä tässä todella on taas vaikeuksia elämä heitellyt, kuukausi sitten oli flunssa, sitten sairastu koira ja piti käyttää eläinlääkärissä ja tuli kuluja ja sitten vielä ihmisetkin on aina juuri mulle niin ilkeitä. Ei oo helppoja kortteja elämä jakanut. Oon paljon miettinyt sitä, miksi aina juuri mua kohdellaan niin väärin.
- Enon serkun kaveri piti kuulemma tuparit, mutta mua ei oltu kutsuttu! Kutsui kuitenkin siskonsa kuulemma ja lähimmän naapurinsa. Oon paljon miettinyt miksei se mua kutsunut, tuntuu todella pahalta. En ole tupareiden pitäjää nähnyt varmaan kolmeen vuoteen ja näköjään ei halua nytkään mua nähdä.
- Laitoin Tiialle sellaisen kivan kiertoviestin eikä se vastannut siihen mitään. Ei kiittänyt tai kommentoinut tai mitään. Tuntuu tosi pahalta tollainen vastaamattomuus.
- Voi ei, täällä haisee jokin (ulkona kävelyllä), mä oon tosi herkkä hajuille. Joku ei oo ottanut huomioon, että mun laisia ihmisiä on ja saattaa kävellä tästä ohi. Tulee varmaan päänsärky tästä hajusta, tosi huomaamatonta.
-Yms. pientä.
Alkaa jo rasittaa. Lähipiirissä tällainen henkilö. Mistä tollanen voi johtua?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhriutuminen jäänyt päälle syystä tai toisesta. Onko joskus tullut oikeasti kaltoin kohdelluksi ja nyt kokee myöskaikki arjen kommervenkit ja sattumukset henkilökohtaisina hyökkäyksinä? Lisäksi jos hän on kasvanut ja elänyt pienissä piireissä, niin sellaiset usein reagoivat kaikkeen poikkeavaan hyvin negatiivisesti. Maailmaa ei osata hahmottaa kuin omasta pienestä vinkkelistä ja toisten tekemiset/tekemättä jättämiset liittyvät aina jollain tapaa itseen.
Hän kohtelee itseään kaltoin, siksi. Heijastaa sen noin. Ei pidä huolta itsestään, ei pidä puoliaan, tekee asioita joista ei pidä yms.
Toinen vaihtoehto on tuokin, että häntä on kohdeltu kaltoin lapsena tai vasta aikuisena ja se purkautuu näin. Ei kestä enää yhtään ja näkee kaltoinkohtelua sielläkin, missä sitä ei ole, henkisten haavojensa takia.
Tunnen yhden ammattiuhriutujan. Hän odottaa muilta ihmisiltä, että nämä täyttäisivät hänen pienimmätkin emootionaaliset tarpeensa. Hän ei ole erityisen hyvä ilmaisemaan näitä odotuksia, joten hän saa usein pettyä muihin. Silloin hän heittäytyy passiivisaggressiiviseksi mököttäjäksi ja odottaa jälleen, että joko tämä häntä loukannut ihminen tai joku muu heräisi tällä keinolla huomaamaan hänen tarpeensa ja täyttäisi ne. Eli käytännössä hän odottaa aina harmistuessaan, että joku ottaisi syliin ja puhaltaisi pipin pois.
Luulen, että hän on jäänyt lapsuudessa vaille emootionaalista tukea ja hänen tunnesäätelynsä on siksi muiden ihmisten varassa. Ihmisten on vain hyvin vaikea jaksaa aikuista, jolla on lapsen tarpeet. Kaikki lähemmät ystävänsä hän on jo menettänyt. Hänen lukuisat parisuhteensa ovat alkaneet lupaavasti, mutta päättyvät aina myrskyisissä merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden ammattiuhriutujan. Hän odottaa muilta ihmisiltä, että nämä täyttäisivät hänen pienimmätkin emootionaaliset tarpeensa. Hän ei ole erityisen hyvä ilmaisemaan näitä odotuksia, joten hän saa usein pettyä muihin. Silloin hän heittäytyy passiivisaggressiiviseksi mököttäjäksi ja odottaa jälleen, että joko tämä häntä loukannut ihminen tai joku muu heräisi tällä keinolla huomaamaan hänen tarpeensa ja täyttäisi ne. Eli käytännössä hän odottaa aina harmistuessaan, että joku ottaisi syliin ja puhaltaisi pipin pois.
Luulen, että hän on jäänyt lapsuudessa vaille emootionaalista tukea ja hänen tunnesäätelynsä on siksi muiden ihmisten varassa. Ihmisten on vain hyvin vaikea jaksaa aikuista, jolla on lapsen tarpeet. Kaikki lähemmät ystävänsä hän on jo menettänyt. Hänen lukuisat parisuhteensa ovat alkaneet lupaavasti, mutta päättyvät aina myrskyisissä merkeissä.
Sami M.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy lukasemassa tuo erityisherkkien ketju. Siellä on samanlaista kommentointia.
Tällainen ihmistyyppi onkin hankala. Kun asiasta ei voi edes sanoa, ei suoraan eikä pehmennellen, vaan siitäkin sitten loukkaantuu. Se on taas vain uusi tapaus, jossa hänelle ollaan ilkeitä. Ei toivoakaan että asia menisi perille, valuu vain kuin vesi hanhen selästä.
Hän on mielensäpahoittaja. =P