Kenelle voi puhua avoimesti aiemmasta parisuhdeväkivallasta ilman lasun pelkoa?

On ahdistavaa, ettei voi puhua kenellekään viranomaiselle täysin avoimesti, eikä oikein luota sukulaisiinsa tai kavereihinkaan, kun jokainen voi tehdä lasun. Siis olemme olleet jo tekemisissä lastensuojelun kanssa juuri väkivallan takia, mutta se koneisto oli niin ahdistava, että se tuntui musertavan ihmisen sisälleen ja aina sai elää jännityksessä, tekeekö exä jonkun "peliliikkeen" kostaakseen, vaikka hän oli se väkivallan aiheuttaja itse.

Onneksi sen ilmoituksen teki joku ulkopuolinen, joten en sentään siitä saanut exän vihoja päälleni. Lisäksi exä hieman säikähti sitä poliisin väliintuloa ja vapaudenmenetystä, joten ehkä rauhoittui siitäkin. Kerroin ne asiat tuolloin ja sen jälkeen liittomme olikin jo ohitse, jonka jälkeen muutimme pysyvästi erilleen. Pelkäsin siinä kaikessa edelleenkin eniten exääni ja se pelko jatkuu yhä.

Hän nimittäin uhkaili kaikenlaista niin, että aloin pelätä liikkumista yksin ulkona jne. Asia sinänsä on selvinnyt ja olemme eronneet sekä lapset asuvat luonani, mutta se avioelämä traumatisoi minua jonkin verran ja varmasti vaikutti lapsiinkin hieman sekä viimeistäänkin ne isätapaamiset lasten kanssa.

Nykyään asumme hieman kauempanakin, mutta pelkään exän vaikutusta ja uhkauksia edelleen. Siis arki sujuu ok, enkä näytä niitä negatiivisia juttuja ulospäin, mutta jos on kokenut jotain hirveää, niin niissä traumoissa voi kestää vuosikausia, että saa ne parantumaan. Mitään "parantavaa" rakkautta tai onnellista parisuhdetta mulla ei ole enää odotettavissa ikinä. Pelkään miehiä ja ajatustakin siitä, että joku aikuinen ei-sukulainen mies olisi samassa asunnossa. Mitä voisin tehdä?