Mitä tehdä, kun ei enää vain jaksa?

Haluaisin töissä keskittyä vain työni hoitamiseen, mutta koko ajan on jotain kehityskeskustelua, kehittämispäivää, tiimiriiheä tms joihin pitää valmistautua ja valmistella. Olen väsynyt, en jaksa mitään ylimääräisen tuntuista. en jaksa ideoida taas sadatta kertää kehittämisideoita, joita pomot ei kuitenkaan koskaan toteuta eikä ole toteuttaneet. En jaksa enää tiimiytyä ihmisten kanssa, jotka vaihtuvat viikon päästä. En jaksa enää yhtään viisisivuista kehityskeskustelulomaketta, joka pitää täyttää kaksi kertaa vuodessa itseään ja tiimiään esseellä pohtien. En jaksa enää yhteisiä hengennostatuskahvihetkiä. Jaksan juuri ja juuri hoitaa työtehtäväni, siihen menee kaikki energiani. Sanoin pomolle että en vain jaksa ylimääräistä ja pyysin että saisin keskittyä vain työhöni, ei käynyt vaan kuulemma on pakko osallistua yhteisiin pallonheittohetkiin. Olin niin väsynyt, että purskahdin itkuun siinä kun pomo ei suostunut kuulemaan väsymystäni, mutta silti pitää taas tänäiltapäivänä työpäivän viimeinen tunti ideoida jotain asiakasjuttuja yhteiselle fläpitaululle (ja niitä ideoita ei taaskaan koskaan toteuteta). Saan parin viikon välein pomoilta kritiikkiä kun en jaksa olla innostunut pallotuokioista, ja ne haukut lannistaa minua entisestään.

En jaksa enää sukulaisten valitusta siitä, jos en tule paikalle johonkin siskon kummin nimipäiväkahville tunnin matkan päähän. Tuntuu, että kukaan ei sano enää mitään kivaa, vaan kaikki vain valittaa ja kritisoi jostain mitä en ole tehnyt tai tehnyt riittävän hyvin. Kun en jaksa tehdä! Kai tekisin jos jaksaisin, en minä mitään loukatakseni jätä tekemättä. Saan jatkuvaa valitusta töissä ja vapaa-ajalla jostain tyhjänpäiväisistä asioista. Esimerkiksi varsinaiset työtehtäväni hoidan ihan hyvin, niistä en saa kritiikkiä mutta kaikesta muusta töissä sitten kyllä. Lupaukseni sukulaisille ja ystäville hoidan aina, siitäkään en saa kritiikkiä, mutta valitusta kaikesta muusta taas ihan riittämiin.

Haluaisin irtisanoutua ja luopua kaikesta ja muuttaa jonnekin meren taakse. Mitä ihmettä teen kun en enää vain jaksa?