Mies haistattelee raskaana olevalle ja käyttäytyy epäkunnioittavasti

Onko olemassa mitään selitystä sille ,miksi omalle raskaana olevalle (viikko laskettuun aikaan) kumppanilleen olisi oikeutettua haistattaa vitut. Ei oo ensimmäinen kerta, tuskin viimeinenkään. Jos pahoitan jostain mieleni, ja alan kertomaan näkökantaani, eikä mies jaksa kuunnella enempää (äänensävyni on kuulemma vääränlainen ja syyllistävä) niin haistattaa suoraan vitut, tyyliin keskeyttää :"joo haista sä nyt vittu" tai "haista vittu vaikka" tmv. Ennen raskautta ei ollut tällaista ja mulla on niin kurja mieli, sillä vaikka välillä oon kiukunnut turhastakin niin oon aina pyytänyt anteeksi ja sanonut miehelle, että koittaa ymmärtää kun oon nyt vähän kiukkunen, enkä yksinkertaisesti välillä voi sille mitään, aina sanoo yrittävänsä ymmärtää ja silti riidan tullen ei koskaan ymmärrä vaan pitää joko mykkäkoulua tai haistattelee, eikä suostu koskaan pyytämään anteeksi, ellen itse tee siihen aloitetta. En kuitenkaan mitenkään 24/7 huuda/motkota vaan sanon epäkohdista ehkä tavallista herkemmin joka kyllä ärsyttävää saattaa olla. Oon silti yrittänyt tehdä paljon mm. lenkit koiran kanssa hoidan minä nykyään koulutuksen takia ja hoidan taloutta pääsääntöisesti yksin, niin tuntuu pahalta, että koskaan ei kuulu kiitos sanaa, koskaan en ansaitse mitään ja tunnen itseni arvottomaksi. Mies on perusluonteeltaan todella kiltti ja huomaavainen, nyt raskauden aikana muuttunut mua kohtaan epäkunnioittavaksi ja se tuntuu pahalta, ei koskaan ennen olisi käynyt mielessäkään että mulle haistattelis. Olen jo alkanut miettimään, että jos hänellä olisi samassa tilanteessa "joku muu" nainen , niin varmasti olisi todella huomaavainen ja kohtelias, jostain syystä mua vaan nyt pitää jotenkin "pahana" ja ottaa kaikki sanomiseni itseensä vaikka miten asiat sanoisin, esim: mainitsin tänään, että koiramme ontuu hieman jalkaansa, niin suuttui siitä koska olin kuulemma syyllistävä. Hän yrittää myös jotenkin lakaista kaiken maton alle ja saattaa ensin haistatella ja kertoa miten olen maailman rasittavin ihminen , miten minua on mahdotonta kestää yms ja sitten kun olen pahoittanut mieleni ja hiljaa niin saattaa olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunut ja ehdottaa esim elokuvan katsomista. Onko muilla kokemusta ja miten selvisitte, onko tolla miehellä tosiaan niin paljon itselläänkin mietittävää ja jännitettävää , että purkaa muhun vai mitä tapahtuu. Ei halua puhua muutenkaan mistään mun kanssa eikä aloita keskustelua, mä usein kehun sitä kaikessa ja oon koittanut rohkaista tulevaan niin paljon kuin voin ja yrittänyt avata keskusteluita, mutta mumisee vaan ja sanoo ehkä pari lausetta ja sitten keskustelu loppuu siihen etten enää jaksa jatkuvasti toistaa itseäni ja esittää kaikkia jatkokysymyksiä (miehen perheessä ei koskaan oikein keskusteltu, joten oon koittanut ymmärtää). Tää nyt vaan alkaa tuntua jo niin pahalta, avauduin tänne vertaistuen toivossa.