Kuinka usein isovanhemmat tapaavat lastasi?

Pari kertaa vuodessa.

Mun äitiä nähdään aikalailla kerran viikossa (~50km välimatka), miehen äitiä pari kertaa kuussa (~10km välimatka). Yksi lapsi melkein kaksi vuotta.

ei koskaan, kaikki kuolleet jo ennen lapsen syntymää.

Minun vanhempia n. kerran kuukaudessa ja miehen kerran kuukaudessa - joka toinen kk.

Äitini 0-2 krt vuodessa, isäni kuollut, joka ei myöskään ollut kiinnostunut perillisistään.

Anoppi nyt myös todella harvoin, kun apen kuoltua löysi uuden miehen ja enää ei ole aikaa. Aiemmin lapsenlapset oli huomattavasti tärkeämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempia n. kerran kuukaudessa ja miehen kerran kuukaudessa - joka toinen kk.

Välimatkat 200 ja 250km.

No meillä välimatkaa 3 km eli useamman kerran viikossa.On sekä lahja että kirous...Hoitoapua aina tarjolla,mutta tulevat usein.ilmoittamatta yms....

Äitini joka viiko ja miehen vanhemmat yleensä usean kerran viikossa.

Molemmat isovanhemmat asuvat 150km päässä (mutta eri suunnilla). Toisia nähdään kerran vuoteen ja toisia 2krt vuodessa. Kumpiakaan ei kiinnosta lastenlapset, eivät ole ikinä hoitaneet minuuttiakaan eivätkä halua tulla synttäreille. Elävät nyt kuulemma itselleen ja lapsrnlapset vaan eivät mahdu kuvioon.

Koska ovat v***umaisia itsekkäitä paskoja, niin tuon enempää en minäkään halua panostaa kun mitään vastavuoroisuutta ei ole. Kerran vuodessa joulupiipahdus päiväseltään riittää.

Meidän lapsi täyttää kohta kolme:

Äitini on nähnyt lastamme kahdeksan kertaa eka vuoden aikana. Eivät ole nähneet sen jälkeen enkä tiedä näkevätkö enää koskaan (ajomatkaa 1,5h per suunta).

Isäni näki aiemmin n. kerran kuukaudessa tai parissa-kolmessa keskimäärin. Nyt on ollut pidempiä taukoja ja viimeisen vuoden aikana on nähnyt vain kaksi kertaa (ajomatkaa 2h per suunta).

Mieheni puolen isovanhempia tapaa noin kerran 1-2 kuukaudessa. Joskus useammin, joskus harvemmin (ajomatkaa 1h per suunta).

Jos heiltä kysytään, niin näkevät liian harvoin mielestään. Äitini etenkin oli sellainen, että vaikka matkaa oli alle 150 kilometriä per suunta, niin meidän olisi pitänyt käydä hänen luonaan. Hänelle on aina hirveän vaikeaa lähteä mihinkään, "kun on kaikkia kotihommia ja pihahommia, pitää ehtiä saunaan (ja saunasiiderille...mutta sitä ei ääneen sanota!), pitää mennä seuraavana päivänä töihin, illalla on tanssit, joihin täytyy keritä" ym. Ihan kuin se matka olisi meille jotenkin lyhyempi? Miehen vanhemmilla vähän sama juttu, mutta heillä ei ole alkoholin kanssa ongelmaa, mutta muuten ovat niin pihahommissansa ja saunan lämmityksessä lauantaisin kiinni...

Jos me käytäisiin kerran kuukaudessa joka paikassa, niin meille jäisi kuukaudessa vain yksi vapaa viikonloppu. Tai no, kaksi, nyt kun ei olla äidin kanssa tekemisissä enää. Jos käytäisiin 2 kertaa kuukaudessa, niin ei olisi yhtään vapaata viikonloppua.

Ap, kuinka usein sitten näette heitä ja paljonko on välimatkaa?

Lähellä asuva näkee viikottain, kauempana asuvat n. 2kk välein, mutta silloin pidemmän aikaa kun ollaan siellä useampi yö.

Miehen vanhemmat asuvat samassa talossa, lapset näkevät heitä päivittäin. Minun vanhemmillani käydään 1-4 kertaa kuukaudessa.

Minun vanhempiani 2krt vuodessa, äitini haluaa olla omassa rauhassa. Välimatka 100m. Mieheni vanhempia useamman kerran kuukaudessa, matkaa on vajaa tunti mutta mieluusti ajamme kun lapset viihtyvät ja isovanhemmat ovat lapsista kiinnostuneita. Mainittakoon että olemme uusperhe mutta mieheni vanhemmat ovat silti kiinnostuneempia myös minun vanhemmista lapsistani kun omat vanhempani.

Ap tarkentaa.

Molemmat isovanhemmat asuvat 250 km päässä samassa kaupungissa. Käymme yökylässä molemmilla n. kerran kuukaudessa. Lapsi on pian vuoden ikäinen ja esikoisenme.Jotenkin kuvittelin, että olisivat kiinnostuneempia lapsenlapsestaan ja tulisivat kylään ja avuksi. Kun menemme kylään on aina sama virsi lapselle: oletpa kasvanut, onpa ollut kova ikävä ja kävisit useammin.

Kaikkia monta kertaa kuukaudessa. Mieheni vanhemmat ja oma äitini asuvat 30km päässä, oma isäni samassa kaupungissa. Yökyläilyä on sekä lapsi yksin että vanhemmat mukana.