Oletteko koskaan kokeneet mieletöntä magneettista yhteyttä

Olen joo pariinkin tyyppiin. Toinen oli mua huomattavasti vanhempi, mutta se ääni ja kuinka piti mua. Loppui siihen kun tyyppi oli menossa naimisiin. Mutta nähtiin joku aika sitten ja sanoi, että ei saa mua mielestään..

Toinen taas oli nuorempi. Aina kun nähtiin niin ei saatu katsetta toisistamme irti. Sekin helpotti ajan kuluessa, koska seurusteltiin omilla tahoilla.

 

Kyllä, yhteys erääseen naiseen oli aivan uskomaton. Se tapahtui äkkiä ja lujaa, en olisi uskonut sellaisen olevan mahdollistakaan. Kummatkin olivat yllättyneitä.

You know it. Kyllä se katkeaa, ei se voi ikuisesti itseksensä reuhua. 

Mulla oli kerran. Tästä pian viis vuotta aikaa. Se oli ihan eri sfääreissä tunnepuolella. Mutta ihmeellistä draamaa hommaan sisältyi, suuria tunteita, hyvässä ja pahassa. Vieläkin mietin sitä poikaa vaikka ei olla pariin vuoteen oikein yhteyttä pidetty. Oli niin raastavaa ja kuluttavaa se touhu vaikka ihanaa myös. Välillä mietin pitäiskö vaihtaa kuulumisia mutta tuntuu etten enää uskalla sekoittaa päätäni niin pahasti. Kaipaan kyllä kovasti.

Joo täällä vanhainkodissa, meissä on metalliosia. Kuulolaite, sydämentahdistin, keinonivelet yms.

Rautaiset sängyt myös estää maasäteilyn. Foliohatussakin on metallia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli kerran. Tästä pian viis vuotta aikaa. Se oli ihan eri sfääreissä tunnepuolella. Mutta ihmeellistä draamaa hommaan sisältyi, suuria tunteita, hyvässä ja pahassa. Vieläkin mietin sitä poikaa vaikka ei olla pariin vuoteen oikein yhteyttä pidetty. Oli niin raastavaa ja kuluttavaa se touhu vaikka ihanaa myös. Välillä mietin pitäiskö vaihtaa kuulumisia mutta tuntuu etten enää uskalla sekoittaa päätäni niin pahasti. Kaipaan kyllä kovasti.

Just näin. Kuluttavaa ja raastavaa, silti niin älyttömän mahtavaakin. Hullua. Olen itkenyt sitäkin, kun se yhteys ei vaan katkea. Ja ikävää, kaikkea. Ap