Onko pelini työmarkkinoilla jo menetetty?

Ei ole. Tilanne ei ole ideaali, mutta kyllä vielä on mahdollisuus johonkin matalapalkkatyöhön työllistyä.

Itse vaihtaisin tilanteeni tuollaiseen vaikka heti. Minun pelini, kun on oikeasti menetetty.

Lähde tavoittelemaan unelmiasi. Kyllä se mahdollista on, vaikka omani eivät toteutuneetkaan.

Kolmekymppisellä on vielä koko elämä edessä ja ehtii montakin ammattia vaihtaa. Jotenkin huvittavaa että sinun ikäisesi noin synkkiä miettii :) Ootapas kun pääset 50v  ikään ja jäät työttömäksi kolmannesta ammatista, voin kertoa että työllistyminen ja uran luominen alkaa olla hankalaa mutta ei silti vielä toivotonta kuitenkaan.

No sitten pelisi on ainakin pelattu jos et edes yritä. Naisilla on hankalaa työelämässä, se vaan on niin. Jokaisesta lapsesta tulee luultavasti ainakin vuoden paussi ja alan vaihtaminen kolmekymppisenä on hankalaa. Seuraa kuitenkin unelmaasi ja tee kaikkesi. Opiskele ahkerasti ja nopeasti, tee kovasti töitä ja ota selvää mitä alalla menestymiseen vaaditaan. Hyvä tyyppi jolla on oikeanlainen asenne ja osaaminen saa töitä!

Minä olen ollut lähes ap:n tilanteessa kaksi vuotta sitten. Oli vanhentunut tutkinto, pari pientä tenavaa eikä mitään töitä näköpiirissä. Kouluttauduin uudelleen aikuispuolella mieluisan ammattiin, vaikkakin matalapalkkaiselle. Nyt teen sitä työtä mistä pidän. Ei ole siis liian myöhäistä. Nykyään 40-50-vuotiaatkin jopa vaihtavat alaa ja luovat uriaan uudelleen itseään etsien. 90-luku vakkariduunipaikkoineen on ohi, joten nyt on ihan fine viettää vähän rikkonaisempaakin elämää ja vaikka vaihtaa alaa jos tarve vaatii. Go for it!

Peli on menetetty siihen asti kunnes kaikki lapset on koulussa

Höpö höpö. Tiedän naisia lähipiiristä (kuten oma vaimoni) joka oli korkeakoulututkinnon jälkeen 10v. kotona hoitamassa lapsia. Hän oli täysin varma, että ei pääse mihinkään ja on nyt paremmin palkattu meidän perheessä. 

Tiedän myös naisia jotka ovat olleet paljon pidempään kotona kuin vaimoni ja ovat uudelleenkouluttautuneet tai muuten vain siirtyneet työelämään. 

30v. ulkona työelämästä?

Itse olen 40-vuotias, ei tutkintoa, ei työkokemusta, eikä osaamista. En enää edes haaveile työllistymisestä. Onneksi työvoimatoimisto on tajunnut saman, eikä ole enää vuosikausiin häirinnyt yhteydenotoilla. Saan elää vaatimatton tason elämääni rauhassa loppuun asti.

Sinulla on aikaa ja saavutuksia. Nyt vain mahdollisimman pian liikkeelle.