Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Itämerelle lipuu pian Kiinan sotalaivoja harjoittelemaan Venäjän kanssa – asiantuntijat yllättyivät: ”Kiina ei ymmärrä täkäläisiä herkkyyksiä”
16.07.2017 |
Itämeren alueella on tämän kesän ja alkusyksyn aikana useita sotaharjoituksia, mutta Kiina yllätti viime kuussa monet asiantuntijatkin ilmoittamalla myös sen laivaston harjoittelevan heinäkuussa Venäjän kanssa Pietarin ja Kaliningradin lähistöllä.
Tieto yhteistyöstä ei sinänsä hämmästyttänyt. Venäjä ja Kiina ovat järjestäneet yhteisiä laivastoharjoituksia jo useana vuonna, yleensä kaksiosaisina. Tänäkin vuonna harjoituksen toinen osa järjestetään syyskuussa Japaninmerellä ja Ohotanmerellä.
Sen sijaan Itämeren valinta toiseksi paikaksi oli yllätys. Kiina tuo nyt ensimmäistä kertaa laivasto-osastonsa tänne sotaharjoitukseen. Tämä tapahtuu hetkellä, jolloin tilanne Itämeren alueella on ehkä jännittynein sitten kevään 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin.
Kiina ja Venäjä ovat vakuutelleet, ettei harjoitus ole mitään maata tai maaryhmää vastaan. Niiden mukaan tarkoitus on vain harjoitella kaupallisen merenkulun turvaamista.
Kenelläkään ei siis ole mitään tarvetta olla hermostunut, Venäjän Pekingin-suurlähettiläs Andrei Denisov sanoi uutistoimisto Tassille kesäkuun lopulla.
”Tästä pelästyneet ovat niitä, joilla on taipumuksena pelästyä”, Denisov sanoi.
Denisovin kommentti on tulkittu viittaukseksi Baltian maihin. Baltiassa vaivaa kuitenkin Kiinan ja Venäjän yhteistyötä enemmän se, että tulossa on ylipäätään taas uusi sotaharjoitus rajojen tuntumaan.
Alueen suurin harjoitus tänä kesänä on Venäjän ja Valko-Venäjän syyskuussa järjestämä Zapad 2017, johon on arvioitu osallistuvan ainakin 100 000 sotilasta. Siihen valmistavia pienempiä sotaharjoituksia on ollut jo lukuisia, minkä lisäksi joinakin viikkoina Venäjän ja sotilasliitto Naton koneet ovat käyneet useita kertoja lähellä toisiaan.
”Toivomme, etteivät kiinalaiset osallistu näihin tilannetta kärjistäviin toimiin, vaan toimivat vastuullisesti, sillä yhteisharjoitukset lähellä merialuettamme voivat myös olla yksi kärjistävä tekijä”, Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sanoo HS:lle.
Venäjä kiistää toimintansa aiheuttavan jännitystä. Se syyttää tilanteesta Natoa.
Kommentit (2)
Olisivat nyt vittu hiljaa nuo "asiantuntijat".
Venäjä harjoittelee Kiinan kanssa idässä niin kai Kiina voi tulla harjoittelemaan Venäjän kanssa länteen.
Venäjän ja Kiinan sotilaallinen yhteistyö tulee aivan varmasti lisääntymään tulevina vuosikymmeninä. Ne tietävät, että USAn syrjäyttämiseen tarvitaan yhteistyötä.
USAlle on pakko asettaa rajat.
Venäjä on tukenut Kiinaa kiinanmeren kiistoissa ja on hyvä jos Kiina tulee Venäjän avuksi sen vihamielisimmälle rajalle, eli länsirajalle.
Tämä pistää amerikkalaiset entistä enemmän epäröimään kannattaako niiden hyökätä Venäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Linkevičius sanoo luottavansa Kiinaan ja kehuu Kiinan ja Liettuan suhteita. Kiina on muutenkin tiivistänyt suhteitaan Itämeren rantavaltioihin käyttämällä ”pehmeää voimaansa” kauppaa.
”Kiina ei taida täysin ymmärtää, että harjoitus on sen maineelle haitallinen. Se ei ymmärrä täkäläisiä herkkyyksiä”, sanoo tutkija Māris Andžāns Latvian kansainvälisten suhteiden instituutista.
Hänestä yhteisharjoitus on tärkeä Venäjälle, joka saa osoitettua, ettei sitä ole eristetty.
”Kiina on perinteisesti korostanut rauhanomaisuuttaan. Se on fiksusti rakentanut poliittista voimaansa talouden kautta”, Andžāns sanoo.
Suomessa on haaveiltu, että Norjan Kirkkoniemeen rakennettava rata tekisi Suomesta kiinalaisen rahdin kauttakulkumaan. Latvia taas haluaisi kiinalaista rahtia Riian ja Ventspilsin satamiin. Liettua suunnittelee, että Klaipėdasta tulisi pääsatama Kiinan Valko-Venäjälle rakentamalle isolle teollisuuspuistolle.
Baltiassa ei silti uskota, että Kiina olisi varautumassa heinäkuun harjoituksella tuleviin mahdollisiin rahtireitteihinsä.
”Täällä saatetaan olla vähän turhan innoissaan. Merireitti on Kiinalle paljon tärkeämpi ja hyödyllisempi”, Andžāns sanoo.
Kiinalle yhteisharjoituksella on sekä käytännöllisiä että poliittisia syitä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Kiinan asevoimat käänsi katseensa merelle vasta varsin äskettäin. Kiina vahvistaa nyt merivoimiaan, sillä niillä on paljon kiinniotettavaa suhteessa muihin isoihin maihin.
Erityisen tärkeää näyttää olevan lisätä merivoimien kokemusta omien alueiden ulkopuolella toimimisesta.
”Kun puhutaan Kiinan kansallisista intresseistä, kauppalaivaston suojaaminen on keskeisellä sijalla. Sille on tärkeää, että varsinkin öljyn ja maakaasun kuljetukset saadaan varmistettua myös kriisiaikoina. Sehän on niiden suhteen riippuvainen ulkomaailmasta”, Sinkkonen sanoo.
Poliittisesti Kiinalle ja Venäjälle on molemmille tärkeää painottaa ”moninapaista maailmaa”. Niille se tarkoittaa käytännössä riittävän vahvoja vastavoimia Yhdysvalloille.
”Viestinä on, että Kiinan ja Venäjän yhteistyö on syytä ottaa tosissaan”, Sinkkonen sanoo.
Se selittää osaltaan myös yhteisharjoitusten pitopaikkoja. Viime vuonna laivastoharjoitus oli kiistellyllä Etelä-Kiinan merellä, jota Kiina pitää omana etupiirinään. Nyt sitten on kiinalaisten vuoro näyttää tukea.