JOULUISTEN perjantai

Tässä on nyt monet muistelleet plussaustaan, joten kerron minäkin sitten omastani¿



Alustuksena sanottakoon, että yritimme vauvaa lähes 3 vuotta ja olimme olleet lapsettomuushoidoissakin jo 1,5 vuotta. Olin saanut keskenmenon joulukuussa -04 ja sen jälkeen pidimme taukoa hoidoista, sillä olin tosi hajalla, enkä jaksanut edes ajatella koko vauva-asiaa. Km:n jälkeen tuli yhdet menkat ja kun niistä oli kulunut 30 päivää aloin ihmetellä rintojen aristusta (samanlaista oli keskenmenneessä raskaudessa). En kuitenkaan oikeasti uskonut olevani raskaana, vaan ajattelin hormonien olevan vielä sekaisin km:sta. Päätin silti tehdä negatestin, näin ajattelin, jotta voin jättää kuvitelmat sikseen.



29.3.2005 illalla lähdin ystäväni kanssa " kävelylle" , enkä kertonut miehelle aikeistani. Kävimme apteekissa ja ostin surestepin. Kotiin päästyäni menin heti salaa vessaan testaamaan. Pissittyäni tikkuun laitoin sen lavuaarin reunalle ja katsoin kun testiruudut kostuivat -> jahas, ei viivaa. Huokasin ja pissin rauhassa loppuun. Olin jo menossa pois vessasta, kun... SIIHEN TULI KAKSI VIIVAA!!!! Testi oli positiivinen, siitä ei ollut epäselvyyttä. Viivat oli todella vahvat! Menin heti näyttämään testiä miehelle, joka ei ensin meinannut uskoa uutista. Olimme molemmat täysin puulla päähän lyötyjä. Miten tässä näin kävi, eihän meidän pitänyt saada vauvaa ilman hoitoja¿?! Mutta korkeammalta taholta päätettiin toisin. Nyt rakasta tytärtäni katsoessani olen vain täynnä kiitollisuutta, enkä VIELÄKÄÄN voi uskoa tätä todeksi :)



Joo, tulipa siinä kertomus :) Nyt hieman kuulumisia neuvolasta, joka oli siis 4kk neuvola. Lääkäri sanoi että tyttö on kehittynyt tosi nopeasti. Typy tarttui esineisiin jo 2,5kk iässä, nyt yrittää jo kovasti nousta sylissä istumaan ja mahallaan menee kyynärnojaan. Seuraava lääkärineuvola on sitten vasta 8kk iässä. Lääkäri sanoikin, että tällä kehitysvauhdilla voi olla, että tyttö kävelee jo silloin, ainakin tuettuna! Tässä meidän uusimmat mitat: 8685g, 63,5cm ja pipo 42,2cm.



Lopuksi täytyy vielä hehkuttaa, että meidän tyttö kääntyi eilen ensimmäistä kertaa masulleen!!! :) Tähän asti on kääntynyt vain kyljelleen ja käsi on ollut tiellä eikä ole siis päässyt ympäri.



Nyt me aletaan valmistautuun aamupäiväpäikkäreille. Iloista perjantaita kaikille!





violet ja tyttönen 3kk 4vk

Violet:arvaappa kuka täällä pyyhkii silmäkulmiaan?kaikkihan vois muistella omaa plussaa niin mä saan liikuttua ja nyyhkiä täällä=)

On teillä komian kokoinen neiti=)

Meillä juuri nytkin kyljelleen menee mutta sen yhden vahinkokääntymisen jälkeen ei oo käännytty.

Juho rakastaa kun sitä hyppyyttää(tuen vielä vähän niskaa),ei vaan meinaa jaksaa kauaa,mutta nauraa kikattaa ääneen ja on niin ihanan kuuloista.Juho seisoo sylissä ja istumaan nousee koko ajan,paljon aikaisemmin kuin tyttö aikanaan!!

Tyttö on yskässä ja nuhassa,kunpa ei tultais kipeeksi kun pääsiäisreissua niin odotetaan.



äityliini ja Juho 4kk3pv

Pitääpä nyt heti aamusta istahtaa, kun on paljon puuhaa tänään... Siivous- ja pyykkäyspäivä ainakin. Ja sisko tyttöineen tulee iltapäivällä kylään ja sitä ennen pitäis olla valmista. Onkin oikein sopiva päivä sisälläoloon. Ulkona satelee ja tuulee ja pakkasta on -7.



Meillä meni viime yökin oikein mukavasti. Milja nukahti vähän ennen kymmentä, söi 3.30 ja 5.30 ja heräsi puoli seiskalta. Oli pakko työntää se ulos nukkuun jo ysiltä kun se oli niin sippi... Itellä on oikein pirteä olo. Tuollainen pitempi unipätkä se on nannaa. =)



Milja on kyllä ihan isin tyttö! Isin näkeminenkin saa leveän hymyn kasvoille ja pieni pelleily tai lauleskelu pakottaa jo hekottamaan ääneen. Kyllä äitillekin vähän nauretaan, mutta isi on ihan ykkönen. :D Nyt Milja ottaa jo jumppalelusta roikkuvia härveleitä käteen ja toki työntää ne suuhun. Samoin hoitopöydällä pään alla oleva rätti on niin hyvän makuinen. Vaikka taitaa tuo oma käsi olla maukkain... ;)



Plussausmuisto. Tein raskaustestin perjantaiaamuna kuuden aikaan 22.4. Tikkuun tuli hailakka, mutta selkeä plussa. Piti kyllä tehdä vielä varmuuden vuoksi kaksi testiä, kun ei ollut uskoa todeksi!!! Sitten sitä kuljettiinkin hymy pyllyssä asti... Oli se sitten ihanaa!! Ei kyllä tule haikea mieli siltikään. On niin mahtavaa, kun se vauva on tässä ja nyt!!!



Nyt on kyllä pakko alkaa hommiin. Palailen vielä myöhemmin jos tulee jotain mieleen.

Puuhakasta perjantaita!



Äippä ja Milja tasan 3kk!!!!!!!!!!!!!!!

varo vaan tyttö9910 jos tuun joskus kylään teille=)Harmi kun tänä kesänä ei mummille ja Ouluun tulla mutta jos vain mummilla terveyttä riittää(kesällä 89v) niin ensi vuonna sitten.

meijän piti vasta 8-9 viikolla kertoa lähisuvulle(miehen toive,ei mun) mutta kun rv6 jouduin tiputukseen terveyskeskukseen mahataudin ja oksentelun takia niin kerroin pomolle(jouduin sairaslomalle) ja isälle ja äidille,anopillekin aika pian kun kaikki ihmetteli mikä mulla on...esikoisellekin jo rv 9 kerroin,onneksi kaikki meni hyvin,nyt vauhdilla keittiöhommiin,miksi aina jämähdän tähän????=)

Pari aamua on nyt ollu tosi aikaisia kuudenjälkeen tyttö alkaa venkoilla sängyssään, paukuttelee ja kakkaa. Eilen nukahti uudelleen, mutta tänään ei. Itse olin tosi väsynyt aamulla. Mies tuli kuudenjälkeen töistä ja katsoi aamulähetystä, lykkäsin tytön hälle ja hautauduin peiton alle.



plussauksesta: 6.4 tein positiivisen testin. Ihan itsekseen ei meidänkään tyttö suostunut tulemaan. Olin usean kuukauden ajan tehnyt testejä, koska käytin sellaista lääkettä ettei kuukautiset alkaneet, jos testi olisi negaa lääkkeet pois ja uusi kierto käyntiin. No ostin testin ja jätin testaamisen aamuun. Heräsin ilman sen kummempia ajatuksia, jotenkin oli jo " rutiini" toimenpide tuo testaus. Kun tikkuun piirtyi yllättäen kaksi viivaa en oikein tiennyt mitä olisin tehnyt. Laitoin tärisevin käsin viestin ystävälleni joka soitti ja kehoitti menemään vielä veritestiin, ihan varmuudenvuoksi. Se päivä oli uskomaton, olo oli ihan epätodellinen.

Kävin alkuraskauden ultrassa viikolla 7 ja vanhemmillemme kerroimme vappuna. Lätkäisin vaan tyynenä ultrakuvan käteen. Molempien vänhemmat olivat todella onnellisia. Ja kyyneliä virtasi yhdellä jos toisellakin.



Nyt tyttö hermostuu. Hyvää viikonloppua kaikille!

Kivaa kun täällä on meidän rakkaiden vauvojen joukossa myös noin hartaasti odotettuja, Tikru!



Mulla alkoi kastajaissiivous. Kare tosiaan saa kasteen kotona huomenna. Heppu kun täyttää yhdeksän päivän päästä 4kk, niin täyttää kastemekon aika perinpohjaisesti... just ja just mahtui kiinni

sisar(puol)ensa mekko!



Ja mulla taas ei ole MITÄÄN päällelaitettavaa, mutta enpä viitsinyt ostaakaan, koska enköhän minä tästä vielä kutistu. Ja kun suurin osa vaatteistani, erityisesti juhlavaatteista, on mustia, niin enpä taida yllättää ketään mustissa housuissa ja valkoisessa paidassa!



Kare veti eilen totaaliset kilarit, kun olin työpalaverissa ja tungin hänet vaunuun, kun ei olisi ihan vielä ollut väsy. Kare ei vieläkään yleensä saa oltua vaunuissa nukahtamatta. Hän karjui niin, että ajattelin, että onko jotain todella vialla, mutta ei, nukahti ja oli herätessään aurinkoinen. Eli muuten meillä kaupungilla ramppaus on ok, mutta aikataulut eivät ole hyvästä, koska liikkeelle on lähdettävä vauvan nukkuessa tai ollessa nukahtamaisillaan. Eli työpalaverit saavat kyllä toistaiseksi jäädä, mutta onneksi kuntosalila käynti ei kysy aikataulua.

Viittasin Violetin kertomukseen.

Höh, kun on hatara pää!

Olen seurannut jouluisten juttuja raskauden puolivälistä kun näille sivuille eksyin. Meillä kun oli laskettu 21.12.05. Täältä sai ihanasti vastauksia ajatuksiin joita pyöri mielessä.

Meillä poika ei kuitenkaan ollut vielä omasta mielestään valmis tuolloin laskettuna päivänä vaan päätti tulla tähän maailmaan vasta loppiaisena 5.1.06.

Me asutaan itäisessä Helsingissä omakoti alueella, musta tuntuu että muut täällä asujat suunnittelevat jo seuraavaa elämää tuonpuoleisessa. Eli ei paljon lastenvaunuja näy päiväkävelyn aikaan. Itäkeskuksessa sitten onkin vaunuja paljon. Mutta eipä siinä tule kysästyä mitään.

Meidän perheessä on minä 32v ja mies 33v sekä siis poika tuota pikaa 3kk. Toissa päivänä saatiin 3kk rokote, osallistuttiin siihen hinkuyskä tutkimukseen. Oli aika rankkaa kun ottivat pieneltä verta ja ei millään meinannut onnistua. Rokotus itsessään meni hyvin. Illalla oli kyllä kahden tunnin itku. Olivat muuten pisimmät kaksi tuntia elämässäni.

Täällä on haikeudella muisteltu plussauksia. En muista päivämäärää kun testin tein, mutta en meinannut uskoa todeksi sitä. Varasin ajan verikokeeseen ja se vahvisti asian. Vanhemmat sai tietää heti koska ihmettelivät miksi en ole töissä vaikka olis pitänyt.. Tulivat siis käymään meillä. Olihan se aikamoinen tunne, plussa.. olen raskaana..

Toisaalta siitä on ikuisuus kun raskaus alkoi, mutta toisaalta se oli eilen.

Tämmösiä alkuun ja mielellään lisää turisen.



toe

Pakko kirjottaa heti ennen ku neiti herää häiriköimään. :D Ollaan oltu mummolassa yökylässä neidin kanssa ja kivaa oli. Tyttö nukkui ihan samalla tavalla kun aina kotonakin, ei siis kerrassaan mitään ongelmia. Plussauksia ilmeisesti ollaan muisteltu, sen verran kerkesin pikalukea. :) Mulla taitaakin tänään olla plussauksesta vuosi, vai olikohan se nyt eilen. *huoh* Mihin ihmeeseen se aika menee?? :) Meillä oli se IVF, testasin jo 11päivää siirrosta mutta negaa oli. Olin ihan varma että puihin meni. Vähän tuhrutteli ja soitin ja laittelin jo viestin kaikille jotka tiesi hoidosta että ei onnistunut. Itkin tietenkin vuolaasti monta päivää. En aikonut testata enää, mut jostain syystä pp15 hetken mielijohteesta otin sen viimesen testin sieltä kaapista ja aattelin että noh, käytetään nyt tääkin pois kuleksimasta. :) Ei ollu mikään aamutestaus vaan edellisestä vessareissustakin oli vain muutama tunti. Voitte uskoa miten järkyttynyt olin että herran jestas, siinä on haalea viiva?! Kuljin ympäri asuntoa ja kaikissa valoissa kokeilin, näkyykö viiva yhä. :D Soitin äidille ja sanoin että siinä oli viiva, voiko se olla viiva, onko se viiva?!?! Äiti oli vähän hämmästynyt että no mistäs minä tiedän kun en sinne asti näe. :D Ja vielä kaikenlisäksi soitin tupakalta, menin heti hermosavuille kun en tiennyt että itkeäkö vai nauraako. Miehelle oli tarkotus sanoa vasta kun se tulee kaupasta, soitin ja kysyin et millon tulee.. Mut enhän mä malttanut olla sanomatta vaan rääkäsin samantien että tein testin ja siinä oli viiiiiiva!!!! Mies vain kommentoi, no sehän kiva.. :D:D:D Meinasin jo ihan hermostua että miten niin sehän on kiva. Mut eihän se osannut järkytykseltään sanoa mitään. Oli se aika tälli.



Jep jep. Meillä on seuraava neuvola vasta taas 12 päivä. :( Olis kyllä kiva päästä sinne jo kattoon et paljonko tuo neiti nyt painaa. Millonkahan se painonnousu hidastuu?? Kun tähän asti menny kilo kuukaudessa. Millonkahan joku meistä plussaa uudelleen. :D Jännityksellä odottelen.



Quarra ja neiti melkein 4kk

Onpas mukava lukea noita teiän plussaus tarinoita :) Mä plussasin vasta toukokuun vikana päivänä¿ Ostin testin ja menin kaverille kahville ja hän painosti mut tekemään sen heti! Olin ihan varma et oon raskaana, oli jo jonkun aikaa ollu pahoinvointeja ym. Ja plussaahan se näytti! Kaiken lisäksi se mun kaveri oli tehny muutamaa päivää aikasemmin testin ja kertoi itekki olevansa raskaana. lasketuissa ajoissa oli eroa9 päivää. Miehelle kun kerroin ni se meni ihan sekasin onnesta :) Ei oltu sen kummemmin yritetty tehdä, vaan lopetin vuodenvaihteessa pillerit ja päätettiin että tulee jos on tullakseen. Ja aika äkkiä se tuli!

Anopille kerrottiin vauva uutiset hänen synttäri päivänä, annettiin lahjaksi valokuva albumi jossa oli ekasta ultrasta kuva. Mun äidille oli samanlainen, mut kerroin ite ja annoin myöhemmin vasta albumin.



Meillä nukuttiin taas 11 tunnin yöunet! Ihanaa, mut kyllä neiti tankkaskin siihen malliin illan että ois ihme ollu jos ois yölläkin heränny syömään:) Nyt kun meillä on noi vatsavaivat vähän helpottanu ni nyt jännään ku kakkaa odotellaan nyt kolmatta päivää¿ Yleensä kun neidil tulee joka päivä¿ Toivottavast se sieltä tulis ilman suuria itkuja¿



No mut nyt Ida kaipaa seuraa (kyllästyi jalkapalloon eurosportilta), täytyy mennä!



Tiituliini81 ja Ida 3kk 2 päivää

Meillä on jotenkin ollut niin vauhtiviikko, etten ole paljon koneelle ehtinyt... ollaan hersuttu tyttökavereiden kanssa shoppailemassa ja kahvilla kaupungilla ja jotenkin illatkin on vaan luiskahtaneet...



Plussaamisesta: En ihan tarkkaan muista (kun en ollut kalenteriinkaan merkannut?!) minä päivänä plussasin, mutta huhtikuun puoliväliä ennen kai kuitenkin. Mulla oli yksi keskenmeno loppiaisena 05 takana. Tärppäsi kyllä aika nopeasti ja raskaana tiesin olevani jo ennen testiä, kun paleli niin kovin :) Toukokuun alussa pahoinvointi oli jo edennyt oksenteluksi ja alkuraskauden ultrassa 10.5. sykki sydän :) Me mentin naimisiin 6.5., joten paras mahdollinen häälahja tuli saatua. Vaikka vähän piti vihkimisen jälkeen käydä yökkimässä ;P



Jaakosta on tullut valtavan utelias :) Kuka sitä Anna Wahlgrenia olikaan lukenut ja sanoi, että nelikuinen " herää tähän maailmaan" ja tulee osallistaa perheen elämään? Jaakko todellakin on mukana kaikissa touhuissa ja suunnattoman kiinnostunut kaikesta! Melkein ei malttaisi nukkuakaan :) Nyrkit on suussa lähestulkoon koko ajan ellei sitten kiljahdella tai naureta! Aivan suloinen! Ensi viikolla on vasta 4kk lääkärintarkastus vaikka Jaakko täytti 4kk jo 25.3., kun otti vähän ennakkoa syntyessään.



Ihanaa kun on viikonloppu ja näkee miestäkin vähän enemmän! Sain jo siivottua aamupäivällä ja nyt voi vaan rauhoittua viikonlopun viettoon. Musta on niin kivaa, kun on siistiä - koiran kuolat ja Jaakon pultsut pyyhitty lattioilta :P Vaan eipä tää tilanne kauaa kestä...



Oikein ihanaa viikonloppua kaikille lapsille ja äideille, t. Vanu ja Jaakko reilut 4kk

Toelle tervetuloa joukkoon! Mekin asutaan Itä-Hesassa, Kontulassa. Muutimme tänne viime vuoden lopulla ja täälläkin on keski-ikä n. 70-vee :) Tulehan joku kerta hesalaisten viikkotapaamiseen Sanomatalolle! Joka toinen viikko tapaamme tiistaisin ja joka toinen viikko keskiviikkoisin, klo 11 kaikki halukkaat lähtevät kävelylle Sanomatalon nurkalta ja klo 12 parkkeeramme itsemme kahville. Ensi viikolla kävely-kahvittelu on keskiviikkona, tule mukaan! Voitais sitten vaikka vaihtaa yhteystietoja ja tavata muutenkin kun asumme molemmat täällä idässä ;) Jos siis haluat, en toki halua tungetella...



Vanuke, tekin saitte ihanan häälahjan, siis plussauksen. Aivan kuten mekin =)



Minne tää aika tosiaan menee?! Monet joululahjat ovat jo 4kk, isoja neitejä ja herroja =) Meidän Veera on alkanut ihan tosissaan hihitellä ja käkätellä isosiskonsa touhuille. Veera tykkää olla lattialla masullaan ja siitä seurailee mitä Saara-sisko puuhailee. Veeraa naurattaa kovasti kun isosisko heittelee leluja vieressä. Suloisen näköistä kun kaksi pientä " leikkii" yhdessä ;)



Mähän vein tyttöjen päivähoitohakemukset jo viikko sitten lähipäiväkotiin ja eilen päiväkodin johtaja soitti. Oli tosi mukava vanhempi nainen ja hän sanoi että tilanne on todella vaikea koko Helsingissä. Hoitopaikat täytetään elo-syyskuussa joten tammikuussa tuskin vapautuu heidän päiväkodista yhtään paikkaa. Ja meillä kun olisi kaksi pientä paikan tarvitsijaa ensi vuoden alusta... Johtaja kertoi että ovat joutuneet laittamaan sisaruksia eri päiväkoteihin, jopa eri puolille Helsinkiä! Ja joskus toinen sisaruksista menee perhepäivähoitoon ja toinen päiväkotiin. Meille olisi niin tärkeetä että tytöt pääsisivät samaan paikkaan, oli se sitten perhepäivähoito tai päiväkoti ja vaikka olisikin kauempana kodista. Johtaja lupasi laittaa toivomukseni tietokantaan. Miehen kanssa vielä mietitään että mitä vaihtoehtoja olisi, pystyisinkö kuitenkin olemaan vielä ensi vuoden syksyyn asti kotona. En kyllä tiedä mistä hemmetistä saatais rahaa, nyt kun ollaan naimisissa pankinkin kanssa seuraavat 30 vuotta... Silloin kun pojat menivät päivähoitoon niin sain paikat just siitä päiväkodista mistä halusin. Niin ne systeemit muuttuu jo muutamassa vuodessakin, valitettavasti huonompaan suuntaan :(



Ihanaa että on viikonloppu edessä! Huomenna mennään tyttöjen serkun luokse kyläilemään. Toivottavasti olis kiva ilma että vois olla paljon ulkonakin.

Mukavaa perjantaita ja viikonloppua kaikille!

Tansku, Veera 231205, Saara 241004 & pojat

noita teidän plussausmuistoja on kiva lukea :) itse en edes tiennyt pitkään aikaan olevani raskaana,vaikka sitä tosin kovasti yritettiin ja toivottiin. vuoden alussa jätin pillerit syömättä,mutta olen sitä luonnetta,et heti kaikki mulle ja niinpä sitten " masennuin" siihen,ettei ihan heti tärpännykään (siis kahtena ekana kuukautena*virn*)ja jätin testailut pois.sitten vasta kevään korvilla aloin miettiä,et mikähän on,kun niin pirusti väsyttää.nukuin ihan sairaasti,päivät meni melkein kokonaan sängyssä. sitten päätin uskaltaa ostaa vielä yhden testin mieheltä hieman salassa. tein sen jo heti päivällä,kun en malttanut odottaa seuraavaa aamua. kädet täristen sitten tiirasin tikkua ja siellähän tosiaan näkyi kaks viivaa! oli se sitten kumminkin hirvee järkytys,et nyt oonkin raskaana,vaikka sitä kuinka olin halunnutkin. mies oli kans aika pöllästynyt uutisesta,mutta vasta ekassa ultrassa se sitt oikeesti tajus,et siellä tosiaan on vauva:) muille me kerrottiin uutinen vasta,kun viikkoja oli 12takanapäin. kyllä se raskausaika meni nopeeta ohi,välillä jopa katsellessani muita raskaana olevia toivon,et olisin itsekin vielä raskaana. se oli niin outoa aikaa,kun kaikki oli uutta ja ihmeellista,koko ajan piti kokeilla vatsaa,et " kyllä,siellä se pikkuinen on" ja jokainen potku tuli alussa raportoitua miehelle :)



nyt kyllä sitten hieman kauhuissani tajusin,et apua,jos oonkin uudestaan raskaana,kun sieltä neuvolasta ei suostuttu antaa mitään ehkäisyä,eikä meillä muutamaan kertaan oo kummiukkojakaan käytetty. meillä mies ei jostain syystä kehtaa ostaa kortsuja lähikaupasta tutuilta myyjiltä ja sitt,kun niitä tarviis,ei taatusti oo.. no,ei mulla kyllä ainakaan oo sellainen olo,et oisin raskaana,joten pitää vaan seuraavilla kerroilla muistaa ne pirun kumit:)



viime yönä en saanut unta millään ja siinä pohtiessani kaiken maailman juttuja päätin ryhtyväni herkuttelulakkoon. mulla ei varsinaisesti oo kyllä ylimääräisiä kiloja ja oon ihan normaalipainoinen,mutt noi vatsanlöllöt haluun kyllä karistaa ennen kesää. noita karkkeja ja jäätelöö oonkin syöny päivittäin,joten luulen kyllä,et vatsa häviää aika nopeesti,kunhan vaan jaksan vastustella karkkihimoo... se voi kyllä olla vaikeeta... mun verensokeri laskee varmaan ihan sairaasti,kun lopetan herkuttelun *heh*



poika keksi tänään lelut! se vihdoin ja viimein alkoi tavoitella niitä käsillään ja sitten hiplaili sormillaan ja yritti tunkee suuhunsa. aiemmin se ei oo ollu lainkaan kiinnostunut niistä,joten hyvä hyvä,uusia juttuja kehiin :)annoin eilen illalla maissiperunamössöö vaihteeks ja hyvin söi sitäkin,eikä tullut maha onneks kipeeks. tänään kai pitäis jaksaa tehdä hieman lisää sitä sen tämän hetken " herkkua" perunaporkkanaa,oon vaan niin laiska pumppaa sitä maitoo.. ainakin mulla menee tosi kauan aikaa ennen kuin maito alkaa herua kunnolla.syöttäessä se heruminen sitten alkaa melkein heti.. no.. kotonahan tässä ollaan,niin onhan mulla tuota aikaakin herutella *virn*



jeps... ihanaa todella,et tulee viikonloppu.. mies on taas tehnyt pitkiä päiviä ja tänään lupas tulla aiemmin jo kotiin*jee*. suunnuntaina on vauvauintiakin,jonne mennään koko poppoo.eilen testailin sen uutta uimapukua,jesta et se näytti syötävän suloselta!:)viimestään maanantaina siis yritän tulla kertoo,miten uinti meni.. hyvää viikonloppua siis kaikille!



-annu ja kasimir 3kk1vk-

Mä plussasin vasta toukokuun 9 tai 10 päivä. Oottelin et yhet menkat jäi välistä, melkein toisetkin. Meillä oli yritystä melkis kans vuosi. Aattelin sit heti varman päälle pelata ennen kuin testailin.

Ukolle kyl kerkisin vitsailla monen monta kertaa, et nyt taitaapi olla " pullat uunis" =) Esikoispojalle kerroin ihan ekaksi ja ukolle sit ruokkiksen aikaa puhelimes. Eihän toi oikein tainnu uskoo, eikä kyl sittenkään ku tuli töistä ja näytin testin.

Vaan tuollapa toi ihana plussa nyt kitisee...



Neuvola asiaa...

Saatiin lupa alottaa kiinteitten syönti, (oltiin jo parina päivänä maiskutelu) kun Juliuksella ei ollut paino noussut kun vain 345g/kk. Poju oli 64,5cm ja 6590g. Pienoinen pettymys oli et mun tissimaito ei oo tarpeeksi lihottavaa. Tulee kyl tarpeeksi ettei siitä ole kii.

Meillä muuten rusahti se calmette jälki. Kauhee n.3cm mätäpussukka tuli pihalle, Yök! Nyt sit lekuri huomasi viel et nivusessa on turvonnut rauhanen. Pitää seurailla et se ei kasva ja sit viimestään ½vuotiaana käydä näyttään.

Hyvin tälle naperolle pottuporkkana-sose uppoaa. Lusikkakin on siinä samal mennä. Turha ainakaan pelätä et lusikkaan sylkee ;)

Velliäkin annoin sit illalla ja heti osu ja uppos. Eikä ainakaan vielä oo masuvaivoja ilmenny.(piereskelykin on vähentynyt paris päiväs)

Yötkin on menny melkis koko viikon yhellä syötöllä, herää 3-4 välil ja sit posottaaki aamu seittemään. Ja mamma nukkuu tieten nyt liikaa kun aina on väsy olo.



Vaan nyt täytyy lähtä valmistautuun. Poika 11-v menee discoon ja mä meen siksi aikaa serkun luo kylään. Meillä saman ikäiset noi pojat ni menevät yhessä tyttöjä iskeen ;) Tuntuhan noil molemmilla jo kyl daamit olevan =)

Huh, ei sitä meiän nuoruutes...



K ja Julius 3kk (maanantaina)

Kiitos Tansku. Mielellään tullaan kävelyille ja kahvitteluun. Ens viikolla piti keskiviikkona olla neuvola, mutta terkkari on kipeenä. Mun täytyy maanantaian soittaa ja varata uus aika. Me siis käydään Kontulassa neuvolassa. Olen jotenkin ollut pettynyt sen toimintaan. Vähän tuntuu kuin vasemmalla kädellä asioita hoidetaan. Ollaan kans uusia tällä alueella. Äitiys neuvolassa kävin Kalliossa ja tykkäsin siitä hirveesti. Siellä on neuvola erikseen eikä tätä yleistä väestövastuu juttua. Mutta eiköhän tähän tapaan totu.

Meillä poika ei vielä käänny mihinkään mutta sylissä pitäis hypyttää kovasti. Mites kun poju kovasti haluais istumaan, missä vaiheessa vois esim sitterin selkänojaa nostaa?

Täällä muutamat on muistellut häitään viime vuodelta.. meillä olis ne edessä syyskuussa. Jotenkin tuntuu ettei aikaa olis järjestelyyn kun lapsi vie ajan. Kuitenkin hän nukkuu pitkät päikkärit, itse asiassa kahdet. Sillon vois tehdä jotain järjestelyjä, mutta mielummin roikun täällä. Pakko ottaa itseä niskasta kiinni..

Nyt alkaa käskyt kovenee täytyy mennä..



toe

Tämä viikko meni ihan kunnolla pieleen. Alkuviikon ihmettelin, kun poika niin kovin pureskeli tissiä. Mutta keskiviikkoaamuna tajusin, että toinen rinta oli tukossa. Esikoisen aikana oli kolme rintatulehdusta, joten hoitokeinot oli muistissa. Mutta tilanne oli jo niin paha, ettei muu auttanut, kuin soittaa neuvolaan (meillä on pienen paikkakunnan ihana neuvola, jopa Suomen paras HS:n jonkun palvelustutkimuksen mukaan) ja sain lääkkeet ihan pelkän soiton perusteella. Iltapäivällä kuume olikin jo korkealla ja olo kamala, oli koko rinta tulehtunut. Nyt jo päivä paistaa, vaikka rinta on vielä arka ja olo hutera. Onneksi vanhemmat riensivät päivisin apuun, kun makasin sängyn pohjalla. Ja poika söi reippaasti rinnan tyhjäksi.



Mies oli viimeistä päivää töissä ja siirtyy maanantaina uuteen työpaikkaan. On sitten taas uudet rutiinit meilläkin arjessa, kun työajat hieman muuttuvat. Mutta tuleepahan säännöllisyyttä kehiin. (Ja pieni palkankorotus;))



Meillä vasta ensi viikolla neuvola, joten pojan kasvuasiaa vasta sitten. Kova on kasvutahti ja tänään löytyivät omat kädet. Leluun on tartuttu jo viikon päivät. Ja joka touhuun on otettava osaa. Isä ja siskot on parhaat kaverit, äiti vain syömäkone... sellaista on elämä, kun ensin kantaa ja kasvattaa lapsen...



Siitä puheenollen siirryn tästä imettämään...



*Kitta75 ja katras*

Eipä pitänyt alkaa kirjoittelemaan,mutta vierailin eka kerran tuossa aihe vapaa-sivulla ja voi jestas mitä juttua siellä oli.Osa tietysti ihan järkevääkin,mutta rupesin ajattelemaan että onkohan nuo kaikki kirjoittelijat tosiaan äitejä..Ei sillä,että itsekkään tässä nyt niin järkevä olisi,mutta jotenkin alkoi hirvittämään.



no joo,lukasempa pinon kunnolla.Mukavia plussa-juttuja tuntuu piisaavan.

-mukavaa viikonloppua!-

Pikainen pinoutuminen ennen nukkumaanmenoa :)

Tulin vaan raportoimaan Nea-neitosen kakkaamisia kun oli tunne että teitä kiinnostaa ;) (heh,kuuma peruna jo monta päivää..)

Sieltä se nähkääs VIHDOIN ja VIIMEIN rysähti.Mutta EI luomusti vaan avuja tarvittiin.Panttas typykkä niin hartaasti että joutui äiskä turvautuu peräruiskeeseen :P Ällöö mutta pakko oli.Kovasti yritin viimeseen asti maanitella että kakkaa nyt itse..pliiide.. mutta kun ei niin ei. :/ Annoin ensin n.puolet Mikrolaxia ja ei vaikuttanu yhtään :O 20minsaa odoteltiin mutta ei kuulunu mitään.Sitten annoin loputkin ja johan alko tapahtuu.. Kauhee kitinä,huuto,ähinä,puhina ja siiiieltä saapui kauan odotettu ja paljon puhuttu toimitus.Olin varautunu ISOON lähetykseen mutta yllätykseksi se ei ollutkaan sieltä isoimmasta päästä vaan aika kesy versio.Pahempiakin on nähty ja paljon lyhyemmillä kakkaväleillä :P Haisi kyllä hitsin pahalle :/ Tais olla extra kauan muhinu suolenmutkassa ;)

Toivon ettei tarttis enää ikinä uudestaan antaa sitä ruisketta.Täytyy vaan lapata likalle luumua naamariin tästä lähin :) säännöllisesti,joka ikinen päivä ;D

Että semmosia..



Toe hei,me on sit käyty samassa ä-neuvolassa!! Ja me käydään neidin kanssa edelleen Kalliossa ;) Kukas sun terkka oli? Mul oli ä-nlassa M.L. ja nyt Nealla on M.K. (en viitsi sanoo koko nimiä..) Mutta jos tuut ens viikolla tapaamiseen niin welkam..Miekii kurvaan kekkereille :D Tällä viikolla ei ehittykkään kun oltiin reissussa.

Me varmaan kyllä muutetaan ehkä jo tän vuoden aikana takas itään.Mäkin olen siellä seudulla asustellut melkeen 10v.Alkaa tää kantakaupungin hulina jo riittämään meiän perheelle ;) Puotilasta varmaan haetaan asuntoa.. :)



Mutta nyt nukkumaan..

Hyvät yöt kaikille :D kutinati



ZZZZZZZZzzzzzzzzz



-Tiggr&Nasu *4kk