Nainen! Mikä on syysi, ettet enää laittaudu kuten nuorempana?

Ei kiinnosta. Laittaudun, kun sattuu huvittamaan, ja nykyään on niin paljon muuta mielenkiintoista.

Meikit aiheuttaa syöpää.

20-kymppisiä näkee vain Konnussa. 

Ulkonäkö ei ole enää tärkeää, ihan sama mitä joku siitä ajattelee.

En laittaudu kuten nuorempana, koska minulla oli silloin nolo ysärityyli. Nyt laittaudun paremmin itselleni sopivasti, ikääni ja aikakauteenkin paremmin sopii nykyinen tyyli. Todellakaan en enää laittaisi liilaa glitterhuulipunaa.

En laittautunut nuorempanakaan, mitä sitä nyt enää muuttamaan!

En laittautunut 20-vuotiaanakaan, miksi siis nytkään? Pesen hiukset, enkä haise hielle. Sen pitäisi riittää.

Olisi typerän näköistä jos lähtisin kaupungille laittautuneena kuin parikymppinen.

Ovat pitkissä parisuhteissa, joissa he pitävät miestä itsestäänselvyytenä. Siitä se ero tulee.

Äitini on 56-vuotias ja ainoa joista on luopunut on korkokengät. Muuten laittautuu ihan samaan malliin kuin ennen.

Huvittaa kun muistan kuinka parikymppisenä ahdisti kun huomasin kauppamatkalla, että olen vahingossa lähtenyt kotoa ilman huulipunaa.

En tiedä onko tämä +20 vuotta tuonut muuta viisautta, mutta ainakin sen, ettei sitä kannata pohtia niin paljon muiden ihmisten mielipiteitä ihan vaan ruokakaupassa käydessään.

N42

Lopetin arkitälläämisen, kun lapset muutaman kerran tuskastuivat siihen, että kun oltiin lähdössä mihin tahansa niin aina piti odottaa hetki, kun äiti laittaa ripsaria yms. Kysyivät ihan suoraan, että miksi sun pitää aina meikata? Sä oot ihan nätti muutenkin. En osannut perustella lapsille, miksi pitäisi meikata.

Ja toinen asia jossa "kapinoin" kauneusihanteita vastaan: teini-ikää lähestyvä poikani huomautti mulle talvella uimahalliin mentäessä, että mun olisi kannattanut ajella sääreni ensin. Tuo huomautus pisti miettimään, millaista naisen mallia annan pojilleni? Naiselle kasvaa karvat siinä missä miehellekin, ne on luonnollisia, eikä niitä pitäisi hävetä. En halua, että poikani odottavat tulevien seurustelukumppaniensa olevan karvattomia. Siispä olen nykyään rehellisesti se mikä olen. Juhliin tällään, muuten en.

Kosmetiikassa on tutkimusten mukaan haitallisia kemikaaleja, osa luvatta ja osa luvallisesti. Jopa kalliissa merkkikosmetiikassa. Nuorempana en tiennyt sitä, nyt tiedän. En halua altistaa itseäni haitallisille aineille pelkän ulkonäön takia.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäiset naiset ovat valjun ja vaisun näköisiä, eivätkä viisti enää panostaa ulkonäköönsä. Toista se on, kun katsoo 20-kymppisiä nuoria naisia. Miksette vaivaudu enää panostamaan siihen miltä näytätte?

Odotan varmaan siihen asti kun täytän 20-kymppistä eli 200 ja sitten rupean meikkaamaan hulluna?

Ei kiinnosta. Ei kiinnostanut nuorena eikä nytkään. Ei siis huvita. En näe siinä mitään pointtia. En ymmärrä, mitä iloa minä itselleni saisin siitä, että laittautuisin muiden mieliksi. Ei siis kiinnosta lainkasn, mitä jotkut muut ulkonäöstäni ajattelevat, elän ihan omaa elämääni tyytyväisenä.

Päinvastoin minun tapauksessani, olin nuorempana hirveän arka enkä halunnut erottua. Enkä edes osannut hoitaa ihoa, meikata tai laittaa hiuksia, ei ollut tyylisilmää eikä rohkeutta koittaa laittaa päälle muita vaatteita kuin huppareita ja collareira + ehkä farkkuja hyvällä tuurilla. En tuntenut oloani yhtään mukavaksi mekko tai hame päällä.

Nyt vähän vanhempana (30v) naiseuteni on päässyt loistoonsa. On säännöllinen ihonhoitorutiini. En edelleenkään meikkaa arjessa paljoa, mutta nykyään osaan esim tehdä nätit rajaukset ja myös kulkea ne naamassa. Collarit kuuluu lenkkipolulle. Käytän mekkoja, koruja, kukkakuosia, pitsiä ym.

Vähän harmi koska parasta ennen -päiväni alkaa kohta olla takana.

Muuten täällä meilläpäin kaikki 20 -kymppiset tuppaa kasvamaan horsmaa, siellä on kai vähän eri meininki.