Miten puolisosi suhtautuu ylipainoosi jos olet lihonut reilummin suhteen alusta?

Ei mitenkään, ja se ei ole mielestäni hyvä, koska sen myötä ymmärrän ettei hän saisi enää ketään jos suututtaisi minut ja eroaisimme. En oikeastaan pysty enää arvostamaan häntä tämän "paljastumisen" johdosta. :((

Olen huomauttanut, että vatsaa voisi kiinteyttä. Miehen paidat nousevat niin, että läskimaha vilkkuu.

Mun mies ei suhtaudu mitenkään mun lihoamiseen. Sanoo että olen yhtä kaunis kuin ennenkin vaikka 20kg tullut painoa.

Ei kyllä ole varaa sanoa, kun hänellä on painoa tullut n 20kg ja minulla neljän lapsen jälkeen 5-10 kg ( en käy koskaan puntarilla)

Tää on jotenkin jännä yhtälö, koska samaan aikaa kaipaan hirveästi huomiota ja kohteliaisuuksia ja sitä, että mies olisi seksissä aloitteellisempi ja villi... Ja siitä huolimatta en saa laihdutettua. MIehellä on itsellä varsin hyvä itsekuri, niin hän ottaa sen ihan suoraan rakkauden puutteena, etten voi tehdä tässä asiassa sitä mitä toivoo, eli saada itseäni taas timmiksi... Ymmärrän hyvin, koska hän on itse ihan äärettömän komea edelleen ja vain vähän lihonut alkuvuosista ja itse asiassa nyt nelikymppisenä paljon komeamp kuin parikymppisenä ruipelona..... Mua alkaa jo hävettää liikkua hänen seurassaan kun mietin, ajatteleeko moni, miten noin hotilla miehellä on tällainen plösö- No, myönnetään että kolme lasta vastaa ehä 15 kilosta, joista en päässyt eroon, mutta sekin vain tekosyy.... ALkaa vaikuttaa jo siihen, etten halua mennä ihmisten ilmoille kun pelkään aina, että vastaan tulee joku vanha luokkakaveri tms.... Fesessäkin pelkään koko ajan, että joku julkaiseen musta kokovartalokuvan.... Ja silti käy itsetunnon päälle kun mies luo merkitsevän katseen jos otan nakin jääkaapista tms... Ristiriitaistahan tää on... Kun en kerran saa laihdutettua niin mietin jo välillä eroa, ja suhdetta sellaisen miehen kanssa, joka tykkää vähän tuhdimmista. mutta toisaalta liittomme on niin hyvä, etten lapsille varsinkaan niin paskasti haluis tehdä. Mutta mistähän löytyisi ratkaisun avain.... Maksaisin vaikka kymppitonnin puuttuvasta itsekurista. AP-

Ei onneksi ole sanonut mitään.

On kyllä kertonut että olen hänelle tärkeintä maailmassa.

Uskon kyllä että toivoisi minun laihtuvan. Itseä nämä läskit häiritsee aivan älyttömästi ja en tunne itseäni näiden läskien takia. Itsetunto nolla ja se näkyy parisuhteessa ja makuuhuoneessa.

Olin ennen todella hyvännäköinen mutta nyt aivan kauhea.

Olen nyt viimeisillään raskaana ja kun olen synnyttänyt niin laihdutan vaikka mikä olisi.

Ainakin 30 kiloa pois.

Minun mieheni on itse isokokoinen ja vähän pullukkamahainen, eli minun kokosi ei haittaa häntä ollenkaan. Olen 165 cm, ja kun tavattiin, oli 21-vuotias ja painoin noin 56-58 kg. Liikuin myös paljon, lähes joka päivä. Minulle ei ole tullut raskauskiloja, päin vastoin aina imettäessäni olen laihtunut noin 60 kiloon. Meillä on 3 lasta siis. Nyt 38-vuotiaana painan noin 78 kg, eli olen melko pullukka. Teen istumatyötä, mutta ruoka maistuu liiankin hyvin. En syö mitään hampurilaisia tai pizzoja, vaan ihan tavallista ruokaa. Itämaiset wokit, jättikatkaravut tulisessa valkosipulikastikkeessa ja kasvis-tofutortillat on ihan lemppareitani. Näen myös unia ruuasta. Joskus mieheni nauraa, kun selitän aamulla, miten kokkasin unissani meksikolaisessa keittiössä tai paistoin ahvenfileitä. Hän itse syö mitä eteen laitetaan.

Sanoo että olen nyt silmissään kauniimpi kuin koskaan, tosin painoa on tullut "vain" 15kg ja seurustelumme alkaessa olin reilusti alipainoinen. 2 lastakin tähän väliin mahtuu, nuorin syntynyt tänä vuonna. N. 5kg ajattelin pudottaa imetyksen loputtua.

T. N30, 158/57kg, yhdessä 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä ole varaa sanoa, kun hänellä on painoa tullut n 20kg ja minulla neljän lapsen jälkeen 5-10 kg ( en käy koskaan puntarilla)

Miten sinusta voi tuntua, että olet lihonut reilusti, jos olet lihonut 5-10 kg ja saanut kuitenkin 4 lasta?

Olen hieman ylipainoinen (+7)ja suuttuessaan mies haukkuu aina läskiksi.Itse hän on hyvin hoikka ja pitää lihaskunnosta hyvää huolta,tarkkailee syömisiään tod.tarkkaan ja esim.kello viiden jälkeen ei syö mitään.Itsetuntoni on aivan nollassa kun hän piikittelee ulkonäöstäni.

Mulla ei oo miestä ja olen normaalipainoinen, mutta entisenä bulimikkona sanoisin, että kannattaa olla tosi varovainen kaikenlaisten kuurien ja muiden poppaskonstien kanssa. Laiharit ei tutkitusti toimi, mutta tunnollisen ruokapäiväkirjan pitäminen ja sen pohjalta pikkuhiljaa itsestäänselvien kaloripommien korvaaminen jollain pikkusen terveellisemmällä, mitään kokonaan kieltämättä, tuo tuloksia pitkällä aikavälillä. Esim. Patrik Borg on blogissaan käsitellyt näitä itsekuri- ja ahmimisjuttuja hyvällä tavalla. 

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Olen hieman ylipainoinen (+7)ja suuttuessaan mies haukkuu aina läskiksi.Itse hän on hyvin hoikka ja pitää lihaskunnosta hyvää huolta,tarkkailee syömisiään tod.tarkkaan ja esim.kello viiden jälkeen ei syö mitään.Itsetuntoni on aivan nollassa kun hän piikittelee ulkonäöstäni.

Oliskohan aika laittaa ukko vaihtoon?

En ymmärrä. Eihän tekemättä jättämiseen tarvita itsekuria. Et vain syö niin paljoa ja niin epäterveellisesti. Paino putoaa ihan itsestään, kun syöt vähemmän kuin kulutat. Ei mitään mystistä siinä.

Mies huomauttelee mun ylipainosta suoraan ja epäsuoraan. Olen 172 cm ja painan nyt 62kg. Kuulemma pehvassa ja reisissä olisi laihduttamisvaraa.

Olen lihonut 5 kg nyt parin vuoden aikana, tosin olen jo melkein 50-vuotias, joten pulskistuminen johtuu kait hormooneista.

En tiedä kumpi minun pitäisi tehdä laittaa mies kiertoon vai yrittää laihduttaa muutama kilo?

Ei kauheesti mieltä ylennä kuulla koko ajan ikäviä kommentteja kehostaan :(

Olen myös pullukka ja kyllähän tuo mies on ihan suoraan sanonut, että ei pidä minua viehättävänä. Ei meillä ole läheisyyttä ollenkaan enkä antaisi ukon enää minuun koskeakaan, sen verran pahalta tuntuu hänen hylkimisensä. Periaatteessa yritän laihduttaa koko ajan, mutta syön puolihuolimattomasti herkkuja. Olen 160/80.