Lue keskustelun säännöt.
viikko takana yhteistä lomaa miehen kanssa ja olen valmis hyppäämään kaivoon :(
01.07.2017 |
Olemme olleet yhdessä ja vuosikausia ja tämä on viides vuosi, kun meillä on yhteinen neljän viikon kesäloma. Ja nyt, viikon jälkeen olen ihan kypsä mieheen, ihan jokaiseen hänen tapaansa ja sanomiseensa. Tätä on tapahtunut ennenkin, kun on ollut joku kauan odotettu joulu tai vastaava yhteinen pidempi vapaa. Olen introvertti ja viihdyn erinomaisesti yksin mutta myös miehen kanssa. Kuitenkin nyt hän ärsyttää mua niin, ettei edes omat menot saa sitä ärsyyntymistä pois ja olen tullut sanoneeksi kaikenlaista ikäväänkin. Olimme juhannuksen vuokramökillä ja koko sen ajan oli jotain kärhämää. Normaalisti emme juurikaan riitele, enimmät kulmat ovat melkein 15 vuoden yhteiselon myötä hioutuneet ja kaikki toimii tosi hyvin, olemme hyvin onnellisia ja rakastuneita. Mitään ei minulla ole hampaankolossa, mikä nyt erityisesti purkautuisi näin lomalla.
Voitte siis uskoa, että mulla on kamala olo nyt. Mies on mulle maailman tärkein ja ihanin mutta nyt tekisi mieli häipyä sanaakaan sanomatta kun ärsyttää niin. Piti tehdä kaikkea kivaa, vähän laittaa kotia mutta siitäkään ei tule mitään, kun mies vänkää kaikessa vastaan. Piti käydä sukuloimassa mutta mies keksii ties mitä syitä ettei tarvitse lähteä. Välimme ovat tosi jäiset vaikka yleensä osoitamme rakkautta käytännössä koko ajan niin arkena kuin muulloinkin. Mikä avuksi? Meillä ei ole lapsia, jos sillä nyt on mitään merkitystä.
Kommentit (8)
No sanot miehelle suunnilleen samat asiat, jotka aloituksessakin sanoit, ja otat hatkat joksikin ajaksi. Tarvitset omaa aikaa. Varaa vaikka itsellesi kylpyläloma tai vastaava, mukaan kasa hyviä kirjoja tai mitä nyt tykkäätkin tehdä lomalla. Kun lapsia ei ole, voit toteuttaa irtioton ihan huoletta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäkää ainakin tosta lapsettomuudesta kiinni! Ajattele jos sulle yhtäkkiä tuliskin tollaset fiilikset sitä lastakin kohtaan.
Ehkä se on lähinnä sitä, että kaikki meidän erilaiset näkemyksemme kärjistyvät, kun niihin voi nyt keskittyä. Arki sujuu niin hyvin ja mutkitta, että silloin erilaiset mielipiteet ja katsonnot tuntuvat vain kehittävän omaakin ajattelua. Nyt miehen eriävät näkemykset ärsyttää ihan kympillä. Hänen tapansa puhua on vähän valittava, kaikessa on aina jotain moitittavaa vaikka ei hän itse koe valittavansa. Tämä ärsyttää erityisesti. Esimerkiksi: autossa oli huono ajaa, selkään sattuu. Mökillä on liian kylmä vesi, sauna pieni ja grilli heikkotasoinen. Sisällä on kuuma ja ulkona kylmä. Mun laittamassa ruuassa oli aina jotain ja hän oli koko ajan neuvomassa mua ruuan valmistuksessa muttei itse kuitenkaan halunnut ottaa ohjia. Silti hän käyskenteli siellä kuin pohjattoman onnen vallassa iloinen hymy naamalla ja hoki, miten ihanaa on viettää juhannusta luonnonhelmassa, kuinka rentoa ja mukavaa on ja sielu lepää. Ja samaan aikaan mua kiehutti tuo jatkuva valitus. Ylireagoinko? Inhoan valitusta ja negailua, joten toleranssi on matala ja hän tietää sen mutta ei koe valittavansa, vaan toteavansa ilmeisen.
Muuten kiva tyyppi mutta valittaa se kyllä osaa. Huomaamattaan.
Entä jos sun mies on väsynyt työstään? Miksi siihen lomaan pitää aina ahtaa niin juupelisti tekemistä, mienemistä, laittamista, suoritettavaa? Miksi lomalla ei voi vaan olla (kotona) ja levätä?
Vierailija kirjoitti:
Mitään ei minulla ole hampaankolossa, mikä nyt erityisesti purkautuisi näin lomalla.
Onko tämä varmasti totta? Mistä te riitelette?
Jos kerran aiemminkin on ollut samanlaisia riitoja ja niiden myötä ei ole mitään jäänyt hampaankoloon vaan olette saaneet asiat sovittua, miksi et usko siihen, että nyt voisi olla samoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siinä miehessä on oikeat feromonit, ei tuollaista turhuutta ole.
Käytätkö e-pillereitä niin, ettet haista itsellesi sopivinta feromoninkantajaa?
Käy muutama päivä sukuloimassa niin olet valmis palaamaan kotiin. Mieskin saa vähän vaikka pelata pleikkaa.
Ainakin teillä oli kai ihan erilaiset ajatukset siitä mitä lomalla pitäisi tehdä, kun mies vänkää vastaan kaikessa niissä asioissa, mitä sinä halusit tehdä. Halusiko hän esimerkiksi olla vain sinun kanssa kahdestaan kotona lähtemättä minnekään tai tekemättä mitään, eli levätä? Mutta onko nuo lomahaaveet se perimmäinen ongelma vai ainoastaan oire jostain syvemmästä asiasta, mikä nyt alkaa näkyä? Mikä siellä juhannuksena aiheutti ne kärhämät, oliko sama vai eri asia kuin nyt?
Aloita vaikka sillä että käyt yhden päivän ihan itseksesi tekemässä niitä asioita mitä haluaisit, mitkä on susta erityisen kivaa ja mitkä myös ilman miestä "onnistuu". Tunnustele miltä itsestäsi tuntui olla poissa ja miten mies siihen suhtautui. Onko tilanne siinä vaiheessa tarpeeksi rauhallinen, että voisitte keskustella vähintään tuosta lomahalujen erilaisuudesta ja katsoa mihin se johtaa? Lähde tarpeen vaatiessa pidemmäksi aikaa pois eli esimerkiksi sinne sukulaisiin yksin. Ei kaikkea ole pakko tehdä yhdessä puolison kanssa, vaikka se ideana kivaa olisikin.