Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytään varmuudella laskemaan, että jotain tiettyä asiaa tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten? Tai vaikkapa "vain"

10000 v sitten?

Tiedot perustuvat ajoitusmenetelmiin. Näitä on erilaisia, riippuen siitä, mitä tutkitaan ja mikä on tutkimuskysymys. Usein yhdistetään tietoa eri lähteistä.

Ihmiskunnan leviämistä maapallolle esimerkiksi voidaan tutkia usealla tavalla kuten DNA:tutkimusten perusteella (ajoittamalla esim. jonkin geenimuunnoksen syntyaika), kielitieteellisesti (milloin jostakin kantakielestä on eronnut ja kehittynyt uusia kieliä), arkeologisesti (ajoittamalla esine- ja ruumislöytyöjä eri menetelmillä kuten radiohiiliajoitus, yms.), yms.

Ilmastonmuutosta voidaan tutkia vaikka sillä tavoin että porataan ikiroutaan reikä, ja tutkitaan porauslöydöstä.

Eri tuloksia aina verrataan muuhun olemassaolevaan tietoon.

Hyvä selitys, mutta kun puhutaan sadoista miljoonista vuosista, niin en vaan pysty niihin uskomaan.

Olen löytänyt itsetyydytyksen ilot aika vastikään, ja toisinaan masturboidessani tunnen kihelmöivää, pissahätää muistuttavaa hieman kivuliasta tunnetta alapään seudulla, vaginani myöskin "sykkii" sydämen lailla. Onko kyseessä orgasmi? En ole ikinä päässyt siihen pisteeseen asti seksissä miehen kanssa.

Laihtuuko ihminen 10h yöunien aikana grammaakaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytään varmuudella laskemaan, että jotain tiettyä asiaa tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten? Tai vaikkapa "vain"

10000 v sitten?

Tiedot perustuvat ajoitusmenetelmiin. Näitä on erilaisia, riippuen siitä, mitä tutkitaan ja mikä on tutkimuskysymys. Usein yhdistetään tietoa eri lähteistä.

Ihmiskunnan leviämistä maapallolle esimerkiksi voidaan tutkia usealla tavalla kuten DNA:tutkimusten perusteella (ajoittamalla esim. jonkin geenimuunnoksen syntyaika), kielitieteellisesti (milloin jostakin kantakielestä on eronnut ja kehittynyt uusia kieliä), arkeologisesti (ajoittamalla esine- ja ruumislöytyöjä eri menetelmillä kuten radiohiiliajoitus, yms.), yms.

Ilmastonmuutosta voidaan tutkia vaikka sillä tavoin että porataan ikiroutaan reikä, ja tutkitaan porauslöydöstä.

Eri tuloksia aina verrataan muuhun olemassaolevaan tietoon.

Hyvä selitys, mutta kun puhutaan sadoista miljoonista vuosista, niin en vaan pysty niihin uskomaan.

Satojen miljoonien ja miljardien vuosien ajoittaminen perustuu uraani-lyijyajoitukseen - ja uraani-lyijy on myös kaikista luotettavin ajoitusmenetelmä. Uraanissa on kaksi radioaktiivista eli spontaanisti hajoavaa isotooppia, jotka hajoavat lyijyn eri isotoppeiksi (238U hajoaa 208Pb ja 235U hajoaa 207Pb) eri vauhtia, koska niillä on eri puoliintumisaika. Ajoituksessa mitataan näiden isotooppien määrä ja sen perusteella lasketaan, milloin hajoaminen on alkanut. Tämä toimii vain sellaisissa näytteissä, jotka eivät itse sisällä lyijyä (vääristäisi tuloksen) ja jotka eivät ole päästäneet lyijyä pois rakenteistaan olemassaolonsa aikana (näkyy diskordiana tuloksissa). Uraani-lyijy on luotettava, koska siinä on kaksi eri isotooppia: jos ne osuvat suunnilleen samaan arvoon, ajoitus on luotettava. Ajoitukseen käytetään mieluiten zirkonia, koska sen rakenteessa ei ole syntyessä lyijyä, vaain kaikki tuulee hajoamisen myötä. Se on mys hyvin kestävä mineraali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytään varmuudella laskemaan, että jotain tiettyä asiaa tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten? Tai vaikkapa "vain"

10000 v sitten?

Tiedot perustuvat ajoitusmenetelmiin. Näitä on erilaisia, riippuen siitä, mitä tutkitaan ja mikä on tutkimuskysymys. Usein yhdistetään tietoa eri lähteistä.

Ihmiskunnan leviämistä maapallolle esimerkiksi voidaan tutkia usealla tavalla kuten DNA:tutkimusten perusteella (ajoittamalla esim. jonkin geenimuunnoksen syntyaika), kielitieteellisesti (milloin jostakin kantakielestä on eronnut ja kehittynyt uusia kieliä), arkeologisesti (ajoittamalla esine- ja ruumislöytyöjä eri menetelmillä kuten radiohiiliajoitus, yms.), yms.

Ilmastonmuutosta voidaan tutkia vaikka sillä tavoin että porataan ikiroutaan reikä, ja tutkitaan porauslöydöstä.

Eri tuloksia aina verrataan muuhun olemassaolevaan tietoon.

Hyvä selitys, mutta kun puhutaan sadoista miljoonista vuosista, niin en vaan pysty niihin uskomaan.

Satojen miljoonien ja miljardien vuosien ajoittaminen perustuu uraani-lyijyajoitukseen - ja uraani-lyijy on myös kaikista luotettavin ajoitusmenetelmä. Uraanissa on kaksi radioaktiivista eli spontaanisti hajoavaa isotooppia, jotka hajoavat lyijyn eri isotoppeiksi (238U hajoaa 208Pb ja 235U hajoaa 207Pb) eri vauhtia, koska niillä on eri puoliintumisaika. Ajoituksessa mitataan näiden isotooppien määrä ja sen perusteella lasketaan, milloin hajoaminen on alkanut. Tämä toimii vain sellaisissa näytteissä, jotka eivät itse sisällä lyijyä (vääristäisi tuloksen) ja jotka eivät ole päästäneet lyijyä pois rakenteistaan olemassaolonsa aikana (näkyy diskordiana tuloksissa). Uraani-lyijy on luotettava, koska siinä on kaksi eri isotooppia: jos ne osuvat suunnilleen samaan arvoon, ajoitus on luotettava. Ajoitukseen käytetään mieluiten zirkonia, koska sen rakenteessa ei ole syntyessä lyijyä, vaain kaikki tuulee hajoamisen myötä. Se on mys hyvin kestävä mineraali.

Jos tuon saisi vielä yksinkertaistettuna, koska en ole penaalin terävin kynä .

Tutstuin uuteen kaveriin aikuisiällä. Muutamia kertoja juteltiin ihan kaikesta ja sovittiin, että kumpikin voi jutella ihan mistä tahansa asioista toisilleen. Viimeisen kerran hän on vastannut kysymykseen 8 kk sitten.

Olen koittanut olla pitämättä häneen yhteyttä, kun hän ei ole vastannut pitkilleen. Kuitenkin haluaisin pitää yhteyttä häneen, koska olen todella yksinäinen ihminen ja ilahduin kovasti kun halusi olla kaverini.

Mikä minussa on vikana ja mitä minun pitäisi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytään varmuudella laskemaan, että jotain tiettyä asiaa tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten? Tai vaikkapa "vain"

10000 v sitten?

Tiedot perustuvat ajoitusmenetelmiin. Näitä on erilaisia, riippuen siitä, mitä tutkitaan ja mikä on tutkimuskysymys. Usein yhdistetään tietoa eri lähteistä.

Ihmiskunnan leviämistä maapallolle esimerkiksi voidaan tutkia usealla tavalla kuten DNA:tutkimusten perusteella (ajoittamalla esim. jonkin geenimuunnoksen syntyaika), kielitieteellisesti (milloin jostakin kantakielestä on eronnut ja kehittynyt uusia kieliä), arkeologisesti (ajoittamalla esine- ja ruumislöytyöjä eri menetelmillä kuten radiohiiliajoitus, yms.), yms.

Ilmastonmuutosta voidaan tutkia vaikka sillä tavoin että porataan ikiroutaan reikä, ja tutkitaan porauslöydöstä.

Eri tuloksia aina verrataan muuhun olemassaolevaan tietoon.

Hyvä selitys, mutta kun puhutaan sadoista miljoonista vuosista, niin en vaan pysty niihin uskomaan.

Satojen miljoonien ja miljardien vuosien ajoittaminen perustuu uraani-lyijyajoitukseen - ja uraani-lyijy on myös kaikista luotettavin ajoitusmenetelmä. Uraanissa on kaksi radioaktiivista eli spontaanisti hajoavaa isotooppia, jotka hajoavat lyijyn eri isotoppeiksi (238U hajoaa 208Pb ja 235U hajoaa 207Pb) eri vauhtia, koska niillä on eri puoliintumisaika. Ajoituksessa mitataan näiden isotooppien määrä ja sen perusteella lasketaan, milloin hajoaminen on alkanut. Tämä toimii vain sellaisissa näytteissä, jotka eivät itse sisällä lyijyä (vääristäisi tuloksen) ja jotka eivät ole päästäneet lyijyä pois rakenteistaan olemassaolonsa aikana (näkyy diskordiana tuloksissa). Uraani-lyijy on luotettava, koska siinä on kaksi eri isotooppia: jos ne osuvat suunnilleen samaan arvoon, ajoitus on luotettava. Ajoitukseen käytetään mieluiten zirkonia, koska sen rakenteessa ei ole syntyessä lyijyä, vaain kaikki tuulee hajoamisen myötä. Se on mys hyvin kestävä mineraali.

Jos tuon saisi vielä yksinkertaistettuna, koska en ole penaalin terävin kynä .

Tajusin itsekkin heti lähetettyäni, että meni vähän monimutkaiseksi.

Radioaktiiviset aineet hajoavat toisiksi alkuaineiksi puoliintumisaikansa ilmoittamaa nopeutta. 238 massayksikköä painava uraani hajoaa 208 massayksikköä painavaksi lyijyksi tietyllä nopeudella. Uraanin kevyempi atomi (235) hajoaa kevyemmäksi lyijyksi (207) toista nopeutta. Nykyisillä laitteilla voidaan selvittää tarkasti eri isotooppien määriä. Kun tiedetään, paljon lähtöainetta ja hajoamistuotetta on jäljellä kivessä, pystytään laskemaan milloin hajoaminen on alkanut (*). Tulosta sotkee monet asiat (kuten lyijy, joka ei ole hajoamistuote), mutta yleensä nämä ongelmat näkyvät heti tuloksista. Uraani-lyijy on luotettava juuri, siksi että siinä on "sisäänrakennettu" varmennus eli kaksi toisistaan itsenäistä hajoamissarjaa. Jos ne antavat saman tuloksen (heittoa yleensä joitakin prosentteja) ajoitus on lähes varmasti oikein.

(*) Eli, jos lähtöainetta on ja tuotetta on sama määrä, on kulunut yksi puoliintumisaika. Jos tuotetta on kolminkertainen määrä lähtöaineeseen nähden (75 % hajonnut, 25 % jäljellä), on kulunut kaksi puoliintumisiakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytään varmuudella laskemaan, että jotain tiettyä asiaa tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten? Tai vaikkapa "vain"

10000 v sitten?

Tiedot perustuvat ajoitusmenetelmiin. Näitä on erilaisia, riippuen siitä, mitä tutkitaan ja mikä on tutkimuskysymys. Usein yhdistetään tietoa eri lähteistä.

Ihmiskunnan leviämistä maapallolle esimerkiksi voidaan tutkia usealla tavalla kuten DNA:tutkimusten perusteella (ajoittamalla esim. jonkin geenimuunnoksen syntyaika), kielitieteellisesti (milloin jostakin kantakielestä on eronnut ja kehittynyt uusia kieliä), arkeologisesti (ajoittamalla esine- ja ruumislöytyöjä eri menetelmillä kuten radiohiiliajoitus, yms.), yms.

Kuinka aikaa sitten on pystytty näitä laskemaan/todentamaan yleisesti?

Ilmastonmuutosta voidaan tutkia vaikka sillä tavoin että porataan ikiroutaan reikä, ja tutkitaan porauslöydöstä.

Eri tuloksia aina verrataan muuhun olemassaolevaan tietoon.

Hyvä selitys, mutta kun puhutaan sadoista miljoonista vuosista, niin en vaan pysty niihin uskomaan.

Satojen miljoonien ja miljardien vuosien ajoittaminen perustuu uraani-lyijyajoitukseen - ja uraani-lyijy on myös kaikista luotettavin ajoitusmenetelmä. Uraanissa on kaksi radioaktiivista eli spontaanisti hajoavaa isotooppia, jotka hajoavat lyijyn eri isotoppeiksi (238U hajoaa 208Pb ja 235U hajoaa 207Pb) eri vauhtia, koska niillä on eri puoliintumisaika. Ajoituksessa mitataan näiden isotooppien määrä ja sen perusteella lasketaan, milloin hajoaminen on alkanut. Tämä toimii vain sellaisissa näytteissä, jotka eivät itse sisällä lyijyä (vääristäisi tuloksen) ja jotka eivät ole päästäneet lyijyä pois rakenteistaan olemassaolonsa aikana (näkyy diskordiana tuloksissa). Uraani-lyijy on luotettava, koska siinä on kaksi eri isotooppia: jos ne osuvat suunnilleen samaan arvoon, ajoitus on luotettava. Ajoitukseen käytetään mieluiten zirkonia, koska sen rakenteessa ei ole syntyessä lyijyä, vaain kaikki tuulee hajoamisen myötä. Se on mys hyvin kestävä mineraali.

Jos tuon saisi vielä yksinkertaistettuna, koska en ole penaalin terävin kynä .

Tajusin itsekkin heti lähetettyäni, että meni vähän monimutkaiseksi.

Radioaktiiviset aineet hajoavat toisiksi alkuaineiksi puoliintumisaikansa ilmoittamaa nopeutta. 238 massayksikköä painava uraani hajoaa 208 massayksikköä painavaksi lyijyksi tietyllä nopeudella. Uraanin kevyempi atomi (235) hajoaa kevyemmäksi lyijyksi (207) toista nopeutta. Nykyisillä laitteilla voidaan selvittää tarkasti eri isotooppien määriä. Kun tiedetään, paljon lähtöainetta ja hajoamistuotetta on jäljellä kivessä, pystytään laskemaan milloin hajoaminen on alkanut (*). Tulosta sotkee monet asiat (kuten lyijy, joka ei ole hajoamistuote), mutta yleensä nämä ongelmat näkyvät heti tuloksista. Uraani-lyijy on luotettava juuri, siksi että siinä on "sisäänrakennettu" varmennus eli kaksi toisistaan itsenäistä hajoamissarjaa. Jos ne antavat saman tuloksen (heittoa yleensä joitakin prosentteja) ajoitus on lähes varmasti oikein.

(*) Eli, jos lähtöainetta on ja tuotetta on sama määrä, on kulunut yksi puoliintumisaika. Jos tuotetta on kolminkertainen määrä lähtöaineeseen nähden (75 % hajonnut, 25 % jäljellä), on kulunut kaksi puoliintumisiakaa.

Oletteko tarvinneet henkilökortin tunnuslukua johonkin? Mihin?

Vierailija kirjoitti:

Tutstuin uuteen kaveriin aikuisiällä. Muutamia kertoja juteltiin ihan kaikesta ja sovittiin, että kumpikin voi jutella ihan mistä tahansa asioista toisilleen. Viimeisen kerran hän on vastannut kysymykseen 8 kk sitten.

Olen koittanut olla pitämättä häneen yhteyttä, kun hän ei ole vastannut pitkilleen. Kuitenkin haluaisin pitää yhteyttä häneen, koska olen todella yksinäinen ihminen ja ilahduin kovasti kun halusi olla kaverini.

Mikä minussa on vikana ja mitä minun pitäisi tehdä?

Pommititko liikaa aluksi viesteilläsi, jolloin hän otti etäisyyttä?

Voiko Suomessa löytää kultahippuja hiekkamontulta?

Vierailija kirjoitti:

Onko lentokentällä 24h päivystävät sairaanhoitaja ja lääkäri? Siltä varalta, että joku saa kohtauksen tai tarvitsee lääkinnällistä hoitoa. Mitä tapahtuu jos kesken lennon joku saa kohtauksen ja tarvitsee lääkäriä?

Koneessa kuulutetaan lääkäriä matkustajien joukosta. 

Vierailija kirjoitti:

Olen löytänyt itsetyydytyksen ilot aika vastikään, ja toisinaan masturboidessani tunnen kihelmöivää, pissahätää muistuttavaa hieman kivuliasta tunnetta alapään seudulla, vaginani myöskin "sykkii" sydämen lailla. Onko kyseessä orgasmi? En ole ikinä päässyt siihen pisteeseen asti seksissä miehen kanssa.

Kyllä, kyse on orgasmista. 

Mikä olisi hyvä vähäkalorinen maukas helppo iltapala.

Joka ilta ennen nukkumaanmenoa kova näläntunne.

(painoa pitäisi saada tippumaan)

Vierailija kirjoitti:

Laihtuuko ihminen 10h yöunien aikana grammaakaan?

Laihtuu. Hikoilemme ja hengitylsen kautta lähtee nestettä pois.

Lisäksi ihminen käyttää karkeasti 75 % saamastaan energiadta peruselintoimintojen ylläpitoon (tämä sisältää myös kehon läm,ön ylläpidon.) Eli vaikka vain nukut tarvitset energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihtuuko ihminen 10h yöunien aikana grammaakaan?

Laihtuu. Hikoilemme ja hengitylsen kautta lähtee nestettä pois.

Lisäksi ihminen käyttää karkeasti 75 % saamastaan energiadta peruselintoimintojen ylläpitoon (tämä sisältää myös kehon läm,ön ylläpidon.) Eli vaikka vain nukut tarvitset energiaa.

No hyvä : )

Vierailija kirjoitti:

Voiko kalan painosta päätellä sen ikää?  Esim jos järvestä pyydetty hauki painaa 3,7kg  ja toisesta järvestä samaan aikaan myös saman painoinen hauki, niin ovatko saman ikäisiä? 

Ei voi, esimerkiksi ahvenen koko riippuu paljon enempi ravinnon määrästä.

Vierailija kirjoitti:

Voiko Suomessa löytää kultahippuja hiekkamontulta?

Täysin satunnaiselta hiekkamontulta kultahipun löytäminen on lähes mahdotonta.

Lapissa on alueita, joissa se on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten noi puolueiden kannatus gallupit oikein tehdään? Miten niistä voi nähdä koko kansan mielipiteet?

Suomen väestötietojärjestelmästä katsotaan äänestysalueittain äänestysikäisten lukumäärä, ikä ja sukupuoli.

Esimerkiksi Helsingissä on XX vähintään 18 vuotiasta äänestysikäistä. Tämä jaetaan ikäryhmiin (18-25, 25-35, 35-45, jne.) ja sukupuoliin. Saadaan tulos että Helsingissä on X määrä 18-25 vuotista naista, Y määrä 18-25 vuotiasta miestä, jne. Toista sama jokaiselle äänestysalueelle.

Kansallisesti äänestäjät jaetaan suhteellisiin ryhmiin, eli kaikista äänestäjistä on:

- 3% 18-25v naisia.

- 3,5% 18-25v miehiä

- 4% 25-35v naisia

- jne.

Seuraavaksi katsotaan että kaikista 18-25v naisista elää 15% Helsingissä ja 18-25v miehistä elää 14% Helsingissä. Toista sama kaikille äänestysalueille.

Kansallinen otos on esim. 2000 ääntä.

Valitaan väestötietojärjestelmästä satunnaisesti:

Helsingistä asuvia 18-25v naisia kaavalla: 0,03 x 0,15 x 2000 = 9 henkilöä.

Helsingistä asuvia 18-25v miehiä kaavalla: 0,035 x 0,15 x 2000 = 10,5 henkilöä. Pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

Otetaan yhteyttä ko. henkilöihin ja tiedustellaan poliittisia mielipiteitä. Sitten tehdään extrapolointi vastauksille, eli suhteutetaan ne vastaamaan koko kansan mielipiteitä. Tässä prosessissa tulee tilastollista virhettä joka ilmoitetaan mielipidemittauksessa että virhemarginaali on +- 2 prosenttiyksikköä.

Tuossa siis periaate ehkä hieman monimutkaisesti esitettynä.

Lisäksi käytetään jossain määrin korjauskertoimia. Eli tutkimuslaitokset tietävät, että tietyt väestönryhmät vastaavat keskimääräistä harvemmin. Esimerkiksi jossain vaiheessa siirryttiin tekemään vain puhelinhaastatteluja ja silloin tiedettiin, etä kaikilla väetönryhmillä ei ollut tasaisesti puhelimia.

Näin korjauskertoimien takai puolouepoliittiset mielipidetutkimukset eivät ole tarkkoja, jos jolllain puolueella tapahtuu suuri muutis kannatuksessa.

Enenne ensimmäistä jytkyä tästä oli lehdissä usieta juttuja ja tiedettiin, että mielipidemittaukset ei vastaa sen hetkistä tilannetta.

Miksi minä en saa lyödä toisia? Minulle on sanottu että en saisi toisia lyödä vaikka minua suututtaa mutta minun vanhemmat ovat minulle luvan siihen antaneet.