Mä en saanut ikinä edes joululahjaksi nukenvaunuja, kun olin lapsi - onko muita saman kohtalon omaavia?

Sain nukenvaunut vaikka en niitä edes halunnut.

Mutta omaa hevosta en saanut (tietenkään). Rakensin sitten pihalle itse omia puuhevosia jämälaudoista joita meillä oli varastossa, ihan oikean kokoisia, maalasin ne eri värisiksi ja tein harjan ja hännän villalangoista. Noilla ratsastettiin onnellisina naapurin tyttöjen kanssa.

Mää en saanut nukkeakaan ennen kuin jo aika isona, ja olisin silloin halunnut sellaisen barbien tapaisen, jolle olisi ollut hauska tehdä vaatteita, mutta sain vain sellaisen isomahaisen vauvanuken. Köyhiä oltiin.

Sain vaunut ja pari nukkea. Nukenvaatteet äiti teki itse. Pari pehmolelua, joista toisen söi koira :). Barbeja en saanut, en ainuttakaan. Katkera tästä. Leikkimökkiä ei ollut. Kesät leikittiin pihassa, metsässä. Naapureilla sentään oli teltat, joihin päästiin leikkii ja yöksi joskus. Leluja tosi vähän, kavereita riittävästi. Luonnossa oltiin paljon leikkimässä. Uitiin kesät.

Laulettiin virsikirjasta ne virret mitä osattiin:). Enää en osaa yhtään.

Ap. viitaten 3/3:lle, että mä sentään sain yhden ja ainoan barbin; oli kyllä kaunis, tummakutrinen ja kurvikas lady paikallisesta osuusliikkeestä ja ihan itse käväisin ostamassa äidiltäni saatuani rahat siihen.  Maksoi muistaakseni noin 25 markkaa, joka oli iso raha siihen aikaan, kun mä olin tyttönen.