Minä saisin hyvännäköisiä miehiä suhteeseen

Mutta hitto kun niiden luonteet ovat aina aivan peestä: yhden kanssa tutustuminen oli hidasta paskaa. Toisen kanssa meni hermo, kun kunnollista "keskustelua" viestitse ei saanut millään aikaan. Kyllä meillä olisi saattanut synkatakin ja olla paljon yhteistä, mutta voi jumalauta että pamahti aivot niiden yksisanaisten viestien kanssa. Kyllä silti tyypistä huokui kiinnostus, mutta se hänen kommunikointityylinsä oli vain aivan liian rasittavaa. Toki olen eronnutkin aivan lähiaikoina, joten uudet miehet eivät pääse sydämeeni kovin helposti. Eipä eksäänkään pitäisi ajatusta tuhlata, tiedänhän millainen hän on... Silti tuhlaan. Minkä sille voin. Uskottelen ajatuksissani, ettei hän niin rasittava ja kamala ehkä kuitenkaan ole... vaikka tiedän totuuden. Se suhde vei hermoni totaalisesti...