Oliko kaverin kommentti tökerö vai olenko vaan vähän herkkä

Olihan tuo hieman tökeröä, mutta toisaalta ehkä hän näki, että ette olleet onnellisia. 

Vierailija kirjoitti:

Olihan tuo hieman tökeröä, mutta toisaalta ehkä hän näki, että ette olleet onnellisia. 

 Ai anteeksi, lukeehan tuossa, että ette ole pitäneet yhteyttä. Aika outo kommetti kyllä kaverilta

sama

On tökeröä. 

Peruisin kutsun.

Turha kommentti ja lähinnä kertoo siitä että kaveri on besserwisser tai sitten ei hallitse sosiaalisen käyttäytymisen tilanteita. Anna mahdollisuus ja katso sen jälkeen haluatko pitää enää yhteyttä.

Kommentti oli vähintäänkin epähienotunteinen. 

Ei tarvitse olla erityisen herkkä siinäkään tapauksessa, että sitä pitää törkeänä. Peru kutsu, ties mitä joudut vielä kuuntelemaan vierailun ajan. 

Onko hän sellainen joka hehkuttaa jatkuvasti parisuhdettaan facessa? Sellainen voi kuvitella että muilla menee huonosti jos ei tee samaa. Minä ja mies ei olla koskaan lässytelty mitään parisuhteesta somessa. Korkeintaan saatetaan tykätä jostain toisen päivityksestä. 

No oliko hän oikeassa vai ei? Olitteko yhdessä vain lasten takia?

Joskus suhteiden ulkopuoliset ihmiset näkevät totuuden paljon helpommin kuin ne läheisimmät. Kyllä facebookin seinätekstit voivat kertoa vaikka ja mitä niille ulkopuolisille huolimatta siitä, että kuvittelet niiden olevan satunnaisia, neutraaleja ja "turhia" kirjoituksia.

Olette kuitenkin vieraantuneet toisistanne, joten ehkä oli hieman ajattelematon heitto.

Peru kutsu päivää ennen ja sano et sori, tuli kuumat treffit, nähdään joskus toiste ;)

Kommentti on kyllä tökerö mutta ei sellainen josta kuvittelisin loukkaantuvani. Ehkä olisin yksinkertaisesti kysynyt kaverilta että mistä hän on sen asian päätellyt ja miksi?

Olitte ilmeisen hyvät ystävät, kun kuvioon kerran kuuluu yökyläilyä. En loukkaantuisi, etenkin kun olette eronneet. Eri asia sitten suhteessa olevalle kommentoida tuollaista...

No oli aika epähienotunteista. Kovin kehittyneet sosiaaliset taidot ei kaverillasi ole. Toisaalta kaikki mokaavat joskus. Ehkä hän aisti jostain päivityksestä jotain ja nyt tuli möläyttäneeksi. Jos kaveri ei ole ennen sinua loukannut ja olette olleet hyviä kavereita, soisin sinun kuitenkin antavan mahdollisuuden. Luultavasti hän ei kuitenkaan tarkoittanut pahaa. Mutta jos tämä kyläily epäonnistuu ja kaveri päästelee lisää sammakoita suustaan, kannattaa ottaa etäisyyttä.

Mulle sanoi kaverin mies noin ja loukkaannuin silti vaikka totta olikin. Toiset ei näe aina koko totuutta, olimme miehen kanssa 15 vuotta yhdessä ja pari viimeistä vuotta meni huonommin. En näyttänyt mitään mutta se besserwisseröinti ärsyttää. Samoin jos ei saa suutansa auki aikoinaan vaan vasta myöhemmin, mitä väliä sanoa, että näin koko ajan että, ette olleet onnellisia. Jaa, nähtiin about 5 kertaa 15 vuoden aikana. Ja oletko itse nyt niin onnellinen.. kevyt heitto toisen elämästä.

Se kommentti satutti sinua, ei sen niin väliä ole, satuttaisiko se muita. Sinulla on oikeus tuntea tunteita, negatiivisiakin, ja tuoda niitä esille.

Itse laittaisin kaverin vastuuseen sanomisistaan, en päästäisi helpolla, vaan pyytäisin selittämään.

"Miksi sinä koet, että olimme vain lasten kanssa yhdessä? Mistä olet niin päätellyt, kun emme edes tunne toisiamme nykyään?"

Jos vastaus kuulostaa ympäripyöreältä, epämääräiseltä jupinalta, niin sanoisin suorat sanat. Paskaa on yrittää puuttua toisen suhteeseen, vielä paskempaa yrittää esittää tietävänsä ENEMMÄN toisen suhteesta kuin suhteessa olevat.

Passiivisuus ei auta mitään, vaikka se on kovin suomalaisten tapa. Ollaan hiljaa ja tuomitaan, mutta ei sanota mitään, ja toinen jatkaa kerrasta toiseen.

Oli todella epäkohteliasta ja asiatonta kaverilta.

Itse olin ensimmäisen poikaystäväni kanssa 15- vuotiaasta, 18 vuotiaana erosimme. Asuimme jo yhdessä ja ero oli yhteistuumin sovittu, ei siis suuria riitoja (enää siinä vaiheessa, melko riitaisaa oli eroa edeltävä aika).

Päätimme pitää vielä illanistujaiset kaikille kavereille, ennenkuin vuokrasopimus loppuu, eli siis läksiäiset.

Siellä "kaverini" päätti alkaa puhumaan, kuinka tämä on hyvä juttu että erosimme, ja ei tiedä, olenko koskaan miestäni rakastanutkaan.

Tulistuin, aivan todella paljon. Kaveri kuitenkin oli ollut elämässäni koko sen ajan, kun olimme yhdessä olleet, ja huomannut kuinka tiiviisti aikaamme vietämme, ja olimme todellakin aivan umpirakastuneita. Tuo kommentti tuntui niin julmalta, juuri eron jälkeen kun tunteet muutenkin on herkässä ja sydämeen sattuu.

Sanoin sille kaverille, että nyt on aika lähteä täältä, et ole tervetullut kotiini. No, hän päätti vielä jatkaa, että "Et sä voi mua täältä häätää, tää on "ex-miehen" kämppä". Olisin halunnut hoitaa asian hiljaa ja rauhassa, parvekkeella ilman että muut näkee, ja asunto todellakin oli meidän molempien, enkä edes ymmärrä mistä se oli saanut päähänsä, että minä en siinä asuisi.

No, pakko oli sitten käydä miehellekin kertomassa, ja hän todella joutui heittämään sen naisen pihalle, kun ei minun sanat riittäneet. Vähän miestä harmitti, kun nainen seurusteli kuitenkin hänen parhaan kaverinsa kanssa, joka ymmärrettävästi lähti naisen matkaan.

Mutta minua, tai minun suhdetta (oli se sitten päällä tai menneessä) ei todellakaan minun kotonani haukuta.

Joillakin on suuri tarve väittää aina tienneensä kaikki ennalta: kuka on raskaana, kuka pettää, kuka sairastuu ja kuka eroaa. Se on inhottavaa ja paljon loukkaavampaa, kuin järjellä ajatellen uskoisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Se kommentti satutti sinua, ei sen niin väliä ole, satuttaisiko se muita. Sinulla on oikeus tuntea tunteita, negatiivisiakin, ja tuoda niitä esille.

Itse laittaisin kaverin vastuuseen sanomisistaan, en päästäisi helpolla, vaan pyytäisin selittämään.

"Miksi sinä koet, että olimme vain lasten kanssa yhdessä? Mistä olet niin päätellyt, kun emme edes tunne toisiamme nykyään?"

Jos vastaus kuulostaa ympäripyöreältä, epämääräiseltä jupinalta, niin sanoisin suorat sanat. Paskaa on yrittää puuttua toisen suhteeseen, vielä paskempaa yrittää esittää tietävänsä ENEMMÄN toisen suhteesta kuin suhteessa olevat.

Passiivisuus ei auta mitään, vaikka se on kovin suomalaisten tapa. Ollaan hiljaa ja tuomitaan, mutta ei sanota mitään, ja toinen jatkaa kerrasta toiseen.

Totta puhut

Ap