Olo on kuin 20-vuotiaalla, mutta peiliin katsominen tiputtaa maanpinnalle

Minulla kyllä ei ole olokaan kuin 20- vuotiaalla.

Olo on välillä raihnainen.

Mieti niitä 50 viimeistä elinvuottasi rumana ruttusäkkinä, joka haisee pahalta.

Kannattaa käydä opetuskäynnillä dementikkoja katsomassa.

Ihmiselämän raadollisuus kyllä tulee vastaan.

Täydellisen järjetöntä kuvitella, että ei itse vanhene.

Viimeistään loppumetreillä vanhuksina olemme rumia kaikki. Hajua tietenkin voi yrittää vähentää.

Se on vain hyväksyttävä taikka tapettava itsensä. Osa tietenkin lähtee jo nuorempana.

Jos haluaa olla romanttisesti nuori muiden silmissä loppuun asti, itsemurha on ainoa vaihtoehto.

Mutta ehkä ei kuitenkaan.

Älä välitä siitä peilikuvasta vaan keskity omaan hyvään oloosi. Vanhakin ihminen voi näyttää energiseltä ja hyvinvoivalta ryppyineen päivineen, jos vain sisäinen palo on aitoa. Katso vaikka Aira Samulinia: Ei hänkään mikään siloposki enää ole, mutta hänen sisäinen energisyytensä suorastaan säteilee ympäristöön niin, että ryppyjä ei edes huomaa. Peilikuvan muuttuminen iän myötä on väistämätöntä, mutta ei sen tarvitse antaa määritellä omaa olotilaa. Jos tunnet olosi nuorekkaaksi, niin toteuta sitä puoltasi ihan rauhassa jatkossakin ja jätä peiliin tuijottelu vähemmälle. :) Intohimo elämää kohtaan on kaunista katseltavaa niin nuoressa kuin vanhassakin ihmisessä.