Lapsuudessa alkoholia pidettiin pahana, alkoholin käyttöongelma nuoruudessa

Olen parikymppinen nainen. Lapsuudessa alkoholia pidettiin pahana eikä sitä näkynyt arjessa ollenkaan. Joskus ulkona syödessä vanhemmat saattoivat juoda yhden oluen, mutta silloinkin korostettiin, että se on vain se yksi. Jouluna tai muina juhlina alkoholia ei ollut esillä ollenkaan.

Ensimmäisen kännin join lähes täysi-ikäisenä ja hetken sen jälkeen ajattelin, ettei alkoholi ole minua varten. Muutin kuitenkin omilleni ja aloin käymään opiskelujen myötä opiskelijabileissä. Sain myös uusia kavereita, joille alkoholi on tuttua ja tärkeää eri tapahtumissa.

Ongelmani on se, että en "osaa" lopettaa juomista ajoissa. Olen aina liian kännissä enkä tunne rajojani vaikka alkoholia on tullut juotua. Jotenkin ajatus siitä, että se on kiellettyä ja "pahaa" saa aikaan reaktion, jolloin on pakko juoda lisää ja lisää. Vaikka tiedostan normaalin juomisen rajat yms. jotenkin normaali alkoholin käyttö on vierasta minulle. Jos juodaan, niin juodaan kunnolla. Jos menen kavereiden kanssa syömään ja juon sen lasin viiniä, on lähes pakko ottaa toinen jos kolmaskin.

Olen kuitenkin tiedostanut ongelman ja hakenut apua siihen. Lähisuvussa on alkoholismia. Tulen helposti riippuvaiseksi asioihin enkä halua että juomisesta tulee suurempi ongelma. En tiedä miksi kirjoitin tästä tänne, ehkä siksi että joku lukisi tämän. Normalisoikaa alkoholinkäyttö lapsillenne, opettakaa mikä on sopiva määrä juoda.