Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset alkaa äidiksi tullessaan pukeutua kuin lapset? Trikoopipoja ruseteilla, lapsellisia kuviolegginssejä ja kummallisia kaapumekkoja...
17.04.2017 |
Kaikki värit ja ihQt lettikuosit, ruudut ja pilkut päällä, hai-saappaat ja kånkenit kruunaa kokonaisuuden. Miksei voi olla äiti ja pukeutua kuten täysi-ikäinen nainen?
Miehillä en ole vastaavaa ällötystä havainnut.
Kommentit (1243)
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, naisella voi olla elämässään vaiheita, joiden aikana hän ei koe tärkeäksi miellyttää ensisijaisesti miehen katsetta muotonsa sopivasti paljastavilla vaatteilla, vaan häntä lapsettaa ja huvittaa pelleillä väreillä sekä pukeutua säänmukaisesti ja mukavasti. Sellainenhan ei sovi! Kyllä naisen täytyy aina muistaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on tuoda miehille silmäniloa, myös kurakelillä hiekkiksellä. Ilman miehen huomiota ja hyväksyntää nainen ei ole mitään. Istuvat, kurveja sopivasti korostavat vaatteet, kuulas arkimeikki ja puhtaat, kampaukseen asetellut hiukset ovat vähimmäisvaatimus missä vaan tilanteessa! Myös käytöksen on hyvä olla maltillista - ei liian kovaäänistä naurua, lasten leikkeihinkin saa osallistua enintään pedagogisella otteella. Mielipiteiden on hyvä myötäillä vaikkapa oman (miespuolisen AVIO-) puolison, isän tai veljen mielipiteitä, ja ne tulee esittää harkiten.
Ei siinä sitten mietitä, että nainen on vaarantanut terveytensä mahdollisesti useammissa raskauksissa ja synnytyksissä, hidastaa urakehitystään ja heikentää toimeentuloaan viettäessään lasten kanssa pitkiä aikoja kotona ja koittaa parhaansa mukaan tarjota lapsille mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikuntaan, jos vaatetus on kirkasvärinen ja lapsellinen. Kyllä on miehellä oikeus (velvollisuus!) lempata akka mäkeen välittömästi, kun kaappiin lettilegginsit ilmaantuvat. Se on täysin perusteltua ja ihan oikein. Mies saa toki piereskellä reikäverkkareissaan sohvannurkassa joka sunnuntai formuloiden äärellä, mutta naisen lettileggnsit, ne ovat vaan liikaa.
Meillä kyllä mieskin panostaa ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa, ja molemmat näkevät vaivaa ulkonäkönsä eteen ensisijaisesti itseään varten. Olemme muutakin kuin äiti ja isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita vaatteita myydään perhekerhossa, kun siellä on vaatekutsut. Helppo ostaa niitä sieltä, pienten lasten äitinä vaikea käydä vaatekaupoissa.
Mulla ei ole rusettipipoa eikä leggingsejä. Mutta ihmettelen kyllä, että mitä se muille kuuluu, mitä jollain on päällä?
Pienen lapsen kanssa se jakkupuku on kohta tuhoutunut, kun siinä on mustikkaa, kakkaa ja oksennusta eikä sitä voi pestä kuudessakympissä. Lisäksi siinä on hankala juosta taaperoa kiinni eikä siinä taivu lattialle kierimään ja leikkimään tai vaihtamaan vaippaa. Ja siinä tulee sairaan kylmä, kun seisoo näin kylmänä keväänä kolme tuntia hiekkalaatikon reunalla tai antamassa keinuussa vauhtia.
Merkkilaukku vaihtuu reppuun, kun kallis laukku saa niskaansa ämpärillisen hiekkaa ja putoaa jatkuvasti olalta, kun kannat vastaan rimpuilevaa lasta. Eikä jakkupuvussa tai merkkilaukun kanssa tehdä metsäretkiä.
Oletteko koskaan kuulleet tilanteen mukaan pukeutumisesta?!
Minulla on parkatakki, strechfarkut ja kankainen olkalaukku, jonka hihna kulkee rinnan poikki
Woooooow.
Niin mullakin. Silti välillä haluan laittaa sen noshin vaaleanpunaisen collegetunikan ja joutsenleggarit. Ja päähän rusettipipon.
Kauheeta jos aina pitää pukeutua samalla tylsällä tavalla.
Sori, mutta en ikinä voisi ottaa tosissaan aikuista naista rusettipipossa, vaaleanpunaisissa collegetunikassa ja joutsenlegginseissä. Omastakin mielestä nykylastenvaatteet on paljon hienompia kuin omassa lapsuudessa, mutta en silti ikinä pukisi niitä lastenvaatteita nyt aikuisena päälle.
En tiedä kuinka vanha olet,mutta vaikuttaa siltä että olet jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle. Newsflash: nykyään ei ole erikseen aikuisten pönöttävää tyyliä johon nuoretkin aikuiset alkavat pukeutua heti aikuistuttuaan. On ihan normaalia, että aikuisellakin ihmisellä on vaikkapa keltaiset converset,tai kuviolliset legginsit,tai värikäs mekko/tunika.
En saata uskoa, että joku oikeasti määrittelee ihmisen uskottavuuden sen perusteella että hän on pukeutunut mahdollisimman värittömästi ja mitäänsanomattomasti. Kuvastaa kyllä suomalaista asennetta hienosti, kun värien käyttö nähdään lapsellisena ja typeränä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten teidän (siis te jotka äidiksi tultuanne käytätte niitä rusettipipoja yms.) miehenne näkevät teidät enää naisena? Olen äiti,mutta käytän tyköistuvia farkkuja ja korkkareita.Haluan säilyttää naisellisuuteni,vaikka olen äiti.
Miksi ei näkisi? Eikö sua erota naiseksi ilman korkkareita ja piukkoja farkkuja?
Minussa on paljonkin naisellisuutta.
Miksi lasten myötä pitäisi alkaa pukeutua Hemuliksi? Kai se voi miehen silmään vaikuttaa erikoiselta, jos naisen tyyliin on ennen lapsia kuulunut tyköistuvat farkut, mutta lasten jälkeen kaikki naiselliset muodot verhotaan peittoon. Miehen silmään se naisellisuus valitettavan usein määrittyy nimenomaan ulkonäöllä.
Eri
No enpä minä ainakaan ole sanonut pukeutuvani hemuliksi.
http://nosh.fi/product/3043/linda-raitamekko-puuterir---vanilja
Jos tuosta mies ei erota onko nainen vai hemuli niin ehkä silmälasit olisi tarpeen. Minusta mekko on sitäpaitsi naisellisempi kuin piukat farkut.
Makuja on monia. Minusta tuo näyttää yöpaidalta. Itse suosin vaatteita, jotka tuovat vyötärön ja muut muodot esiin. Mekoissakin tykkään siitä, että vaate on ommeltu muotoon. Tuo mekko on liian säkkimäinen.
Kyllä minäkin joskus tykkään käyttää sellaisia mekkoja. Eihän se että tykkää yhdestä suoraan sulje toista pois... mutta kun äitinä kulkee vaikka perhekerhoissa, niin sinne tuollainen rento tunika on juuri hyvä. Ei piukat farkut, korkkarit taikka kovin muotoilevat mekot. Ja onhan moni meistä hiljattain synnyttänytkin, silloin ehkä ihan heti ei halua laittaa sitä kaikkein nuolevinta vaatekappaletta päälle.
Harmi että haukutaan hemuliksi ja ties miksi, jos äiti pukee jotain hieman rennompaa, mutta selvästi kuitenkin naisellista päälleen. Aika kova on äitien maailma, jos linkkaamassani mekossa en edes perhekerhoon tai kahvilaan saa mennä, ilman että joku nauraa koska "ei voi ottaa tosissaan", niinkuin joku täällä asian ilmaisi.
En voi olla miettimättä mistä tämä pahansuopaisuus kumpuaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten teidän (siis te jotka äidiksi tultuanne käytätte niitä rusettipipoja yms.) miehenne näkevät teidät enää naisena? Olen äiti,mutta käytän tyköistuvia farkkuja ja korkkareita.Haluan säilyttää naisellisuuteni,vaikka olen äiti.
Tämä. Se on tärkeää myös omalle itsetunnolle, että kokee itsensä edelleen viehättäväksi ja tyylikkääksi. Ettei "minä" ole hukkunut äitiyteen.
Ja nyt te päätätte jo että rusettipipoa käyttävä ei voi tuntea itseään naiselliseksi?
Tietenkin voi, mutta minusta rusettipipo ei ole naisellinen, enkä usko, että se on sitä myöskään useimpien miesten mielestä. Tyttömäinen tai lapsekas ehkä, mutta tytön ja naisen välillä on ero. Ainakin oma mieheni ihmettelisi, miksi ikäiseni haluaisi pukeutua samoin kuin 5-vuotias. Pidätkö itse lastenvaatteita tai lastenvaatteen kaltaisia vaatekappaleita naisellisina?
Ai. Itselleni tuosta rusettipiposta tuli sellainen charleston -mielikuva. Ehkä se sinusta on sitten 5-vuotiaan pukeutumista. Onhan tuollaisia isoja rusetteja naisten hatuissa muutenkin. Ja itselläni ei tuollaista rusettipipoa ole. Kuulin tuollaisesta ensimmäistä kertaa tässä ketjussa.
Itse en käyttäisi leggareita housuina. Erehdyin kotona kuljeksimaan leggareissa ja mies nauroi mulle et mitkä perkeleen kalsarit mulla on jalassa 😂😂
Juu. Ei ollut eroottista ja miehelt meni halut hetkeksi aikaa kokonaan. Sen koommin en oo leggareita käyttäny 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja miten teidän (siis te jotka äidiksi tultuanne käytätte niitä rusettipipoja yms.) miehenne näkevät teidät enää naisena? Olen äiti,mutta käytän tyköistuvia farkkuja ja korkkareita.Haluan säilyttää naisellisuuteni,vaikka olen äiti.
En ymmärrä miten nämä poissulkee toisensa? Kun lähden lasten/perheen kanssa ulkoilemaan, laitan lenkkarit ja trikoopipon, kun lähden aikuisseurassa kaupoille tai (vähemmän juhlavasti) ulos syömään laitan ne istuvat farkut ja korolliset kengät, harvemmin mitään päähinettä. Mutta mies tarraa takapuoleen juuri kun olen kaivamassa pyllistellen legoja sohvan alta kulahtaneet koticolleget jalassa, niin en jotenkin osaa nähdä tällä asialla merkitystä. 17 vuoden kokemuksella en näe korrelaatiota pukeutumiseni ja oman puolison silmissä naisena näkymisen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten teidän (siis te jotka äidiksi tultuanne käytätte niitä rusettipipoja yms.) miehenne näkevät teidät enää naisena? Olen äiti,mutta käytän tyköistuvia farkkuja ja korkkareita.Haluan säilyttää naisellisuuteni,vaikka olen äiti.
Miksi ei näkisi? Eikö sua erota naiseksi ilman korkkareita ja piukkoja farkkuja?
Minussa on paljonkin naisellisuutta.
Miksi lasten myötä pitäisi alkaa pukeutua Hemuliksi? Kai se voi miehen silmään vaikuttaa erikoiselta, jos naisen tyyliin on ennen lapsia kuulunut tyköistuvat farkut, mutta lasten jälkeen kaikki naiselliset muodot verhotaan peittoon. Miehen silmään se naisellisuus valitettavan usein määrittyy nimenomaan ulkonäöllä.
Eri
No enpä minä ainakaan ole sanonut pukeutuvani hemuliksi.
http://nosh.fi/product/3043/linda-raitamekko-puuterir---vanilja
Jos tuosta mies ei erota onko nainen vai hemuli niin ehkä silmälasit olisi tarpeen. Minusta mekko on sitäpaitsi naisellisempi kuin piukat farkut.
Makuja on monia. Minusta tuo näyttää yöpaidalta. Itse suosin vaatteita, jotka tuovat vyötärön ja muut muodot esiin. Mekoissakin tykkään siitä, että vaate on ommeltu muotoon. Tuo mekko on liian säkkimäinen.
Kyllä minäkin joskus tykkään käyttää sellaisia mekkoja. Eihän se että tykkää yhdestä suoraan sulje toista pois... mutta kun äitinä kulkee vaikka perhekerhoissa, niin sinne tuollainen rento tunika on juuri hyvä. Ei piukat farkut, korkkarit taikka kovin muotoilevat mekot. Ja onhan moni meistä hiljattain synnyttänytkin, silloin ehkä ihan heti ei halua laittaa sitä kaikkein nuolevinta vaatekappaletta päälle.
Harmi että haukutaan hemuliksi ja ties miksi, jos äiti pukee jotain hieman rennompaa, mutta selvästi kuitenkin naisellista päälleen. Aika kova on äitien maailma, jos linkkaamassani mekossa en edes perhekerhoon tai kahvilaan saa mennä, ilman että joku nauraa koska "ei voi ottaa tosissaan", niinkuin joku täällä asian ilmaisi.
En voi olla miettimättä mistä tämä pahansuopaisuus kumpuaa...
Niin no, makuja on tosiaan monia. Minusta se muotoon ommeltu mekko on ihan riittävän rento ihan mihin tahansa tilanteeseen, ja minusta tuo linkattu vaate ei ole erityisen naisellinen. Itse tuntisin oloni ikäväksi se päällä. Kai minullakin on oikeus mielipiteeseeni, vaikka se jonkun mielestä olisikin väärä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tsiisus jengi on kyllä sekaisin, kytätään toisten pukeutumista ja pahoitetaan mieli, jos jollain on väriä päällä.
Mulla ei ole lapsia, vaan koira jonka kanssa harrastan. Vietän vapaa-aikani pääasiassa retkeily- ja ulkoiluvaatteissa, töihinkin haluaisin mennä niissä mutta en saa. Ilmeisesti monikaan ei osaa samaistua siihen, että kaikenkokoisille niitä vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Minä olen 180-senttinen, jalan sisäpituus on 87cm ja käsivarsissakin pituutta riittää. Siinä ei paljoa väriä ja olemassaoleviin vaatteisiin sopimista mietitä, kun kahdeksan kaupan kiertämisellä löytyy yksi takki/housut, joissa ominaisuudet (vedenpitävyys/hengittävyys/tuulenpitävyys ja milloin mikäkin) ovat käyttötarkoitukseen sopivat ja kokokin on siinä määrin ok, että nilkat ja/tai ranteet peittyvät.
Kun viettää päivittäin useita tunteja ulkona myös kammottavassa säässä, vaatteiden ominaisuudet ovat ykkössijalla. Minullakin on päällä monesti samaan aikaan esim. maanläheisiä murrettuja värejä, ja sitten vaikka kirkkaan vihreää/turkoosia/pinkkiä ja mustaa. Ei ole harmoniaa, mutta pysyy lämpimänä ja kuivana. Voi kyynel, jos jonkun baskeripään mieli siitä pahoittuu.
Trikoopipo on myös erittäin käyttökelpoinen tuulisella, muttei kamalan kylmällä kelillä. Pitää paremmin tuulta kuin esim. ohut villapipo, muttei hiosta kuten paksumpi, jopa vuoritettu villapipo, joka kestäisi tuulta. Koiraihmisten trikoopipoissa on monesti esim. tassukuvioita heijastavalla materiaalilla - näkyvyys on esim. marraskuisessa hakumetsässä aika vähäinen, joten kaikkialle lisätään heijastimia. Ehkä kuvio on sitten jonkun mielestä lapsellinen, mutta se ajaa asiansa.
Sä puhut ihan eri asiasta. Totta kai tulee pukeutua olosuhteiden ja sään mukaan. Ja totta kai voi käyttää värejä. Kyse oli siitä, että jotkut äidit pukeutuvat samalla tavalla kuin taapero- tai alakouluikäiset lapsensa. Esim. juuri tuo Papu-vaatemerkki, joka tekee mätsääviä asuja lapsille ja äideille. Aikuinen, joka on ennen pukeutunut aikuisten vaatteisiin, vaihtaa yhtäkkiä tyylinsä siihen, että pukeutuu kuten lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en käyttäisi leggareita housuina. Erehdyin kotona kuljeksimaan leggareissa ja mies nauroi mulle et mitkä perkeleen kalsarit mulla on jalassa 😂😂
Juu. Ei ollut eroottista ja miehelt meni halut hetkeksi aikaa kokonaan. Sen koommin en oo leggareita käyttäny 😅
Aika surullista jos mieheltä menee halut noin helposti..
Itse joskus pidän kotona pelkkiä mustia legginsejä ison t-paidan kanssa. Mies on heti puristelemassa ja hivelemässä, tykkää siitä kun muodot näkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, naisella voi olla elämässään vaiheita, joiden aikana hän ei koe tärkeäksi miellyttää ensisijaisesti miehen katsetta muotonsa sopivasti paljastavilla vaatteilla, vaan häntä lapsettaa ja huvittaa pelleillä väreillä sekä pukeutua säänmukaisesti ja mukavasti. Sellainenhan ei sovi! Kyllä naisen täytyy aina muistaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on tuoda miehille silmäniloa, myös kurakelillä hiekkiksellä. Ilman miehen huomiota ja hyväksyntää nainen ei ole mitään. Istuvat, kurveja sopivasti korostavat vaatteet, kuulas arkimeikki ja puhtaat, kampaukseen asetellut hiukset ovat vähimmäisvaatimus missä vaan tilanteessa! Myös käytöksen on hyvä olla maltillista - ei liian kovaäänistä naurua, lasten leikkeihinkin saa osallistua enintään pedagogisella otteella. Mielipiteiden on hyvä myötäillä vaikkapa oman (miespuolisen AVIO-) puolison, isän tai veljen mielipiteitä, ja ne tulee esittää harkiten.
Ei siinä sitten mietitä, että nainen on vaarantanut terveytensä mahdollisesti useammissa raskauksissa ja synnytyksissä, hidastaa urakehitystään ja heikentää toimeentuloaan viettäessään lasten kanssa pitkiä aikoja kotona ja koittaa parhaansa mukaan tarjota lapsille mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikuntaan, jos vaatetus on kirkasvärinen ja lapsellinen. Kyllä on miehellä oikeus (velvollisuus!) lempata akka mäkeen välittömästi, kun kaappiin lettilegginsit ilmaantuvat. Se on täysin perusteltua ja ihan oikein. Mies saa toki piereskellä reikäverkkareissaan sohvannurkassa joka sunnuntai formuloiden äärellä, mutta naisen lettileggnsit, ne ovat vaan liikaa.
Meillä kyllä mieskin panostaa ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa, ja molemmat näkevät vaivaa ulkonäkönsä eteen ensisijaisesti itseään varten. Olemme muutakin kuin äiti ja isä.
Ai että on vapauttavaa elää, kun ei tarvitse kokoajan niin kamalasti "panostaa ulkonäköönsä" ja nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen. Ennen piti aina olla meikki kohdillaan,hiukset laitettuna ja huolellisesti värjättyinä,asua piti miettiä jatkuvasti ja kokoajan mukana kulki riittämättömyyden tunne. Kokoajan piti panostaa niin maan per*eleesti, että miellyttää itseään ja miestään ja kunnioittaa kanssa kulkijoita.
Nyt on ihanaa, kun hiukset saavat olla luonnontilassa ja sen väriset kuin ovat. Meikkaan pari kertaa viikossa,koska pidän siitä. Jos ei huvita,en meikkaa. Minun ei tarvitse ostaa olemassaoloani tai pahoitella kellekään sitä, minkä näköiseksi olen sattunut syntymään. Pukeudun juuri niinkuin huvittaa ja katson tilanteeseen sopivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Leggarit EIVÄT ole housut!!!! Ne on KALSARIT!!
Noh noh, onhan se nyt tunnettu (ainakin kotiäitien maailmassa) tosiasia, että "Diamonds were a girls's best friend... then leggings happened".
Ja olkaamme iloisia siitä, että saamme pukeutua ihan niin kuin haluamme, eikä meidän tarvitse jonkun toisen pakottamana verhoutua mustaan kaapuun päästä varpaisiin, ellemme sitten itse niin halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin mielelläni trikoopipoa, mutta ei sovi kapeaan pään malliin. Tuulipuku kelpaa hyvin pihalle, lenkille ja lähikauppaan, kaupungille menen sitten hieman tyylikkäämmin. Väreistä tykkään mutta niitäkin käytän suomalaisittain eli tylsästi neutraaliin yhdistäen, kuoseja vierastan.
Kiva kun jotkut pukeutuu rempseämmin.
Ps, kumpparit mulla ainakin on tyylikkäät! Mustat Viking Jewelit.
Luojalle kiitos, että mun mieheni himoitsee mua, vaikka röhnöttäisin sängyssä harmaaksi virttyneessä aiemmin valkoisessa t-paidassa, liian lyhyissä ja reikäisissä kollareissa ja eriparivillasukissa. Samoin minä olen halunnut miestä mm. silloin, kun hänellä oli 20kg ylipainoa, vaatteita en edes huomaa kun otan ne niin äkkiä pois siltä. Meidän välinen kiima nousee ihan muusta kuin siitä, että onko mulla nyt oikean väristä huulikiiltoa tai miehellä sävy sävyyn vaatteet.
Joo, tietty jos mennään vaikka ravintolaan kahdestaan syömään tms, niin vetäistään molemmat siistimpää päälle ja minä meikkaankin. Lasten kanssa liikkuessa mukavuus on monesti tärkeämpää kuin syvään uurrettu kaula-aukko. No, eipä mieskään sellaista yltiönaisellista tyyliä arvosta - kävimme juuri muuton äärellä vaatteita läpi ja hän halusi minun ehdottomasti säilyttävän mm. ruudullisen, liian ison flanellikauluspaidan/tunikan, raidallisen, ihan kivasti leikatun mutta löysän ja pienikaula-aukkoisen t-paidan sekä säkkimäisen, ruudullisen kesämekon. Kengistäni hän kertoi arvostavansa mustia Converseja ja maihareita. Mies tuntee mun tyylini ja pitää mua hottiksena sellaisissa vaatteissa, joissa viihdyn. Hän varmaan järkyttyisi ikiajoiksi, jos mä vääntäytytyisin jakkupukuun ja korkkareihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en käyttäisi leggareita housuina. Erehdyin kotona kuljeksimaan leggareissa ja mies nauroi mulle et mitkä perkeleen kalsarit mulla on jalassa 😂😂
Juu. Ei ollut eroottista ja miehelt meni halut hetkeksi aikaa kokonaan. Sen koommin en oo leggareita käyttäny 😅
Hohhoijaa näitä ihmisiä, jotka luulevat, että on olemassa vain yhdenlaisia legginssejä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, naisella voi olla elämässään vaiheita, joiden aikana hän ei koe tärkeäksi miellyttää ensisijaisesti miehen katsetta muotonsa sopivasti paljastavilla vaatteilla, vaan häntä lapsettaa ja huvittaa pelleillä väreillä sekä pukeutua säänmukaisesti ja mukavasti. Sellainenhan ei sovi! Kyllä naisen täytyy aina muistaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on tuoda miehille silmäniloa, myös kurakelillä hiekkiksellä. Ilman miehen huomiota ja hyväksyntää nainen ei ole mitään. Istuvat, kurveja sopivasti korostavat vaatteet, kuulas arkimeikki ja puhtaat, kampaukseen asetellut hiukset ovat vähimmäisvaatimus missä vaan tilanteessa! Myös käytöksen on hyvä olla maltillista - ei liian kovaäänistä naurua, lasten leikkeihinkin saa osallistua enintään pedagogisella otteella. Mielipiteiden on hyvä myötäillä vaikkapa oman (miespuolisen AVIO-) puolison, isän tai veljen mielipiteitä, ja ne tulee esittää harkiten.
Ei siinä sitten mietitä, että nainen on vaarantanut terveytensä mahdollisesti useammissa raskauksissa ja synnytyksissä, hidastaa urakehitystään ja heikentää toimeentuloaan viettäessään lasten kanssa pitkiä aikoja kotona ja koittaa parhaansa mukaan tarjota lapsille mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikuntaan, jos vaatetus on kirkasvärinen ja lapsellinen. Kyllä on miehellä oikeus (velvollisuus!) lempata akka mäkeen välittömästi, kun kaappiin lettilegginsit ilmaantuvat. Se on täysin perusteltua ja ihan oikein. Mies saa toki piereskellä reikäverkkareissaan sohvannurkassa joka sunnuntai formuloiden äärellä, mutta naisen lettileggnsit, ne ovat vaan liikaa.
Meillä kyllä mieskin panostaa ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa, ja molemmat näkevät vaivaa ulkonäkönsä eteen ensisijaisesti itseään varten. Olemme muutakin kuin äiti ja isä.
Ai että on vapauttavaa elää, kun ei tarvitse kokoajan niin kamalasti "panostaa ulkonäköönsä" ja nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen. Ennen piti aina olla meikki kohdillaan,hiukset laitettuna ja huolellisesti värjättyinä,asua piti miettiä jatkuvasti ja kokoajan mukana kulki riittämättömyyden tunne. Kokoajan piti panostaa niin maan per*eleesti, että miellyttää itseään ja miestään ja kunnioittaa kanssa kulkijoita.
Nyt on ihanaa, kun hiukset saavat olla luonnontilassa ja sen väriset kuin ovat. Meikkaan pari kertaa viikossa,koska pidän siitä. Jos ei huvita,en meikkaa. Minun ei tarvitse ostaa olemassaoloani tai pahoitella kellekään sitä, minkä näköiseksi olen sattunut syntymään. Pukeudun juuri niinkuin huvittaa ja katson tilanteeseen sopivaksi.
Okei. Sulle toimii toi. Minulle ei. Ihmiset ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Itse en käyttäisi leggareita housuina. Erehdyin kotona kuljeksimaan leggareissa ja mies nauroi mulle et mitkä perkeleen kalsarit mulla on jalassa 😂😂
Juu. Ei ollut eroottista ja miehelt meni halut hetkeksi aikaa kokonaan. Sen koommin en oo leggareita käyttäny 😅
Melkoista kyllä, jos halut kumppaniin lähtee tuollaisesta syystä. Kokoajan pitäisi pukeutua eroottisesti. Saa kai olla onnellinen että oma mies haluaa ja koskettelee minua vaikka olisin pukeutunut niihin kotikalsareihin,collegehousuihin, mekkoon, farkkuihin tai en yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten teidän (siis te jotka äidiksi tultuanne käytätte niitä rusettipipoja yms.) miehenne näkevät teidät enää naisena? Olen äiti,mutta käytän tyköistuvia farkkuja ja korkkareita.Haluan säilyttää naisellisuuteni,vaikka olen äiti.
Miksi ei näkisi? Eikö sua erota naiseksi ilman korkkareita ja piukkoja farkkuja?
Minussa on paljonkin naisellisuutta.
Miksi lasten myötä pitäisi alkaa pukeutua Hemuliksi? Kai se voi miehen silmään vaikuttaa erikoiselta, jos naisen tyyliin on ennen lapsia kuulunut tyköistuvat farkut, mutta lasten jälkeen kaikki naiselliset muodot verhotaan peittoon. Miehen silmään se naisellisuus valitettavan usein määrittyy nimenomaan ulkonäöllä.
Eri
No enpä minä ainakaan ole sanonut pukeutuvani hemuliksi.
http://nosh.fi/product/3043/linda-raitamekko-puuterir---vanilja
Jos tuosta mies ei erota onko nainen vai hemuli niin ehkä silmälasit olisi tarpeen. Minusta mekko on sitäpaitsi naisellisempi kuin piukat farkut.
Makuja on monia. Minusta tuo näyttää yöpaidalta. Itse suosin vaatteita, jotka tuovat vyötärön ja muut muodot esiin. Mekoissakin tykkään siitä, että vaate on ommeltu muotoon. Tuo mekko on liian säkkimäinen.
Siinäpähän tykkäät, mutta on toi mekko silti naisellinen.
Ohis
Hei ja nyt vasta googlasin tuon lettikuosinkin, kun en ole tuollaisesta kuullut. Mikäs tuossakaan on vikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en käyttäisi leggareita housuina. Erehdyin kotona kuljeksimaan leggareissa ja mies nauroi mulle et mitkä perkeleen kalsarit mulla on jalassa 😂😂Juu. Ei ollut eroottista ja miehelt meni halut hetkeksi aikaa kokonaan. Sen koommin en oo leggareita käyttäny 😅
Hohhoijaa näitä ihmisiä, jotka luulevat, että on olemassa vain yhdenlaisia legginssejä..
Jep ja eikai ne nyt rumalla kropalla näytäkkään hyvältä päällä. Laihduta kuule ensin niin voi miehenkin halut palautua kun kävelet tykäistuvissa legginsseissä ;)
Ehkä heitä sitten ei tunnista naisiksi ilman korkkareita ja huulipunaa :D