Jos miehesi ruoanlaittotaidot olisivat tällaiset, olisitko tyytyväinen?

Minä teen omat ruokani, mies omansa. Ihan sama minulle, mitä puoliso kokkaa, joten jos mies syö tuollaisia ruokia niin sittenpä syö.

Meillä (lapseton pariskunta) minä laitan ruoan, koska tykkään kokkkaamisesta, mies hoitaa pöydän kattamisen ja jälkien siivoamisen. Olisihan se joskus kiva päästä valmiiseen ruokapöytään, mutta näillä mennään. Aamiaisen hän kyllä laittaa aina vuorollaan.

Kuule av-mamma, en ole itse av-mamma, mutta vastaan silti.

Minulle pääasia olisi, että mies haluaa keittää & tehdä kotitaloustöitä. Että tekee niitä vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti.

Meillä mies hoitaa pihvit ja paistit sekä kaikki munaruuat. Itse teen muut. Myös pannukakut ovat miehen käsialaa.

Aivan hyvää ruokaa mies tekee, nykyisin aika harvoin kyllä, sillä minä niin mielelläni itse kokkaan. Kun lapset olivat pieniä ja meillä vanhemmilla vuorotyö, niin se teki ruoan, joka oli kotona ruoka-aikaan. Koskaan en ole tehnyt mitään hyysäystä miestä varten, laittanut makaronilaatikkoa valmiiksi sen takia, ettei toinen olisi osannut tai saanut aikaan.

No ei kelpaisi, koska tuo on ruoan lämmittämistä, ei ruoanlaittoa.

Ihmeitä en vaadi, mutta kyllä pitää aikuisen ihmisen osata laittaa edes jotain yksinkertaisia ruokia itse alusta asti. Mikään MäästerTsef ei tarvitse olla.

Tuo ei ole ruuanlaittoa eikä oikein ruokaakaan. Prosessoitujen einesten lämmittämisestä tuossa on kyse. 

Mikäs siinä jos maistuu, lapsille älä kuitenkaan tarjoa tuollaista kuin harvoin.

Reseptejä löytyy hyvin netistä hyvine ohjeineen, rutiini laittoon tulee vain ruokaa laittamalla. 

Meillä tekee yläaste-ikäiset teinit jo kokkaavat maittavia oikeita ruokia ulkomuistista ja etsivät hyviä reseptejä. Lähinnä leipominen herkkuineen heitä  kyllä kiinnostaa. Pakko antaa kotoa perustiedot ja taidot, kun kohtahan nuo on jo omillaan ja homma ei saa mennä einesten lämmittelyksi.

Ps. tänään syödään meillä punaviinissa haudutettua lammasta, ja sen valmistaa mieheni.

Hyi hitto!! Ei menisi läpi meillä muu kuin pinaattiletut teinille. Muut eivät syö niitäkään. Valmisruuan lämmittäminen ei ole ruuanlaittoa.

Mun mies oli kasvatettu voileivillä ja eineksillä kolmekymppiseksi kun tapasimme, "mummon muusiakin" luuli oikeaksi muussiksi;D Olin hieman vanhempi ja yh-äiti tuolloin. Mies ihmetteli kovasti teenkö oikeasti ruokaa joka päivä?? Sanoin että meillä syödään vain oikeaa ruokaa ja jos aikoo pysyä porukassa sitä on opittava arvostamaan ja tekemään.

Nyt 21v myöhemmin mies on todellinen gurmandi:) Välillä tuntuu että hän on se joka on tuonut kaiken osaamisensa tähän huusholliin, ainakin omasta mielestään! Mutta hyvin oppi ja monta vuotta kun oli kotitoimistolla hän huolehti kaikesta arkiruokailusta! Eineksiä ei ole tarvinnut syödä kuin äärimmäisessä hädässä, mieluummin otetaan niissäkin tapauksissa pakkasesta sinne valmiiksi tehtyjä annoksia.

Eilenkin teki ruokaa; toin Vilnasta herkullisia tuoremakkaroita ja hän haudutti niiden kaveriksi kerma-hapankaalia! Tänään kuulemma tekee teinin toiveesta jotain broccoli-kanapastaa. Huomenna tehdään sitten isolle porukalle yhdessä blinejä lisukkeineen.

Olisin todella onnellinen jos minulla ylipäätään olisi mies. Kokkaisi tai lämmittäisi sitten mitä vaan.

Onko niin vaikeaa aloittajan ottaa se mies mukaan sinne keittiöön? Helpompaa on ulista palstalla, ja tilanne muuttuu?

Hyi helvetti mitä roskaa. Edes opiskelijat ei syö noin huonosti kun laittavat ruokaa. 

En kelpuuttaisi. Kyllä nyt perus elämänhallinta pitää osata, kuten siivoaminen ja ruuan laitto.

Ei ole itselleni erityisen tärkeä piirre miehen ruoanlaittotaito. Oon kuitenkin iloinen, että ollaan miehen kanssa suht samalla tasolla ruoanlaitoissa. Häneltä onnistuu kaikki perus terveelliset kotisapuskat sekä vaikeammatkin kokkailut/leipomiset, jos tarve vaatii.

No jos miestä ei haittaisi että en itsekään ole mikään hyvä kokki

Ei mielestäni noissa ole mitään ihmeellistä. Välillä makaroni jauhellihamössö on hyvä vaihtelu esim makaronilaatikolle. Eikä perunamuusi ja nakit ole huono. Harvempi mammakaan pinattilättyjä itse tekee sensiaan että kaupasta ostaa. Kotiruokaa siis mitä parhaimmillaan.

No kai noikin menis ja maistuis kaikille, mutta olen kyllä tyytyväinen siihen että mies on hyvä ruuanlaittaja (parempi kuin minä).

Toki ei ole ratkaiseva ominaisuus miehessä ja tärkeämpiäkin asioita on.

Mies kokkaa perus makaronimössön ja nakit ranskalaisilla ja uunimakkarat itselleen. Keitti se tossa viime kuussa perunoita ensimmäistä kertaa elämässään. Mut vaikka ei kunnon ruokaa osaakaan oikein laittaa niin on mestari tekeen välipaloja ja aamupalaa, tai sitten jaksaa vain nähdä vaivaa enemmän.

Oikeastaan en edes halua päästää miestä kokkaan ruokaa koska tykkään tehdä sen itse ja kyllä tulee joka päivä tehtyä ruoka alusta loppuun. Yleensä teen vielä sen verta ison satsin että riittää seuraavalle päivälle lounaaksi, joten miehen ei edes tarvi laittaa lapsille ruokaa, muuten kun lämmittää. Mies on siis lasten kanssa kotona.

Olen ihan tyytyväinen jos 19-20 aikaan nälkäisenä saisin tuollaista ruokaa. Eihän se gourmeeta ole mutta en jaksa itsekään alkaa työpäivän jälkeen väkertämään. Pääasia että ruoka on pöydässä kun tulen kotiin. Meillä usein on esim. Valmisfalafeleja, riisiä ja keitettyjä vihanneksia ja se on mun mielestä ihan ok. Vapaapäivinä molemmat panostaa ruokiin enemmän! Teen yleensä itse esimerkiksi intialaisia tai aasialaisia ruokia kun taas mies tekee vähän perinteisempiä. :)

Eikö miestäsi edes kiinnosta kasvattaa osaamistaan tällä saralla? Onko hän muutenkin hyvin passiivinen ja suorastaan nolo kaikissa tekemisissään? En ymmärrä tuollaisia "miehiä" ja en myöskään naisia, jotka aina vaan ymmärtävät miestensä laiskuutta ja saamattomuutta, jopa naureskelevat sille. En olisi voinut katsella tuollaista löysäläjää saati tehdä lapsia hänen kanssaan...

No nyt ap tulee tänne varmasti selittämään, että mies on hyvä mies ja isi, mutta tosi on, että ei ap olisi varmasti parempaakaan saanut, joten oli nyt tyydyttävä siihen yhteen lapaseen.