Suomessa hukataan etevien lapsien kykyjä koulussa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092311_uu.shtml
"Huiput hukataan
Sandbergin mielestä kyse on surullisesta ilmiöstä, jonka takia saatetaan hukata lukuisia potentiaalisia huippuosaajia.
- Näen selvästi sen, miten joissain kouluissa ei haluta, että jotkut lapset ovat etevämpiä. En ymmärrä sitä ollenkaan, koska he voisivat tulevaisuudessa pystyä kehittämään vaikka mitä innovaatioita Suomelle. Me emme saisi estää tällaista innokkuutta ja lahjakkuutta lapsissa, sehän on vain hienoa.
Sandberg ei paljasta, mistä koulusta tai paikkakunnasta 9-vuotiaan pojan tapauksessa on kyse tämän vanhempien toivetta kunnioittaen.
Hän kertoo, että huoltajat ovat olleet yhteydessä opettajaan ja koulun rehtoriin, mutta vuoropuhelu ei ole toistaiseksi kantanut hedelmää. Opettaja ei esimerkiksi suostu poistamaan moitetta Wilma-järjestelmästä.
- Opettaja pitää kiinni siitä, että koska hän on tehtävät määrännyt ja oppilas tehnyt sivun liikaa, ei niin saa tehdä.
- Itse katsoisin opettajan peiliin. Kaltaiselleni opettajakouluttajalle tämä tuntuu todella pahalta."
Minäkin olen jo useaan otteeseen sanonut, että Suomessa ei kouluissa panosteta käytännössä ollenkaan niihin, joilla olisi todella motivaatiota oppia ja jotka olisivat todella kyvykkäitä oppijoita. Heidät jätetään koulussa käytännössä täysin oman onnensa nojaan koska "Kyllähän he pärjäävät jo nykyisellään vallan mainiosti". Opettajat käyttävät ylivoimaisesti eniten resursseja niihin luokkien ja koulujen tahvo-oppilaisiin, jotka häiriköivät toisten opiskelua, joita ei koulunkäynti kiinnosta ollenkaan ja joille aivan kaiken saa vääntää rautalangasta, että saavat edes viitosen numeroilla koulun suoritettua. Edistyneimmille oppilaille pitäisi olla omia luokkia, joissa annettaisiin edistyneempää opetusta ja joissa olisi työrauha kohdillaan.
Nykysysteemillä täältä Suomesta kuihtuu lähes kaikki potentiaaliset huiput, koska heihin ei selvästikään ole kiinnostusta panostaa. Heidän kykynsä menevät hukkaan samoilla luokilla häirikköoppilaiden ja laiskureiden kanssa. Joo, Suomessa on maailmanlaajuisesti katseltuna hyvä koulumenestys, mutta se johtuu puhtaasti siitä, koska täällä tahvojen ja ehkä keskitason oppilaidenkin osaaminen on parempaa, kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin. Mutta huippujen osaaminen täällä ei ole läheskään sitä luokkaa, kuin mitä monessa muussa maassa on huippujen osaaminen. Se johtuu ihan puhtaasti siitä, koska täällä huippuosaajiin ei haluta panostaa, vaan heidät halutaan ennemminkin murtaa tämän masentavan ilmapiirin alle. Sitäkin voi ajatella, että vaikka täällä on huippuosaajia koululaisissa, niin miksi sitten aikuisiässä täältä Suomesta ei ole tullut juuri lainkaan maailmanluokan huippuosaajia? Ihan siksi, koska näiden huippuosaajien kykyjä ei ole lapsuudessa kiinnostanut hyödyntää tarjoamalla heille vaikkapa edistyneempää opetusta.
Kommentit (4)
Kyllä lukiossa tulee jo enemmän haastetta, varsinkin kun valitsee yli 9 ka:n lukion. Ottaa mahdollisimman monta ainetta, pitkä matematiikka, kaikki kurssit fykebi, 4 vierasta kielt, yhteiskuntaoppi, historia, psykologia
Jos lapsi on tehnyt ensimmäisen viikon aikana koko tehtäväkirjan loppuun, mitä hän tekee loppuvuoden ajan? Pitäisikö antaa joka viikko lapselle uusi kirja tehtäväksi? Kalliiksi tulee koululle.
Tavallisesti opettajalla on jokin suunnitelma etenemisjärjestyksestä lukuvuodeksi, ja siihen liittyy opetusta, havaintomateriaalia, yhtenäisesti etenevää opiskelua. Oppilaan ei ole hyvä tehdä etukäteen tehtäviä, ennen kuin niiden tekemisen oikea tekniikka on käyty läpi oheismateriaaleineen ja lisähuomautuksineen. Monesti on hyödyllistä seurata, millaisia virheitä muut ovat tehneet, jotta tulee itsekin huomanneeksi, miten eri tavoin asioita voi käsittää ja miten virheelliset käsitykset oikaistaan.
Jos oppilas on kovin innokas tekemään tehtäviä, hän voi viikottain pyytää opettajalta lisätehtäviä. Kirjaa ei kuitenkaan parane mennä itse tekemään eteenpäin, koska siinä voi käydä vahingossa niin, että opettelee asiat väärin. Sitä on myöhemmin vaikea korjata.
Erityiseteville on myös erilaisia kerhoja ja nettisivustoja. Näihin voi panostaa sekä kotona että koulussa.
Helsingissä onneksi on koulut eriytyneet. Siihen pitäisi päästä kokonaan.
Nyky-yhteiskunta ei tue lahjakasta ja älykästä vaan se tukee keskivertoa huonompia.
Kannattaako? Huonosta voi hyvällä tuurilla tulla melko keskiverto, mutta jo valmiiksi älykkäästä ja lahjakkaasta voi tulla aivan huippu, kumpi on hyvinvointiyhteiskunnalle parempi asia?
Saada lisää elätettäviä vai lisää jotka elättää?