Onko joku, joka ei ole saanut moitetta itsestään parisuhteessa?

exäni haukkui minun pientä penistäni (9cm erektiossa) ja se iski itsetuntooni ja lujaa. en vain voi asialle itse mitään, niin se saa minut todella surulluseksi. en enää koskaan halua seurustella koska olen arvoton ja en kelpaa kenellekkään.

Olen toisessa avioliitossa. Ensimmäisessä tunsin, etten ihan kelpaa, enkä etenkään osaa.

Tämä nykyinen on ihmeellinen liitto. Olemme olleet yhdessä kuusi vuotta, eikä mies koskaan kritisoi. Vain kehuu. Tämän parempaa miestä ei ole.

Av-mammalle hän ei tosin olisi koskaan kelvannut. Hän kun tupakoi ja on konkurssin tehneenä luottotiedoton. Mutta hän on minun kultakimpaleeni.

Vierailija kirjoitti:

Olen toisessa avioliitossa. Ensimmäisessä tunsin, etten ihan kelpaa, enkä etenkään osaa.

Tämä nykyinen on ihmeellinen liitto. Olemme olleet yhdessä kuusi vuotta, eikä mies koskaan kritisoi. Vain kehuu. Tämän parempaa miestä ei ole.

Av-mammalle hän ei tosin olisi koskaan kelvannut. Hän kun tupakoi ja on konkurssin tehneenä luottotiedoton. Mutta hän on minun kultakimpaleeni.

Minulla sama "kohtalo":) Ei ensimmäinenkään suoraan sanonut mutta sivulauseessa tuli selväksi ettei mikään ole hyvin. Jos olin siivonnut hän löysi varmasti sen yhden nurkan mikä oli unohtunut. Ihaili aina pitkiä hoikkia rintavia ruotsalaisnaisia (minä pieni siro punapää). Eron jälkeen tosin sai itselleen tumman, lyhyen ja tanakan venakon...:)

Nykyinen mies ei koskaan kritisoi eikä valita mutta muistaa aina kannustaa ja kehua. Tunnen olevani jotain erityistä. Toki molemmat tietää toistensa huonot puolet mutta  niitä ei korosteta eikä mainita. Nehän tekee suhteesta vain mukavan haasteen, kuuluu elämään.

"Tyhjästä" lähdettiin mekin, miehellä ei mitään omaisuutta ja minullakin vain vähän (16% asuntolainan koron aikaan ei paljoa kertynyt). Nyt olemme hyvin toimeentulevia, on talo ja mukava elämä. Yhdessä rakennettu. Toinen toistamme sparraamalla - ei kritisoimalla - tähän on päästy!

21v yhdessä, 4 lasta