Mulla olisi pari tärkeää toivomusta
...eli että me ihmiset (ja joo, ihan "aikuisten oikeasti"...) yritettäisiin tulla toimeen keskenämme... Siis miettikää nyt - onko sulla parempi olla jos sun ympärillä on ihmisiä jotka kannustaa sua vai lannistaa ja väheksyy? Toisen osaaminen ja onnistuminen ei ihan oikeasti ole sulta pois, vaan ehkä jopa päinvastoin! Ehkäpä se ihminen muistaa että sä kannustit sitä [tai sit sä muistutat sitä _hienovaraisesti_ asiasta ;-)]. Lopetetaan lapsellinen kyräily, arvosteleminen ja "paremmin tietäminen" eikö vaan? Se on ihan oikeasti kaikkien etu ja oikeasti ainoa fiksu ja aikuismainen toimintatapa. Suomessakin on pakostakin havahduttu tähän. Meissä on kuitenkin ihan hirveästi hyvää ja potentiaalia kehittää sitä edelleen, miettikää nyt - me ollaan monien kansainvälisten mittausten kärjessä eikä todellakaan suotta (=pohjoismainen hyvinvointivaltio)! Sattumaa se ei siis ole, me ollaan tosi hyviä monessa asiassa, mutta ajatelkaa missä voimme vielä kehittyä, ihan oikeasti! Lopetetaan siis toistemme arvosteleminen, vahtiminen ja kyräily ja ollaan syystäkin ylpeitä itsestämme ja saavutuksistamme! Enkä tarkoita tällä uusliberalismia vaan vastuullista ja "säänneltyä" markkinataloutta (sillä markkinat eivät toimi ilman valvontaa koska ihmiset "mädättävät" sen) jossa kaikilla on paikkansa ilman epäilyjä ja kyräilyä sillä kaikkien hyvinvoinnillehan Suomi pienenä kansakuntana aikoinaan rakennettiin. Yllättäkää ja mut ja itsenne please, ehkä meillä on toivoa?
"me ollaan monien kansainvälisten mittausten kärjessä "
Suomessa aina kierrätetään muutamaa tilastoa, joilla todistellaan asioita. Pisa, korruptio ja vapain media. Nehän ne taisi olla. Pisa on ainoa, joka pitää paikkansa. Korruptio on sisäänrakennettu Suomen poliittiseen järjestelmään. Ei täällä tietenkään poliisia oikein voi rahalla lahjoa, mutta sen sijaan täällä on poliittiset virkanimitykset ja esim. seikka, että poliitikkoja istuu sankoin joukoin S-ryhmän päättävissä elimissä. En usko, että olisi mahdollista yhdessäkään muussa etenkään länsi-Euroopan maassa.
Lisäksi korruptiosta todistaa se, että jos suomalainen poliitikko tai virkamies on epäiltynä jostain, kuten nyt oli Sipilä (todettiin syyttömäksi) sen Intian matkan vienninedistämisen suhteen (suosi sukulaisen tms. firmaa), niin tulos on se, että 100%:ssa näistä tapauksista todetaan, että rikettä ei ole tapahtunut. Tällä viikolla eduskunnan oikeusasiamies päästi Sipilän pälkähästä. Tämä on tosi kummallista, koska Euroopassa kun jotain epäillään, niin usein myös todetaan syylliseksi. Miksi Suomessa epäilijät ovat aina väärässä? Siksikö, että heidän epäilyksensä ovat aiheettomia? Vaikea uskoa. Tai että meillä Suomessa nyt vaan sattuu olemaan niin korkeamoraaliset poliitikot, ollaan saatu mahtava herra-onni? Vaikea tätäkin uskoa. Sen sijaan todennnäköisempää on, että systeemi on mätä ja eri toimijat, kuten eduskunnan oikeusasiamies ja muut laillisuusvalvojat, ovat lähinnä pelkkiä kulisseja Suomessa. Siksi ei tuomitakaan koskaan. Paitsi tietty Ilkka Kanerva. Se olikin varsinainen teatteri, jossa näyteltiin kansalaisille, että katsokaas nyt, kyllä meillä vastuuseen joutuu! Joo, joutuu vastuuseen kyllä, kun asian konteksti on merkityksetön, eikä kenenkään suuren varpaille hypitä.
Median rappion huomaa niin yksinkertaisesta seikasta, että Suomessa ei tähän mennessä ole vielä ollut toimittajaa, joka uskaltaisi kysyä olennaisia kysymyksiä poliitikoilta. Parhaiten tulee mieleen pakkoruotsin kohdalla, jossa olen kaivannut 20 vuotta kysymystä: "Eikö olisi hyödyllisempää opiskella vaikka saksaa, koska se on isompi kieli?". Tälläistä kysymystä ei siis vielä ole tullut mieleen yhdellekään suomalaistoimittajalle, kun on ollut mediassa puhe kielivalinnoista koulussa. Eikö ne sitten vaan hoksaa sitä kysymystä? Vai onko se niin, että jos kerran viisas toimittaja ei kysy sellaista, niin silloin kysymys on epäoleellinen; tätäkö ihmisille yritetään viestiä? Toimittaja kyllä kysyy, jos kysymys on oleellinen! Sitten vielä ne kaikki höpinät kuinka ruotsin kieli on portti saksan kieleen jne. Näissäkään toimittajat eivät ole hoksanneet kysyä yksinkertaisia kysymyksiä; eikö sitä saksaa kannata opiskella suoraan? Ehei ei tullut mieleen kysyä! Taas epäoleellinen kysymys. Suomalaista mediaa kuvaavat sanat ovat laiska, laaduton, kiltti ja keskustelua karttava.
Muuten olen kyllä samaa mieltä kirjoituksesi kanssa, nyt jaarittelin vähän aiheen sivuun.