Mikä teistä on kiusaamista? Vai oletko liian herkkä ja imet sarkasmistiset

Vaikea sanoa. Joillain ihmisilla on tyylina sanoa pahastikin ja jos siita mainitset ovat ihan ' se oli vitsi blaah blaah...' vaikkei oikeesit ollukaan. 

Ma nykyaan sanon heti jos joku liikkuu loukkaamisen rajoilla. Ei minun tarvitse semmoista kuunnella. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa. Joillain ihmisilla on tyylina sanoa pahastikin ja jos siita mainitset ovat ihan ' se oli vitsi blaah blaah...' vaikkei oikeesit ollukaan. 

Ma nykyaan sanon heti jos joku liikkuu loukkaamisen rajoilla. Ei minun tarvitse semmoista kuunnella. 

Netissä on vähän se ongelma ettei kuulla äänenpainoa millä asiat sanotaan tai ilmeitä. Siksi varmaan moni juuri täälläkin vetää herneen nenäänsä.

Just oli hieno 12-vuotiaan mielipide Hesarissa siitä arjesta, mitä kouluissa eletään. En ikinä sietäisi työpaikallani sellaista käytöstä. Miksi pitäisi sitten vaikka kavereiden kesken tai internetissä ottaa vitsinä se, etteivät muut osaa käyttäytyä? En jaksa hermostua, mutta kyllä sen näkee, ettei lapset tai aikuiset osaa käytöstapoja vaan käyttäytyvät kuin apinat.

Hyväkaverimollatkaa itseänne, jos se on kerta niin hauskaa.

No, raja on muuten aika häilyvä, mutta ns fat shaming ei ole kiusaamista missään muodossa, päinvastoin jokaisen läskin kuuluisi kiittää "kiusaajansa" siitä, että he huomauttavat lihavaa asiasta, jota tämä itse ei tajua

Huumorista on tullut vaikea ala.

Coletta kirjoitti:

No, raja on muuten aika häilyvä, mutta ns fat shaming ei ole kiusaamista missään muodossa, päinvastoin jokaisen läskin kuuluisi kiittää "kiusaajansa" siitä, että he huomauttavat lihavaa asiasta, jota tämä itse ei tajua

ns.

Minä huomautan yksinkertaisille kirjoitusvirheistä. 

Sarkasmistiset ei ole edes sana.

Kukaan ei ole väärän kokoinen mutta kiusaajalla on rikkinäinen minuus . Älkää koskaan menkö kiusaajan ehdoilla sillä hän on sairas ihminen aina. Kukaan terve ei puutu toisen elämään muuten kuin asiatasolla joka on yleisempää kuin toisen yksityiselämä. Ellei pyydetä.

Coletta kirjoitti:

No, raja on muuten aika häilyvä, mutta ns fat shaming ei ole kiusaamista missään muodossa, päinvastoin jokaisen läskin kuuluisi kiittää "kiusaajansa" siitä, että he huomauttavat lihavaa asiasta, jota tämä itse ei tajua

Ihmiset saa olla juuri sellaisia kuin ovat ulkomuodollisesti. Itseaan voi toki yrittaa muuttaa. Esim jos on taipuvainen tiukkapipoisuuteen muiden suhteen jota voi kiusaamiseksikin sanoa, voi yrittaa muuttaa omaa itseaan ja asennettaan.  

kiusaajan kiusaaminenkin on kiusaamista.

Minä katson, että kenelläkään ei ole oikeus määrittää, mitä muiden pitää sietää.

Eli vaikka sinusta ap joku olisikin sarkastinen heitto, joka on ok, se EI OLE SINUN ASIASI PÄÄTTÄÄ, MIKÄ JOTAKUTA LOUKKAA. JOKAISELLA ON OIKEUS PÄÄTTÄÄ ITSE.

Jos joku kokee vitsin loukkauksena, se on ollut loukkaus, eikä vitsi. Sitä pitää pyytää anteeksi. Toki, voi sanoa, että "yritin olla hauska, mutta epäonnistuin, ei ollut tarkoitus olla ilkeä", mutta silti se on anteeksipyynnön - ja vilpittömän sellaisen - paikka.

Tämä on sama kuin vaikka ne.keri-sanan loukkaavuuden kanssa. Vaikka sana jonkun mielestä muka onkin arvoneutraali, sillä mielipiteellä ei ole merkitystä, jos sanan kohde pitää sitä nöyryyttävänä haukkumisena.

Hyväkaverimollauksen idea on siinä, että sitä pitäisi harrastaa nimenomaan niiden hyvien kavereiden kanssa, joiden kesken tällainen on tapana. Ja siihen kuuluu oleellisesti myös itseironia, eli kyky nauraa myös itselleen. Se ei minusta myöskään ole ilkeää mollausta vaan hyväntahtoista kiusoittelua. Esim. joku toisen ulkonäön tai älyn negaaminen menee vahvasti niillä rajoilla, että harkintaa kannattaa alkaa käyttämään ja jättää väliin jos ei ole ehdottoman varma, että toinen ymmärtää vitsin ja osaa suhtautua siihen huumorilla.

Niin tilanteesta ja kokonaisuudesta kii.

Kuulisit vaan miten ite sanailen työkavereiden kanssa, mutta meijän motto onkin "v*ttuilu on välittämistä". Ja vastapainoks meiltä sujuu syvällisempikin asiallinen keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Niin tilanteesta ja kokonaisuudesta kii.

Kuulisit vaan miten ite sanailen työkavereiden kanssa, mutta meijän motto onkin "v*ttuilu on välittämistä". Ja vastapainoks meiltä sujuu syvällisempikin asiallinen keskustelu.

Just tätä ajoin takaa kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Niin tilanteesta ja kokonaisuudesta kii.

Kuulisit vaan miten ite sanailen työkavereiden kanssa, mutta meijän motto onkin "v*ttuilu on välittämistä". Ja vastapainoks meiltä sujuu syvällisempikin asiallinen keskustelu.

Aku Hirivniemi on joskus tullut tokaisseeksi näin. Se hänelle sallittakoot, sillä hänellä on hyvä tilannetaju.

Coletta kirjoitti:

No, raja on muuten aika häilyvä, mutta ns fat shaming ei ole kiusaamista missään muodossa, päinvastoin jokaisen läskin kuuluisi kiittää "kiusaajansa" siitä, että he huomauttavat lihavaa asiasta, jota tämä itse ei tajua

Ihan mielenkiinnosta, mitä ovat nämä asiat joista lihaville pitää huomautella, koska he itse eivät ole tajunneet niitä?

Vierailija kirjoitti:

Minä katson, että kenelläkään ei ole oikeus määrittää, mitä muiden pitää sietää.

Eli vaikka sinusta ap joku olisikin sarkastinen heitto, joka on ok, se EI OLE SINUN ASIASI PÄÄTTÄÄ, MIKÄ JOTAKUTA LOUKKAA. JOKAISELLA ON OIKEUS PÄÄTTÄÄ ITSE.

Jos joku kokee vitsin loukkauksena, se on ollut loukkaus, eikä vitsi. Sitä pitää pyytää anteeksi. Toki, voi sanoa, että "yritin olla hauska, mutta epäonnistuin, ei ollut tarkoitus olla ilkeä", mutta silti se on anteeksipyynnön - ja vilpittömän sellaisen - paikka.

Tämä on sama kuin vaikka ne.keri-sanan loukkaavuuden kanssa. Vaikka sana jonkun mielestä muka onkin arvoneutraali, sillä mielipiteellä ei ole merkitystä, jos sanan kohde pitää sitä nöyryyttävänä haukkumisena.

Komppi tälle.

Tietysti, voihan sitä olla kuin norsu lasikaupassa ja tölviä ympäriinsä, mutta jos haluaa pysyä ihmisten kanssa väleissä, niin ei, ei siinä silloin lasketa leikkiä, josta toinen osapuoli loukkaantuu. Joten siinäkin mielessä on täysin yhdentekevää, mitä kommentoija itse pitää vitsinä ja mitä ei, jos kohde loukkaantuu. Silloin pyydetään anteeksi.

Tämä on sama juttu kuin tönäisy. On hiton yks ja sama hailea, olenko tönäissyt jotakuta vahingossa vai tahallaan. Jos en halua hänen hermostuvan, pyydä anteeksi, siis vahinkotönäisyäkin.

Sinä olet kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tilanteesta ja kokonaisuudesta kii.

Kuulisit vaan miten ite sanailen työkavereiden kanssa, mutta meijän motto onkin "v*ttuilu on välittämistä". Ja vastapainoks meiltä sujuu syvällisempikin asiallinen keskustelu.

Aku Hirivniemi on joskus tullut tokaisseeksi näin. Se hänelle sallittakoot, sillä hänellä on hyvä tilannetaju.

Ja tosi kultainen sydän tietysti.