Rehellisesti: kuinka usein tekee mieli ottaa loparit töistä?

Viikoittain. Työmäärä kasvaa jatkuvasti, palkka ei. Tunnen olevani aivan loppu. Yritän silti ajatella että olen onnekas kun minulla on vakityö. Kai.

Aina silloin tällöin mietin, jos ottaisi töistä loparit ja alkaisi elämään yhteiskunnan tuilla.

Olisin vaan kotona, lueskellen ja televisiota katsellen. Söisin pian itseni todella lihavaksi.

Olisin sitten vaan sellainen, erakko. Pian ei kukaan kaipailisikaan ja saisi olla rauhassa.

Lähes joka päivä. Mutta koska koulutusta ei ole millekään muulle alalle ja sama paska jatkuisi vaikka työpaikka vaihtuisikin, niin tässä ollaan ja tähän jäädään, kunnes kuolema korjaa pois.

Lähes viikottain, mutta en voi lopettaa. Asuntolainaa on maksettava vielä yli kymmenen vuotta. Vuokralle en tule muuttamaan.

Ei enää kun otin jo. Sitä ennen päivittäin noin vuoden ajan. Olen lähihoitaja jos joku miettii.

Kyllä. Aika useinkin kun työpaikka ajaa jaksamiseni äärirajoille mahdottomilla deadlineilla. Joudun use in tekemään 14h työpv. Brutto 3500e. Ei oo oikeasti minusta SEN arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin mietin, jos ottaisi töistä loparit ja alkaisi elämään yhteiskunnan tuilla.

Olisin vaan kotona, lueskellen ja televisiota katsellen. Söisin pian itseni todella lihavaksi.

Olisin sitten vaan sellainen, erakko. Pian ei kukaan kaipailisikaan ja saisi olla rauhassa.

Voisin treenailla omaksi ilokseni ja television tilalla olisi pelaaminen, mutta muuten tämä on minunkin unelmani.

Rehellisesti?

Ei vielä kertaakaan. Takana 10 vuotta sairaanhoitajana sairaita lapsia hoidellessa

Vierailija kirjoitti:

Itellä on nyt viimeiset puoli vuotta ollut muutaman viikon välein tällainen haave tai jopa vakaa aikomus. Pahimpia on parin päivän vapaat, jolloin työ on kaukana mutta silti ahdistavana möykkynä mielessä. Jotenkin tiiviissä työputkessa sitä ei ehdi niin kelailla.

Monta kertaa joka päivä.

Ei kertaakaan. Nytkin oottelen maanantaita, että pääsee taas hommiin

Maanantaina otan. Ei tekisi mieli, mutta olen saanut huomattavasti parempipalkkaisen työn

Kerran vuosikymmeneen. 

Pari kertaa menneinä vuosina,

Vapaapäivisin aina tulee kelailtua. Ahdistaa kun tietää että vapaa on hetkellistä hupia vain. Viikottain siis asia on mielessä.

Viimeksi tänään.

Joka helvetin päivä.

Silloin kun tietty työkaveri on läsnä.

Tässä työpaikassa ei koskaan (4 v takana). Kiva työ, ok palkka, joustava työnantaja, hyvät edut.

Joka päivä. Siellä on kamalaa.

Joka päivä. Vituttaa koko ala ja se että käytin 5v elämästä tähän paskaan jota en edes halua tehdä, mutta koska hyvä palkka ja koska en tiedä mitä muuta haluaisin tehdä tai oikeastaan kiinnostaisi ni näillä mennään. Haluaisin olla jonkin sortin yrittäjä joka määrää päivänsä itse.