Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka eivät "pysty" panostamaan itseensä?
06.03.2017 |
Onko palstalla muita, jotka eivät osaa panostaa itseensä, vaikka tarvetta/varaa/halua olisikin?
Tälläkin hetkellä listalla olisi paljon esimerkiksi vaatteita, joita tarvitsisin oikeasti. Muunmuassa takkia ja kenkiä, perusvaatteiden lisäksi - siitä huolimatta en kykene hankkimaan mitään näistä. Tuntuu turhalta panostaa itseeni, koska tuntuu etten ansaitse sitä tai ettei sillä ole väliä. Kaappini koostuu pakollisista perusvaatteista, mitään yli kahdenkymmenen euron vaatekappaletta en omista. Haluaisin näyttää hyvältä, pitää itseäni miellyttäviä vaatteita, muutenkin pitää ihan kunnolla huolta ulkonäöstäni, mutten kykene.
En ole 'mamma', vaan nuori nainen. Ulkonäön ohella tämä ongelma yltää kaikille elämän osa-alueille: ostan aina mahdollisimman halpaa, vaikka varaa olisi parempaan - juurikin tuon "ansaitsemisperusteen" vuoksi. Muihin sen sijaan olen valmis panostamaan rahallisesti, esimerkiksi joululahjoihin käytin enemmän rahaa kuin vaatteisiini koko viime vuoden aikana. Miten tästä voi oppia eroon, kun halua olisi mutta en vain kykene?
Kommentit (3)
Minäkin olen luontaisesti vaatimaton, vähätarpeinen. En ajattele- enää- olevani arvoton tms, olen vain talonpoikaisjärkinen. Mieluummin maksan elämyksistä ja perusturvasta. Ehkä nämä olisi sinunkin juttujasi, eikä turha krääsä. Yhdessä jakaminen, josta saisit itsekin jotain. Eräänlainen osuustoiminta,yhteisöllisyys tms.
Luonteeni on melko epäitsekäs ja perhettä on ollut nuoresta asti. Omaan napaan tuijotus on ollut köytännössä mahdotonta. Olen toki opetellut vaatimaan ylläpitooni perustarvittavan, sillä eihän tyhjästäkään voi nyhjäistä.
Lisäksi olen niukoista maalaisoloista. N 44.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halvallakin saa hyviä ja kauniita vaatteita. Tosin suurin osa henkkamaukan tarjonnasta kannattaa kiertää.
Miksi koet että sinun täytyy panostaa ulkonäköösi niin älyttömästi? En tarkoita tätä mitenkään pahalla, mutta ei sinun ole pakko panostaa ulkonäköösi perussiisteyttä enempää. Olen kodista jossa vanhemmat halveksui kaikkea koreilua ja tiettyä vaatekappaletta ei saanut olla liian montaa, koska vähemmälläkin pärjäsi. Kun pystyin viimein kontrolloimaan vaatteiden ostamista ihan täysin itse, ostelin kaikkea mikä pälkähtikään mieleen. Jossain vaiheessa havahduin siihen että hetkonen, onko tämä edes oikeasti tarpeellista, kun vähemmälläkin pärjää.