Olen suorittanut peruskoulun jälkeen vain amiksen, haluatko kysyä jotain?

Minkä linjan kävit? Oletko tyytyväinen valintaasi? Aiotko mahdollisesti jossain vaiheessa jatkaa opiskeluja?

Vierailija kirjoitti:

Minkä linjan kävit? Oletko tyytyväinen valintaasi? Aiotko mahdollisesti jossain vaiheessa jatkaa opiskeluja?

Kävin merkonomiksi suoraan peruskoulun jälkeen, 3 vuotta kesti. Olen ollut sikäli tyytyväinen, että mulle avautui todella upea mahdollisuus ja sain vakituisen työn unelma-alaltani, joka myös sopii koulutukseeni. Samassa työpaikassa olen ollut nyt jo noin 10 vuotta. Tätä ennen olin muutamassa pätkätyössä, joista myös pidin, mutta tämä nykyinen on mulle "kutsumus". Alallani on myös korkeammin koulutettuja, mutta myös muita peruskoulupohjaisia merkonomeja.

Olen miettinyt lisäopiskeluja, koska pidän opiskelusta ja olisi tavallaan kiva kehittää itseään opiskelemalla. Kuitenkaan en tällä hetkellä suunnittele lähteväni opiskelemaan esim. amk:hon, koska mulla on jo nyt työ josta pidän. Lisäksi kun on lapset, perhe pyöritettävänä ja asuntolaina miehen kanssa yhdessä, niin opiskelu tässä elämäntilanteessa olisi aika suuri panostus. Jos ei olisi töitä, tai jos ei olisi mieluisia töitä, niin sitten varmaan pyrkisin amk:hon tai vaihtoehtoisesti jos löytyisi itseäni miellyttävä ja hyvin työllistävä amisala, niin sekin olisi vaihtoehto opiskella uusi amistutkinto. Näillä näkymin en harkitse vakavissani opiskelevani lisää. Olen jo lähemmäs 4-kymppinen.

ap

Ärsyttääkö sinua, että moni mieltää ja yleistää amiksen automaattisesti käsillä tekemiseksi/käytännönläheiseksi/ruumiilliseksi työksi? Merkonomilinjahan on kaikkea muuta.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö sinua, että moni mieltää ja yleistää amiksen automaattisesti käsillä tekemiseksi/käytännönläheiseksi/ruumiilliseksi työksi? Merkonomilinjahan on kaikkea muuta.

Ei oikeastaan. Osa erottelee "kauppiksen" ja "amiksen", mutta peruskoulupohjainen merkonomilinjakin on kyllä 2. asteen ammatillinen koulutus siinä kuin kampaaja tai sähköasentaja. Kyllä pidän omaakin työtäni käytännönläheisenä "ruohonjuuritason työnä".

En oikein kokisi omakseni hyvin vastuullista ja teoreettissisältöistä työtä, joten ei mua haittaa se, etten omaa sellaista statusta. Se ehkä vähän harmittaa, että jotkut ei tunnu arvostavan amisaloja, mutta toisaalta mun lähimmässä lähipiirissä niitä arvostetaan kyllä.

ap

Millaista palkkaa saat? Oletko siihen tyytyväinen?

Miltä tuntuu olla ns. alempiarvoinen duunari, kun voisit olla parempi ihminen, eli akateemisesti koulutettu maisteri tai jopa tohtori kuten minä ja ystäväni?

Vierailija kirjoitti:

Millaista palkkaa saat? Oletko siihen tyytyväinen?

Peruspalkka on aikalailla tasan 2000 euroa / kk. Lisäksi tulee bonusjärjestelmän lisät, yleensä parisataa kuukaudessa. Olenko tyytyväinen, hmm... kait, koska en ole oikeastaan koskaan toivonut tai haaveillut tämän suuremmasta palkasta. Toki kyllä isompikin palkka kelpaisi hyvin! Lapsesta saakka olen tottunut elämään niukahkosti ja ostamaan tarpeeseen, vertailemaan hintoja jne., joten tuskin osaisin elää tämän törsäilevämmin isommillakaan tuloilla. En siis varsinaisesti kelpaa isompaa palkkaa, muttei siitä mitään haittaakaan tietysti olisi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu olla ns. alempiarvoinen duunari, kun voisit olla parempi ihminen, eli akateemisesti koulutettu maisteri tai jopa tohtori kuten minä ja ystäväni?

Heh. ;)

Se tuntuu tavalliselta, kun siihen on tottunut. "Parempien akateemisten ihmisten" maailma tuntuu sitä vieraammalta mitä vanhemmaksi tulen ja miten enemmän olen juurtunut ja tottunut omaan elämääni. Mulla tosin on ihan kollegoina, tismalleen samaa työtä kanssani tekevissä, myös yliopiston käyneitä sekä amk:n käyneitä, mutta alallani se ei ole varsinaisesti tarpeen. Samoin jotkut kaverit, sukulaiset jne. ovat yliopiston suorittaneet ja en kyllä lainkaan mieti arjessa näitä tuttuja korkeasti koulutettuja kohdatessani koulutusasioita. 

Jos tapaan jonkun uuden ihmisen, joka vaikkapa heti ensikohtaamisessa kertoo olevansa akataaminen ja johdattelee keskustelun koulutusasioihin, niin lähinnä toivon että "kelpaan" vaikken olekaan korkeasti koulutettu. Etten tulisi huonossa valossa arvostelluksi sellaisen seikan takia. Eipä sillä kait niin väliä tarkemmin ajatellen vaikka tulisinkin "alaspäin katsotuksi" koulutukseni takia, mutta kait se on mulla siinä tilanteessa joku automaattinen reaktio kaivata hyväksyntää. Näitä tilanteita tulee harvoin. 

Itselläni on ihan omat asteikkoni millä arvotan sitä onko joku "parempi ihminen" vai ei. Riippuu paljon esim. siitä miten kohtelee muita, koulutus ei mulla siihen vaikuta.

Itse taidan arvostaa rehtiä työntekoa enemmän kuin koulutusta. Toisaalta koulutus usein avaa ovia ja monesti se on hyväksi. 

ap