Inhoan omaa ulkonäköäni
En vaan voi sietää sitä että iho ei näytä täydelliseltä, vaan joka puolella on aina jotain pieniä ärsyttäviä juttuja, kuten naarmuja, luomia, arpia, selluliittiä, jne. Välillä ilmestyy kuiva hilseilevä kohta tai näppyjä sinne tänne. Tai iho kiiltää inhottavasti. Meikit eivät pysy täydellisinä. Karvojen ja sängen kanssa alituista taistelua. Yritän hoitaa ihoani mahdollisimman hyvin, mutta tuntuu välillä mahdottomalta sodalta luonnon voimia vastaan. Sama hiusten kanssa. Sitten vielä kasvojen ja kehon muoto. Vihaan kasvojani. Ne ovat liian romuluiset eivätkä tarpeeksi sievät ja sirot. Liian iso nenä ja pienet silmät. Outo kasvojen muoto. Lantio ei ole tarpeeksi leveä ja pehmeästi kaartuva, perse ei tarpeeksi pyöreä, pohkeet ovat liian isot, vyötärö ei ole tarpeeksi kapea ja tissit eivät tarpeeksi täyteläiset ja ryhdikkäät. Mikään ei ole koskaan niin täydellisesti kuin haluaisin. Inhoan yli kaiken vanhenemista ja ihon veltostumista. Inhoan myös hikoilemista ja hien hajua. Menisin heti kauneusleikkauksiin jos olisi paljon rahaa ja lopputulos olisi taatusti onnistunut. Mutta sekään ei auttaisi kaikkiin kehoni ällöttävyyksiin.
Musta tuntuu etten voi olla oma itseni muiden seurassa, koska en näytä siltä miltä haluan. Näytän itselleni vieraalta ihmiseltä. Tuntuu että voisin romahtaa hetkenä minä hyvänsä, koska haluan hallita kehoani täydellisesti, enkä kykene siihen. En voi muokata sitä miten haluan.
Tämä oli vain avautuminen. Jos löytyy kohtalotovereita, otan mielelläni vertaistukea vastaan.
Kommentit (6)
Sama, mutta en nyt jaksa puhua siitä.
Minun arvaus on että suurin osa kaikesta tuosta on ajatuksissasi eikä suinkaan todellisuudessa kehossasi. Jos olisin tilanteessasi niin hakeutuisin terapiaan, koska tilanteesi vaikuttaa aikamoiselta kärsimykseltä ja elämä ei ole tarkoitettu kärsimykseksi vaan sekä siitä että itsestänsä täytyy nauttia ja iloita.
Kun saisit terapian kautta ajatuksesi oikeisiin uomiin niin elämästäsi tulisi huomattavasti helpompi ja valoisampi. Jos varasi uupuvat niin ano apua terapiakustannuksiin.
Jospa näin alkajaisiksi siirtäisit ajatuksesi pois siitä, miltä kehosi sinun silmääsi näyttää, ja keskittyisit siihen, mitä sillä voi tehdä. Voit kävellä, tanssia, hiihtää, uida. Voit kirjoittaa, piirtää, soittaa, tehdä ruokaa. Voit hyväillä, hoitaa, luoda, rakentaa. Elämä on liikettä. Ei sinun tehtäväsi ole olla täydellinen kuvapatsas, kuin marmoriveistos tai muovibarbie, katseiden kohde, objekti. Tehtäväsi on elää ja kokea, luoda jotain, auttaa jotakuta, antaa maailmalle jotain, suurta tai pientä. Tai vain olla ja nauttia. Käännä katseesi pois itsestäsi, katso ympärillesi ja huomaa, mitä maailma voi sinulle tarjota.
Voiko sulla olla Dysmorfinen ruuminkuvan häiriö?