Eläkekeskusteluun faktoja - printtaa Kimmo Kiljuslaisille

http://www.libera.fi/wp-content/uploads/2017/01/elakepommi_5-1.pdf

2.2 Sukupolvien välinen
epätasa-arvo
ETUUSPERUSTEISESSA ELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ nuoret sukupolvet maksavat vanhempien sukupolvien eläkkeet. Huoltosuhteen heikentymisen seurauksena nuoret sukupolvet joutuvat työskentelemään pidempään ja heidän eläkkeensä tulevat olemaan vanhempien sukupolvien saamia eläkkeitä pienemmät.
Kyseessä on eri ikäkohorttien välinen tulonjako, jossa vallitsee epätasa-arvo. Vastaavasti voidaan kysyä, tarvitsevatko saman ikäkohortin hyväosaiset paremman sosiaaliturvan kuin huonompiosaiset? Pitäisikö Suomessa olla tasaeläke tai eläkekatto?
Samoin voidaan pohtia: ”Milloin Suomessa nousevat julkisuuteen sukupolvien väliset eläkeraha-riidat?”11 Sukupolvien välinen tasa-arvo tai epätasa-arvo eläkejärjestelmässä on ollut yksi syksy puheenaiheista. Eduskunnan käsiteltävänä on Kimmo Kiljusen liikkeelle laittama kansalaisaloite, jonka tavoitteena on työeläkeindeksin palauttaminen ansiotasoindeksiksi.
Jos eläke on viivästettyä palkanmaksua, kuten työmarkkinajärjestöt olettavat, niin eläkkeiden olisi seurattava yleisen ansiotason kehitystä. Jos taas eläke on sosiaaliturvaa, nykyisen työeläkeindeksin soveltaminen on perusteltua, koska indeksi säilyttää eläkkeiden ostovoiman.
Suomen eläkevaroja ja maksuja kontrolloivat keskiarvoisesti noin 60-vuotiaat eläkerahastojen toimitusjohtajat ja hallitusten puheenjohtajat. He laskevat vuosittaiset laskuperustekorot, joilla ohjaillaan eläkemaksuja ja rahastoidujen varojen käyttöä eläkevastuiden kattamiseen vuosittain. He mahdollisesti, huomaamattaankin, laskevat laskuperustekorot omien ikäpolviensa intressien mukaan, nuorempien sukupolvien kustannuksella. Komiteassa ei ole kuin yksi 50-vuotias, noin 1/10. Eikö juuri tässä komiteassa pitäisi yhteiskunnallisen demokratian toteutua, jos missään komiteassa Suomessa? Omia palkkoja ja etuja on vaikea laskea.

Suuret ikäluokat eivät siis ole rahastoineet tarpeeksi varoja omien eläkkeidensä maksamiseen, vaan ne ovat siirtyneet suurempiin palkkoihin, kollektiivisesti ja hiljaisesti hyväksyttyyn yhteiskunnan tehottomuuteen ja ylisuureen, ansiottomaan kulutukseen vuosien varrella.
Eläkejärjestelmä on varautunut eliniän pidentymiseen ja ikärakenteen muutokseen vuosien 2010 ja 2017 eläkeuudistuksilla. Nuorten sukupolvien on työskenneltävä entistä pidempään saavuttaakseen eläkkeilleen saman tason kuin vanhemmat sukupolvet.
Helsingin Sanomat kirjoittaa alhaisten sijoitustuotuottojen merkityksestä otsikolla ”Vanha eläkepommi on pelkkä papatti – matalat sijoitustuotot voisivat pakottaa eläkemaksujen korotuksiin tai eläkkeiden leikkauksiin”12. ETK on laskenut Helsingin Sanomien toimeksiannosta, että nyt eläkkeellä olevat 1930–40-luvuilla syntyneet saavat palkoista maksetuille eläkemaksuille 6–7 prosentin vuotuisen reaalituoton. Laskelma perustuu oletukseen, että eläkerahastojen reaalituotto on oletettu 3,5 prosenttia vuodessa. Työelämässä olevat 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä tuotto jää vain vähän yli kahteen prosenttiin.
Tuleeko nuorempien maksaa vanhempien ansiottomat eläkkeet omien eläkkeidensä lisäksi?
Nuorille ikäluokille on toinenkin ikävä uutinen. McKinsey-konsulttiyhtiön analyysiin mukaan nuoret sukupolvet tulevat olemaan vanhempiaan köyhempiä13.