tänään lasta päiväkotiin viedessä tuli todella karmea olo! pieni, kielitaidoton poika itki äitiään :(
eräs työntekijä koetti ottaa syliin, mutta poika vetäytyi pois ja kuulin tämän työntekijän huokaavan toiselle "tämä raukka kun ei suomea ymmärrä"" lähtiessä kuulin pojan huutavan vessassa "mama! " ja perään jotain outoa kieltä.. ulkonäön perusteella poika saattoi olla japanista.
kuka ihme voi työntää suomenkielentaidottoman lapsen päiväkotiin, outojen ja vierasta kieltä puhuvien ihmisten sekaan?! :( puhuvatko vanhemmat englantia?
teki mieli melkein mennä pojan luo kokeilemaan rauhoittuisko tämä jos juttelisi englanniksi , ottaa syliin ja selittää että äitinsä tulee myöhemmin.
kyseessä pieni päiväkoti, 3 naista + yksi mies, kaikki reippaasti +40 ikäisiä. onkohan kukaan ikinä joutunut siihen tilanteeseen, ettei hoidettava osaa suomea..
Kommentit (13)
Päiväkodin moka, pitäisi varmistaa että henkilökunta on tarpeeksi kielitaitoista hoitaakseen lasta. Säälitti kerran eräs ruotsalainen pikkutyttö, joka oli hoidossa paikassa jossa elämäm koulu hoitajat eivät osanneet ruotsia. :/ Minä menin sitten lohduttamaan ja annoin hoitajista tulikivenkatkuista palautetta.
Lapsi on suomalaisessa päiväkodissa, siellä riittää, että puhutaan suomea ja annetaan laadukasta varhaiskasvatusta. Iso osa lapsista itkee haikeasti, kun äiti jättää päiväkotiin, mutta ei siihenkään avuksi tarjota sitä, että puhutaanpa lapselle hänen omaa kieltään.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin moka, pitäisi varmistaa että henkilökunta on tarpeeksi kielitaitoista hoitaakseen lasta. Säälitti kerran eräs ruotsalainen pikkutyttö, joka oli hoidossa paikassa jossa elämäm koulu hoitajat eivät osanneet ruotsia. :/ Minä menin sitten lohduttamaan ja annoin hoitajista tulikivenkatkuista palautetta.
Niin... Itse päiväkotityökeikoilla olen törmännyt mm. venäjää, hindiä, kiinaa ja koreaa puhuviin lapsiin.
Kun päiväkotityötekijöistä muutenkin on pulaa, niin suurempi pula tulee jos työhönottovaatimuksena on kaikkien maailman kielten taitaminen.
Ja edullisempaa on lapselle, että hänelle puhutaan suomea, koska sillä tavalla hän myös oppii sen suomen kielen.
No, omat isovanhempani työnsivät suomenkielisen lapsensa jo 50-luvulla ruotsinkieliseen päiväkotiin, koska Kauniaisissa ei ollut muuta tarjolla. Ja omalle luokalleni tuli 80-luvulla ummikko ulkomaalainen, joka oppi syyslukukaudessa kielen siinä muita seuratessa. Ei silloin ollut mitään valmistavia. Totta kai tuollainen lisää lapsen stressiä, mutta uskoisin asian mietityn päiväkodin ja vanhempien kesken. Joka päivä maailmassa adoptoidaan lapsia, joilla ei ole yhteistä kieltä uusien vanhempiensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin moka, pitäisi varmistaa että henkilökunta on tarpeeksi kielitaitoista hoitaakseen lasta. Säälitti kerran eräs ruotsalainen pikkutyttö, joka oli hoidossa paikassa jossa elämäm koulu hoitajat eivät osanneet ruotsia. :/ Minä menin sitten lohduttamaan ja annoin hoitajista tulikivenkatkuista palautetta.
Omg minkälainen elämäm koulu on perhe jossa lapselle ei osaa Suomea? Nythän oppii :)
no siellä se lapsi oppii suomea.. Tiedän läheisesri perheen, jossa vain isä puhuu auttavasti suomea. Äiti ei ole vaivautunut edes opiskelemaan, vaikka on asunut suomessa jo lähemmäs kymmenen vuotta. Äiti ei puhu edes englantia. Vastuu kielestä ja sen oppimisesta on siirretty varhaiskasvatukselle. Valitettavaa, mutta yleistä nykyään.
Vanhemmat sitten ihmettelevät lapsen käytöshäiriöitä kotona. Kahdeksan tuntia päivässä vieraan kielen keskellä. Äiti kotona uuden vauvan kanssa. Jotkut on vaan sokeita ja ymmärrä lapsen psyykkeestä yhtään mitään.
Elekieli, äänensävy, läheisyys, syliin ottaminen, silmiin katsominen jne. Näistä ns. kielistä voi olla ensi alkuun apua lapsen koetessa eroahdistusta ja pelkoa ensimmäisinä päiväkotipäivinään. Ne ovat kansainväisiä kieliä, joita lapsi osaa tulkita missä tahansa. Hyvä tutustuminen ennalta päiväkotiin helpottaa myös sopeutumista.
Öööö, ihan tosissako kysyt? Oikeasti? Lapsi täytyy jättää päiväkotiin ihan samasta syystä, kuin suomalaisetkin lapset, eli jotta vanhemmat voivat mennä töihin.
Itse asun ulkomailla, ja tottakai vein lapseni paikalliseen päiväkotiin ja vieläpä mahdollisimman varhaisessa iässä, jotta oppii kieltä alusta lähtien. Kyllä lapset oppivat uusia kieliä nopeasti. Nyt 3-vuotiaani puhuu kolmea kieltä (äidin, isän ja asuinmaan kielet kaikki eri kieliä) ja ymmärtää jonkin verran myös englantia.
Vierailija kirjoitti:
eräs työntekijä koetti ottaa syliin, mutta poika vetäytyi pois ja kuulin tämän työntekijän huokaavan toiselle "tämä raukka kun ei suomea ymmärrä"" lähtiessä kuulin pojan huutavan vessassa "mama! " ja perään jotain outoa kieltä.. ulkonäön perusteella poika saattoi olla japanista.
kuka ihme voi työntää suomenkielentaidottoman lapsen päiväkotiin, outojen ja vierasta kieltä puhuvien ihmisten sekaan?! :( puhuvatko vanhemmat englantia?
teki mieli melkein mennä pojan luo kokeilemaan rauhoittuisko tämä jos juttelisi englanniksi , ottaa syliin ja selittää että äitinsä tulee myöhemmin.
kyseessä pieni päiväkoti, 3 naista + yksi mies, kaikki reippaasti +40 ikäisiä. onkohan kukaan ikinä joutunut siihen tilanteeseen, ettei hoidettava osaa suomea..
Kuule, kaikki maailman ihmset ei puhu englantia. Onneksi et mennyt sekoittamaan lapsen mieltä lisää. Ja semmoinen ihme, jota vaikka työssä käyväksi vanhemmaksi kutstaan, voi jättää kielitaidottoman lapsen päiväkotiin. Vaikka kuinka mieli tekisi, älä mene puuttumaan. Sä et tiedä taustoja ja lapsen kielitaitoa. Kyllä ne koulutetut työssä olevat tietävät ne ja se riittää, ei kuulu sulle. Kiva että on kyseessä pieni päiväkoti eikä tosiaan tarhauslaitos. Niillä työntekijöillä on resurssia paremmin hoitaa.
Ja lapsi ei mene riiki vaikka se ekana päivänä huutaa mamaa päiväkodissa. Tekee sitä moni suomalainenkin lapsi.
Ei aihettaa enempään. Keskity sä vaan omiin lapsiisi.
Vierailija kirjoitti:
no siellä se lapsi oppii suomea.. Tiedän läheisesri perheen, jossa vain isä puhuu auttavasti suomea. Äiti ei ole vaivautunut edes opiskelemaan, vaikka on asunut suomessa jo lähemmäs kymmenen vuotta. Äiti ei puhu edes englantia. Vastuu kielestä ja sen oppimisesta on siirretty varhaiskasvatukselle. Valitettavaa, mutta yleistä nykyään.
Vanhemmat sitten ihmettelevät lapsen käytöshäiriöitä kotona. Kahdeksan tuntia päivässä vieraan kielen keskellä. Äiti kotona uuden vauvan kanssa. Jotkut on vaan sokeita ja ymmärrä lapsen psyykkeestä yhtään mitään.
Meinaatko, että ulkomaalaisten vanhempien pitäisi opettaa lapsillensa suomea? No, kerta se ensimmäinenkin on, että tällaiseen ajatukseen törmää. ;)
Itse asun suomalaisena ulkomailla, ja osaan sujuvasti paikallista kieltä. En kuitenkaan ikinä puhu paikallista kieltä lapsilleni, enkä ikinä aiokaan. Eikä sitä muuten yksikään asiantuntija edes suosittele - päin vastoin.
Päiväkodin aloittaminen on monelle suomalaisellekin lapselle rankkaa. On ihan normaalia ja luonnollista, että lapsi itkee eroahdistusta vanhempiin, mutta kyllä lapsi sen kestää, vaikka sivullisesta pahalta tuntuisikin katsoa sitä ikävän määrää. Kyllä se usein päiväkodin työntekijästäkin tuntuu pahalta.
Suurimmalla osalla päiväkodin työntekijöistä on ammatilliset valmiudet ja osaaminen toimia noissa tilanteissa. Tilanteista ja taustoista riippuen niissä voidaan toimia eri tavoin. Aikuinen tarjoaa lapselle turvaa lämpimillä ilmeillä, eleillä ja sylillä, jos yhteistä kieltä ei ole. Aina myös luetaan ja kuunnellaan lasta. Jos lapsi ei halua vieraan aikuisen läheisyttä, ei oteta väkisin syliin. Joskus lapsi rauhoittuu kun saa hetken tarkkailla rauhassa päiväkotiympäristöä. Aikuinen on toki koko ajan läsnä, ja voi vaikka hymyillä rohkaisevasti.
Lapset tulevat vieraista kulttuureista suomalaisiin päiväkoteihin siksi, että a) vanhemmat käyvät töissä/työkokeilussa/opiskelevat suomen kieltä ja b) päiväkoti on lapselle mahdollisuus integroitua Suomeen ja oppia suomen kieltä. Alku on hankala, mutta päiväkodista lähtee jo polku tulevaisuuteen. Mieti ap, miten hankala näiden eri kulttuureista tulevien lasten olisi aloittaa myöhemmin koulu, jos päiväkotitaustaa suomalaisessa päiväkodissa ei olisikaan?
Päiväkodissa myös opetellaan suomea. Lasta ei sekoiteta puhumalla montaa kieltä sekaisin. Päiväkodissa puhutaan suomea, ja kotona sitten jotain muuta. Usein lasten vanhemmatkin toivovat, että päiväkodissa oleminen tukisi suomen oppimista.
t. Lastentarhanopettajaopiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siellä se lapsi oppii suomea.. Tiedän läheisesri perheen, jossa vain isä puhuu auttavasti suomea. Äiti ei ole vaivautunut edes opiskelemaan, vaikka on asunut suomessa jo lähemmäs kymmenen vuotta. Äiti ei puhu edes englantia. Vastuu kielestä ja sen oppimisesta on siirretty varhaiskasvatukselle. Valitettavaa, mutta yleistä nykyään.
Vanhemmat sitten ihmettelevät lapsen käytöshäiriöitä kotona. Kahdeksan tuntia päivässä vieraan kielen keskellä. Äiti kotona uuden vauvan kanssa. Jotkut on vaan sokeita ja ymmärrä lapsen psyykkeestä yhtään mitään.
Meinaatko, että ulkomaalaisten vanhempien pitäisi opettaa lapsillensa suomea? No, kerta se ensimmäinenkin on, että tällaiseen ajatukseen törmää. ;)
Itse asun suomalaisena ulkomailla, ja osaan sujuvasti paikallista kieltä. En kuitenkaan ikinä puhu paikallista kieltä lapsilleni, enkä ikinä aiokaan. Eikä sitä muuten yksikään asiantuntija edes suosittele - päin vastoin.
En ole väittänyt näin. Omat lapseni ovat myös kaksikielisiä, joten tiedän kyllä kuinka tärkeää on lapselle puhua omaa äidinkieltään. Tiedän myös sen kuinka stressaavaa ja hämmentävää se on kolme vuotiaalle lapselle aloittaa päiväkoti tarhassa, jonka kieli on aivan outo. Vanhemmat voivat tehdä paljon ennen kielen oppimisen eteen ilman varhaiskasvatusta. Tähän tarvitaan toki enemmän resursseja kotouttamisen puolelta ja mielestäni esim. neuvoloilla pitäisi olla suurempi vastuu tyrkätä näitä perheitä ystävätoimintaan jne. Ei ole äidinkään etu asua vieraassa kulttuurissa oppimatta kieltä.
Tää on oikeasti suomessa iso ongelma nykyään. Maahanmuuttajia otetaan lisää, mutta resursseja ja rahaa tai mielenkiintoa heidän kotouttamiseen ei ole. Puhun nyt siis kouluttamattomista ja kielitaidottomista ihmisistä, joista erityisesti kotiin jäävät äidit ovat suuri huolenaihe.
On aika tavallista, että päivähoitouran alussa lapset reagoivat hyvin voimakkaasti päiväkotiin jättämiseen.