Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieheni haluaa?! Auttakaa
17.01.2017 |
Ollaan oltu yhdessä 1,5v. Melko vuoristorataa tämä on ollut, ollaan oltu kaukosuhteessa ja muutenkin riitoja on ollut paljon. Yleensä ajankäytöstä (minä haluan kyhnätä miehen kanssa ebemmän), juomisesta (tämä perus että mies juo liikaa), appivanhemmista (miehen vanhemmat luulevat omistavansa poikansa), mustasukkaisuus (molemminpuolista). Aina ne kuitenkin on sovittu ja mies on minua lohduttanut ja piristänyt ja kertonut rakastavansa riidan päätteeksi.
Tilanne on muuttunut. Olen niin väsynyt riitelyyn ja otin eron puheeksi. Mies on muuttunut, hän ei enää pyydä anteeksi ja jos minulla on paha mieli, häntä vähät väliä kiinnostaa. Jos hankin hänelle jotain omaksi anteeksipyynnöksi, häntä ei kiinnosta edes kiittää. Harvoin tulee enää haleja ja pusuja jne. Tottakai kuvittelin että hän haluaa erota myös. Mutta olikin todella loukkaantunut eropuheista ja sen illan olikin taas mitä ihanin. Ajattelin, että jospa tämä tästä. Mutta ei, sama meno jatkui heti. Hän on kylmä, etäinen ja ärtyinen. Mutta kuulemma rakastaa ja ei halua erota.
Mitä tässä kuuluu tehdä? Auttakaa te viisaammat.
Kommentit (9)
Et omista miestä. Vika on siis yksin sinussa. Sairainta on, että yrität tuhota miehen välit vanhempiinsa.
Mies on onnellisempi ilman psykoa. Oikeastaan kuka tahansa mies siis ilman sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei halua erota. Mutta tuntuu kuin hän ei enää välittäisi ja minä olisin hänelle ihan sama. Mutta kun otan eron esille, hän sanoo ettei halua sitä.
Välillä se sama huomioiva mies näyttäytyy, mutta sitten katoaa taas kuoreensa. Riidat varmasti ovat syöneet sitä fiilistä. Ollaan kuin oravanpyörässä. Mies on etäinen, minä yritän olla mukava ja kiva, enkä alakuloinen ja riidellä. Mies ei anna mitään takaisin, jolloin minulle tulee paha mieli ja mies hermostuu, että taasko tämä alkaa. Ja syntyy tappelu.
Voiko tästä nousta? Kumpikaan ei kai halua erota, mutta miten saada se liekki syttymään uudestaan?
Ap
Kommunikointia pitäisi saada paremmaksi.
Kai useimmissa suhteissa tulee tuo surutyövaihe, jossa petytään alkuperäisten haaveiden vaihtuessa realistisempaan käsitykseen. Meillä ollaan aika samassa vaiheessa. Veikkaan, että siinä on kysymys miehille niin yleisestä vaikeudesta kunnioittaa naista. Kun et ole hänen unelmaprinsessansa, et olekaan muka minkään arvoinen. Jos mies on yhtään neuroottinen, tuloksena on melkoista häälyntää ja huonoa käytöstä vaikka muille jakaa.
Pidä kiinni käsityksestäsi siitä, minkä tyyppistä käytöstä mielestäsi suhteessa olevalta edellytetään. Kuten vastavuoroisuus riitelytilanteiden selvittelyssä, vastuu oman käytöksen seurauksista jne. Miehillä on kyllä kyky erottaa henkilökohtainen arvostus roolin määräämästä arvostuksesta, halutessaan. Armeija nimittäin perustuu siihen samoin kuin työelämä jne. Sittenpä romanttisemmat miehet haaveilevat, että parisuhteessa sellaisesta oltaisiin vapaita, koska kerrankin suhde rakastettuun olisi vapaa kaikista valtakuvioista ja perustuisi pelkkään rakkauteen. Silloin he vain unohtavat, että tämä näkyvän vallan puuttuminen suhteesta johtuu siitä, että sen pitäisi olla heillä itsellään.
Ja tästähän taas ei tule mitään, kun pitäisi kuitenkin tehdä samoja hommia yhteisen elämän eteen, ja vastuu kuitenkin sysättäisiin naiselle samalla kun valta pidettäisiin itsellä samalla kun jättäydytään pikkupojan rooliin.Molempia vain suututtaa koko ajan ja kaikki hankkeet menevät syteen sekä saveen.
Suostuiskohan miehesi esim. parisuhdeterapiaan? Voisi helpottaa jos saisitte puhuttua jonkun ulkopuolisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin kävi noin, kun mies lakkasi esittämästä ihanaa ja alkoi olla oma itsensä. Rakastaa minua silti. Kun kerroin ystäväni laittaneen eropaperit vetämään ja juteltiin eroon johtaneista syistä, mies oli pari päivää taas superihana, ihan kuin olisi pelännyt, että seuraan ystäväni esimerkkiä.
Teillä on selvästi kommunikointivaikeuksia. Menkää pariterapiaan, siellä osaavat auttaa avaamaan parisuhteen solmukohtia ja opetelkaa kommunikoimaan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mieti miltä tuntuu painia saman ongelman kanssa tulevat esim 50vuotta... voisitko kuitenkin löytää ihmisen, jonka kanssa olisi tasaisempaa. Eroa, kerran se vaan kirpasee( sen 50 vuoden vitutuksen sijaan)
Kannattaa erota.