Muita joilla yliliikkuvat nivelet? Kuinka pärjäätte fyysisessä työssä yms?

Mulla on yliliikkuvat nivelet ja olen tehnyt yhtä sun toistakin fyysistä työtä.

Jos sulla kipeytyy ranteet, niin mene lääkärille. Jotain työergonomiassa tai jossain on pielessä, ja olis hyvä tarkistaa ettei ole tapahtunut mitään peruuttamatonta vahinkoa rannenivelissä. Koita saada fyssariaikaa tai jotain, jotta voisit katsoa fyssarin kanssa esimerkiksi jotakin voimaharjoittelua tms, jolla saataisiin lihaksia voimistettua oikeissa paikoissa niin, että ne tukisivat niveliä.

Rannetukien käyttö maataloushommissa on vähän huonoa, ne on usein tiellä, hiostaa ja likaantuvatkin vielä kovin helposti.

Onkohan teillä EDS?

Minä jouduin lopettamaan työn, jossa oli kävelyä paljon.

Joo, niitä tukia mietinkin ensin mutta ne olisi aina likaiset ja "haitolla"...

Ennen ei ole ollut ongelmia kipeytymisen kanssa, syksyllä alkoi pitkien työputkien aikana vähän vihloa, pikku hiljaa nopeutunut ja nyt olin kolme päivää ja tekisi mieli kohta itkeä kun koskee!

Työergonomia voi hyvinkin olla viturallaan, en ole koskaan osannut varoa yliojentelua kun ei se ole sattunut. Nyt vaan tuntui viimeisenä iltana ettei kohta pysy koneet käsissä.

Yliliikkuvat nivelet ja niistä aiheutuvat ongelmat havaittiin mulla jo nuorena.

Taivaan kiitos en törmännyt näihin nykyisiin eds-nettisivustoihin, jotka kannustavat suurin piirtein teippaamaan kaikki nivelet ja olemaan tekemättä mitään paitsi valittamaan ja ratsastamaan etuuksilla. Sen sijaan törmäsin fiksuun fysioterapeuttiin, joka selvitti minulle miten nivelsiteiden kunto on riippuvainen lihasten kunnosta.

Kuntosalia pienillä painoilla. Oikeiden nostoasentojen etsimistä ja kaiken mahdollisen ylivenytyksen välttämistä (ei siis spagaateja pikkukännissä vain jotta porukka ihmettelisi suu auki, eikä peukaloa kämmenselkään näytösluontoiseksi vain siksi että saan: joka kerta se nivel vaurioituu vähän lisää).

Pilatestä, lempeää joogaa, juoksua. Jos kipeytyy, levätään. Sillai.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan teillä EDS?

Minä jouduin lopettamaan työn, jossa oli kävelyä paljon.

Kaikki EDS oireet ei sovi, mutta osa passaisi, mm. juuri tuo yliliikkuvuus, ientulehdus joka ei parane ilman Corsodylia, ja kun sen lopettaa alkaa uudestaan, kipuja lihaksissa, nivelissä ja luissa, mustelmataipumus ja väsymys. Mutta esim. ihoni ei veny sen kummemmin.

Ap, joka oli myös 2.

En oikein enää pärjää. Ikää 30v ja nivelet ihan hajalla. Olkapää, polvi ja uusimpana vaivana jalkapöydän kiputila. Lähihoitaja olen. edes tiennyt yliliikkuvista nivelistä, ennenkuin kävin polven kipeytymisen takia työterveydessä 25 vuotiaana. Lääkäri ennusti yliliikkuvuuden aiheuttavan nivelrikon ennen kuin täytän 40. Nyt viimeinen vuosi on ollut kipuineen täysin tuskaa. Juuri pohdin, voinko mennä huomenna töihin, kun olkapää on tulessa ja niskassa on hermosärkyä. Toisaata jos huomisen jaksaisi, olisi sitten 2 vapaata.

Täällä myös lomittaja jolla yliliikkuvat nivelet. Kädet, sormet, polvet, kaikki menee yli. Koko ajan pelkona, että jotain oikeasti muljahtaa sijoiltaan, polvi on jo mennyt monta kertaa.

Mulla oireena kipu. Olkapäät, kyynärpäät, selkä, niska, polvet. En voi ottaa buranaa kun siitä tulee maha kipeäksi. Pahimpiin paikkoihin kipugeeliä tai kylmäpakkausta. Työterveydessä kävin teipattavanakin. Kinesioteippaus antaa välillä siis helpotusta. Polvitukia pitää käyttää töissä tai ei työstä tule mitään.

Mulla koko viime syksy oli ihan tuskaa kun oli molemmissa kyynärpäissä tenniskyynärpää, molemmat olkapäät tulehtuneet, kädet puutui tai oli kipeät ja alaselkä oli tosi kipeä. Pari viikkoa olin lomalla ja olo parempi, mutta nyt taas alkaa olla oireiden kirjo niin laaja, että pahaa tekee aamulla herätä ja mennä töihin.

Jos olis fiksu niin hankkis toisen ammatin, nyt kun se vielä on jotenkin mahdollista. Mutta kun ei ole fiksu niin minkäs sille mahtaa. Työstä tykkään ja teen sitä vaikka väkisin.

Käy työterveydessä, sieltä antavat neuvoja. Mä kävin työfysioterapeutilla ja sain nipun lihashuolto-ohjeita. Niitä olen tehnyt nyt puolisen vuotta aina kun jaksan ja kyllä niistä jotain apua on ollut. Myös kinesioteippaus voisi auttaa. Mulla ainakin auttoi kyynärpäihin ja yläselkään.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan teillä EDS?

Minä jouduin lopettamaan työn, jossa oli kävelyä paljon.

Hyi peijjoona, ei ois pitäny googlettaa. Mun iho ei ole läpikuultava, mutta venynyt se on aina vähän enemmän kuin muilla. Etenkin jaloissa on tuota mustelmataipumusta. Lonkkanivelet lähtivät aikoinaan tosi helposti paikoiltaan, mutta eivät enää kun olen voimistanut lihaksia. Jotain autonomisen hermoston toiminnassa on pielessä, koska en voi käyttää lentosukkia lainkaan, koko verenkierto sukkien alueella lakkaa ja verenpaine laskee to-del-la alas ja häilyn tajunnan rajamailla. Sain suonikohjut jalkoihini ennen kuin täytin 20, mutta ne eivät ole tavanomaisessa paikassa vaan tossa sääriluun päällä sellaisina möykkyinä. Joku lääkäri sitä uumoilikin, että varmasti on sukua sille että nivelet muljuvat miten sattuu.

Reenaan tosi tiukasti kaikkia sellaisia omituisia paikkoja esimerkiksi käsissäni, etteivät sormet taipuisi niin paljoa väärään suuntaan. Pusertelen niitä sellaisia kahvoja joiden oikeaa nimeä en tiedä. Korjaan seisomisasentoani tietoisesti, jotta polveni eivät yliojentuisi niin paljoa yms muuta pientä.

vastaaja nro 1

Vierailija kirjoitti:

Yliliikkuvat nivelet ja niistä aiheutuvat ongelmat havaittiin mulla jo nuorena.

Taivaan kiitos en törmännyt näihin nykyisiin eds-nettisivustoihin, jotka kannustavat suurin piirtein teippaamaan kaikki nivelet ja olemaan tekemättä mitään paitsi valittamaan ja ratsastamaan etuuksilla. Sen sijaan törmäsin fiksuun fysioterapeuttiin, joka selvitti minulle miten nivelsiteiden kunto on riippuvainen lihasten kunnosta.

Kuntosalia pienillä painoilla. Oikeiden nostoasentojen etsimistä ja kaiken mahdollisen ylivenytyksen välttämistä (ei siis spagaateja pikkukännissä vain jotta porukka ihmettelisi suu auki, eikä peukaloa kämmenselkään näytösluontoiseksi vain siksi että saan: joka kerta se nivel vaurioituu vähän lisää).

Pilatestä, lempeää joogaa, juoksua. Jos kipeytyy, levätään. Sillai.

Täytyy kuitenkin muistaa, että yliliikkuvuutta on eritasoista. Toisilla sitä on vain joissakin nivelissä, toisilla ihan kaikissa. Myös yliliikkuvuus voi olla eriasteista.

Mä todellakin olen kuvitellut vain olleeni notkea ja harrastanut lapsena ja nuorena jalkapalloa. Silloin neuvottiin venyttelemään reilusti ennen pelejä ja treenejä sekä niiden jälkeen. Pelaaminen ja venyttely kävi nivelien päälle ja kipuihin ratkaisu oli tietenkin venyttely.

Kun sitten 25v menin lääkäriin polvikivun takia, oli aika pysäyttävää saada diagnoosi ja kuulla tehneensä ihan väärin koko ikänsä. Venyttely kiellettiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Kyllä tämä voi olla todella invalidisoivaa, etenkin jos diagnoosi ja hoito-ohjeet viivästyy. Itsekin olen viihdyttänyt aikoinani kavereita "hyppimällä hyppynarua" omia käsiä yhdessä pitäen "naruna".

No mulla on yliliikkuvat nivelet ja välistä oon apuna miehen tilalla, ite oon ammatitlani tarjoilija eikä kummassakaan työssä ole mitenkään paikat erityisesti kipeytyny.

Vierailija kirjoitti:

Joo, niitä tukia mietinkin ensin mutta ne olisi aina likaiset ja "haitolla"...

Ennen ei ole ollut ongelmia kipeytymisen kanssa, syksyllä alkoi pitkien työputkien aikana vähän vihloa, pikku hiljaa nopeutunut ja nyt olin kolme päivää ja tekisi mieli kohta itkeä kun koskee!

Työergonomia voi hyvinkin olla viturallaan, en ole koskaan osannut varoa yliojentelua kun ei se ole sattunut. Nyt vaan tuntui viimeisenä iltana ettei kohta pysy koneet käsissä.

Kuinka pitkiä työputkia sulla on? Mulla ihan normaalia, että 10-12 päivää töitä ja yksi tai kaksi päivää lepoa. Sitä on kyllä ihan raato työputken jälkeen, eikä se pari päivää riitä palautumiseen alkuunkaan. Työergonomiahan meillä usein on ihan viturallaan. Moni työvaihe esim lypsyllä on epäergonominen eikä sille voi tehdä yhtään mitään.

t: 7.

Kiitos 7, mulla ei ole vielä mennyt sijoiltaan mutta äidilläkin se alkoi vasta 30-vuotiaana...

Nyt kun mietin niin lonkat on joskus kanssa kipeät, ja polvet. Ihme ettei kyynärpäät vaikka ne onkin ns. pahimmat nilkkojen ohella. Nyt on eniten huomiota vieneet nuo ranteet...

Sairauslomakaan ei aina ole vaihtoehto, tuntilainen jätetään äkkiä palkkaamatta jos koko ajan hakee saikkua kun koskee :/ siksi kai se alan vaihtokin olisi hyvä, ettei lopullisesti hajoa paikat. Mutta kokeillaan ensin niitä kunto-ohjeita.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliliikkuvat nivelet ja niistä aiheutuvat ongelmat havaittiin mulla jo nuorena.

Taivaan kiitos en törmännyt näihin nykyisiin eds-nettisivustoihin, jotka kannustavat suurin piirtein teippaamaan kaikki nivelet ja olemaan tekemättä mitään paitsi valittamaan ja ratsastamaan etuuksilla. Sen sijaan törmäsin fiksuun fysioterapeuttiin, joka selvitti minulle miten nivelsiteiden kunto on riippuvainen lihasten kunnosta.

Kuntosalia pienillä painoilla. Oikeiden nostoasentojen etsimistä ja kaiken mahdollisen ylivenytyksen välttämistä (ei siis spagaateja pikkukännissä vain jotta porukka ihmettelisi suu auki, eikä peukaloa kämmenselkään näytösluontoiseksi vain siksi että saan: joka kerta se nivel vaurioituu vähän lisää).

Pilatestä, lempeää joogaa, juoksua. Jos kipeytyy, levätään. Sillai.

Täytyy kuitenkin muistaa, että yliliikkuvuutta on eritasoista. Toisilla sitä on vain joissakin nivelissä, toisilla ihan kaikissa. Myös yliliikkuvuus voi olla eriasteista.

Mä todellakin olen kuvitellut vain olleeni notkea ja harrastanut lapsena ja nuorena jalkapalloa. Silloin neuvottiin venyttelemään reilusti ennen pelejä ja treenejä sekä niiden jälkeen. Pelaaminen ja venyttely kävi nivelien päälle ja kipuihin ratkaisu oli tietenkin venyttely.

Kun sitten 25v menin lääkäriin polvikivun takia, oli aika pysäyttävää saada diagnoosi ja kuulla tehneensä ihan väärin koko ikänsä. Venyttely kiellettiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Kyllä tämä voi olla todella invalidisoivaa, etenkin jos diagnoosi ja hoito-ohjeet viivästyy. Itsekin olen viihdyttänyt aikoinani kavereita "hyppimällä hyppynarua" omia käsiä yhdessä pitäen "naruna".

Mulla siis nivelien lisäksi muissakin kudoksissa löysyyttä, nenä ja korvat on pehmeät ja pukamia tulee todella helposti. Nenän pehmeys lisää tukkoisuutta ja nielussa kitalaki roikkuu, jolloin hengittäminen selällään on hankalaa, ja kuorsaan. Se vaikuttaa siis mun kohdalla myös uneen ja hapensaantiin. Myös verenpaine on matala ja leposyke siksi todella korkea. Eli sydän on rasitustilassa. Jaloissa ei (vielä) ole suonikohjuja.

Eli ei helpoin sairaus kaikille, vaikka osa pärjää ihan vaan fyssarin avuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, niitä tukia mietinkin ensin mutta ne olisi aina likaiset ja "haitolla"...

Ennen ei ole ollut ongelmia kipeytymisen kanssa, syksyllä alkoi pitkien työputkien aikana vähän vihloa, pikku hiljaa nopeutunut ja nyt olin kolme päivää ja tekisi mieli kohta itkeä kun koskee!

Työergonomia voi hyvinkin olla viturallaan, en ole koskaan osannut varoa yliojentelua kun ei se ole sattunut. Nyt vaan tuntui viimeisenä iltana ettei kohta pysy koneet käsissä.

Kuinka pitkiä työputkia sulla on? Mulla ihan normaalia, että 10-12 päivää töitä ja yksi tai kaksi päivää lepoa. Sitä on kyllä ihan raato työputken jälkeen, eikä se pari päivää riitä palautumiseen alkuunkaan. Työergonomiahan meillä usein on ihan viturallaan. Moni työvaihe esim lypsyllä on epäergonominen eikä sille voi tehdä yhtään mitään.

t: 7.

Yleensä on 8-10 pv töitä, muutama lepo. Joskus on pidempiä  vapaita, ja kanssa pidempiä työputkiakin, mm. joulun aikaan 14 töitä. Ja käyn oikeastaan pelkästään parsinavetoissa niin saa kyykkiäkin sen koneen laiton lisäksi.

Ap

Mulla on yliliikkuvat nivelet ja olen pph. Pari viimeistä vuotta töissä ovat olleet tuskaa, pahimpana polvet, jalkapöydät, lonkat ja olkapäät. Joululomalla selkäkin tuntui kauhean kipeältä ja "löysältä". En ole käynyt vaivoista lääkärissä, mutta yliliikkuvuus huomattiin parikymmentä vuotta sitten fibromyalgiakuntoutuksessa. En tiedä, miten jaksan enää näiden nivelten kanssa.

Ranteissa ei ole varsinaisia erillisiä lihaksia, mutta kyynervarsissa on ainakin neljä erillistä treenattavaa rannetta liikuttavaa lihasta. Isoimmat hoituu tekemällä rannekääntöjä molempiin suuntiin (ekstensio ja fleksio) käsipainolla tai tangolla ja ranteita sivuttain kääntelemällä molempiin suuntiin treenataan pienempiä lihaksia; supinaatio ja pronaatio. Jälkimmäisiä treenataan laittamalla käsipainoon kiekot vain toiselle puolelle ja kääntelemällä rannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliliikkuvat nivelet ja niistä aiheutuvat ongelmat havaittiin mulla jo nuorena.

Taivaan kiitos en törmännyt näihin nykyisiin eds-nettisivustoihin, jotka kannustavat suurin piirtein teippaamaan kaikki nivelet ja olemaan tekemättä mitään paitsi valittamaan ja ratsastamaan etuuksilla. Sen sijaan törmäsin fiksuun fysioterapeuttiin, joka selvitti minulle miten nivelsiteiden kunto on riippuvainen lihasten kunnosta.

Kuntosalia pienillä painoilla. Oikeiden nostoasentojen etsimistä ja kaiken mahdollisen ylivenytyksen välttämistä (ei siis spagaateja pikkukännissä vain jotta porukka ihmettelisi suu auki, eikä peukaloa kämmenselkään näytösluontoiseksi vain siksi että saan: joka kerta se nivel vaurioituu vähän lisää).

Pilatestä, lempeää joogaa, juoksua. Jos kipeytyy, levätään. Sillai.

Täytyy kuitenkin muistaa, että yliliikkuvuutta on eritasoista. Toisilla sitä on vain joissakin nivelissä, toisilla ihan kaikissa. Myös yliliikkuvuus voi olla eriasteista.

Mä todellakin olen kuvitellut vain olleeni notkea ja harrastanut lapsena ja nuorena jalkapalloa. Silloin neuvottiin venyttelemään reilusti ennen pelejä ja treenejä sekä niiden jälkeen. Pelaaminen ja venyttely kävi nivelien päälle ja kipuihin ratkaisu oli tietenkin venyttely.

Kun sitten 25v menin lääkäriin polvikivun takia, oli aika pysäyttävää saada diagnoosi ja kuulla tehneensä ihan väärin koko ikänsä. Venyttely kiellettiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Kyllä tämä voi olla todella invalidisoivaa, etenkin jos diagnoosi ja hoito-ohjeet viivästyy. Itsekin olen viihdyttänyt aikoinani kavereita "hyppimällä hyppynarua" omia käsiä yhdessä pitäen "naruna".

Mulla siis nivelien lisäksi muissakin kudoksissa löysyyttä, nenä ja korvat on pehmeät ja pukamia tulee todella helposti. Nenän pehmeys lisää tukkoisuutta ja nielussa kitalaki roikkuu, jolloin hengittäminen selällään on hankalaa, ja kuorsaan. Se vaikuttaa siis mun kohdalla myös uneen ja hapensaantiin. Myös verenpaine on matala ja leposyke siksi todella korkea. Eli sydän on rasitustilassa. Jaloissa ei (vielä) ole suonikohjuja.

Eli ei helpoin sairaus kaikille, vaikka osa pärjää ihan vaan fyssarin avuilla.

Ykkönen jatkaa

Joo, mäkin kuorsaan nukkuessani ja nenä on aina tukossa, juuri pari viikkoa sitten ottivat magneettikuvat josko niistä näkyis mikä on vialla kun apneaa ei kuitenkaan ole. Mulla on normaalistikin verenpaine tosi alhainen, ja mitä alhaisempi se on, sen korkeampi on syke. Korvat mulla on ok, mutta nenä on tosi pehmeä ja liikkuva ja saan sen muljahtelemaan ikäänkuin rusto ei olisi kiinni missään.

Ap kanssa kuorsaa, ja joskus kun makaa sohvalla tai sängyllä selällään tuntuu hengitys vaikeammalta, ikään kuin olisi joku tukkimassa kurkkua. Hyih.

Mulla tosin on aina ollut korkea verenpaine, lääkärissä syyttävät pillereitä siitä.

Olen 52-vuotias nainen, jolla on kiverät peukalot eli ylitaipuvat sormet/varpaat ja saan edelleen kämmenet lattiaan olematta muuten erityisen notkea. Olen tehnyt mm. raskasta hoitoalan kolmivuorotyötä yli parikymmentä vuotta ja jaksanut hyvin talsia tuplavuorojakin, vaikka minulla on helposti väsyvät lattajalat. Potilaiden kääntely tai nostelu ei ollut ongelma, koska olen aina ollut vahva ja ruholtani ns. karjakkomallia. Asukkaiden ruokatarjottimien kantaminen otti kyllä ranteisiin, joten tarjoilijaksi minusta ei olisi. Hierojankaan ammatti ei onnistuisi, koska sormet antavat periksi. Jonkun ison litistetyn pahvilaatikon kantaminen on vaikeaa, kun peukalo antaa periksi, eikä loota pysy hyppysissä.