Lue keskustelun säännöt.
Ero, raskaus
09.01.2017 |
Olen raskaana ja nyt näyttää siltä, että miehen kanssa on tulossa ero 😢 Onko täällä ketään muuta samassa tilanteessa? Sattuu niin kovin, olisin halunnut kokea kaikki raskauden ilot toisen kanssa, ja nyt olenkin jäämässä yksin ja vauva tulee kasvamaan rikkinäisessä perheessä :( mulla on myös voimat aivan loppu, ja pelottaa mitä tää stressi tekee raskaudelle... :(
Kommentit (6)
Meille tuli kanssa ero lapsen isän kanssa ihan raskauden alkupuolella. Alku oli rankka ja uuden elämän rakentaminen omalla tahollani oli tuskaisen työn takana, mutta täällä me nyt porskutetaan menemään kaksin parikuukautisen vauvan kanssa enkä vaihtais tätä mihinkään. Olihan se kurjaa, ettei ollut ketään kenen kanssa jakaa raskausajan ihanuudet ja inhottavuudet, saati elämä pikku perheenä. Tän lapsen isä häipyi kuvioista ihan kokonaan jo tuolloin erotessamme, enkä ole hänestä kuullut eikä hän ole tavannut lastaan koskaan. Paha mieli mulla kyllä on, koska jokainen lapsi ansaitsisi hyvän isän eikä mulla ole hänelle sellaista tarjota. En kuitenkaan enää voisi kuvitella elämääni minkään muunlaisena, me pärjätään hyvin näinkin.
Ja niin säkin tulet pärjäämään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli kanssa ero lapsen isän kanssa ihan raskauden alkupuolella. Alku oli rankka ja uuden elämän rakentaminen omalla tahollani oli tuskaisen työn takana, mutta täällä me nyt porskutetaan menemään kaksin parikuukautisen vauvan kanssa enkä vaihtais tätä mihinkään. Olihan se kurjaa, ettei ollut ketään kenen kanssa jakaa raskausajan ihanuudet ja inhottavuudet, saati elämä pikku perheenä. Tän lapsen isä häipyi kuvioista ihan kokonaan jo tuolloin erotessamme, enkä ole hänestä kuullut eikä hän ole tavannut lastaan koskaan. Paha mieli mulla kyllä on, koska jokainen lapsi ansaitsisi hyvän isän eikä mulla ole hänelle sellaista tarjota. En kuitenkaan enää voisi kuvitella elämääni minkään muunlaisena, me pärjätään hyvin näinkin.
Ja niin säkin tulet pärjäämään. :)
Kiitos. Lohduttavaa kuulla, että kuitenkin pärjää. Saanko kysyä mistä syystä lapsen isä päätti häipyä? Eikö ollut valmis isyyteen? Ap
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli kanssa ero lapsen isän kanssa ihan raskauden alkupuolella. Alku oli rankka ja uuden elämän rakentaminen omalla tahollani oli tuskaisen työn takana, mutta täällä me nyt porskutetaan menemään kaksin parikuukautisen vauvan kanssa enkä vaihtais tätä mihinkään. Olihan se kurjaa, ettei ollut ketään kenen kanssa jakaa raskausajan ihanuudet ja inhottavuudet, saati elämä pikku perheenä. Tän lapsen isä häipyi kuvioista ihan kokonaan jo tuolloin erotessamme, enkä ole hänestä kuullut eikä hän ole tavannut lastaan koskaan. Paha mieli mulla kyllä on, koska jokainen lapsi ansaitsisi hyvän isän eikä mulla ole hänelle sellaista tarjota. En kuitenkaan enää voisi kuvitella elämääni minkään muunlaisena, me pärjätään hyvin näinkin.
Ja niin säkin tulet pärjäämään. :)
Eipä ne kaikki vaan pärjää, vaikka kuinka ventovieraat nettipalstoilla tuommoisia toivottelisivatkin. Sittenhän lastensuojelua ei tarvittaisi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli kanssa ero lapsen isän kanssa ihan raskauden alkupuolella. Alku oli rankka ja uuden elämän rakentaminen omalla tahollani oli tuskaisen työn takana, mutta täällä me nyt porskutetaan menemään kaksin parikuukautisen vauvan kanssa enkä vaihtais tätä mihinkään. Olihan se kurjaa, ettei ollut ketään kenen kanssa jakaa raskausajan ihanuudet ja inhottavuudet, saati elämä pikku perheenä. Tän lapsen isä häipyi kuvioista ihan kokonaan jo tuolloin erotessamme, enkä ole hänestä kuullut eikä hän ole tavannut lastaan koskaan. Paha mieli mulla kyllä on, koska jokainen lapsi ansaitsisi hyvän isän eikä mulla ole hänelle sellaista tarjota. En kuitenkaan enää voisi kuvitella elämääni minkään muunlaisena, me pärjätään hyvin näinkin.
Ja niin säkin tulet pärjäämään. :)
Kiitos. Lohduttavaa kuulla, että kuitenkin pärjää. Saanko kysyä mistä syystä lapsen isä päätti häipyä? Eikö ollut valmis isyyteen? Ap
Löysi toisen naisen. Tai ilmeisesti löysi tämän jo aikaisemmin ja pähkäili jonkun aikaa rauhassa että haluaako perustaa kanssani perhettä. Ensin oli innoissaan ajatuksesta, siinä kahden kuukauden tienoilla päätti että eipähän sittenkään ja ilmoitti muuttavansa tämän uuden naisen luokse... Että semmoista :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli kanssa ero lapsen isän kanssa ihan raskauden alkupuolella. Alku oli rankka ja uuden elämän rakentaminen omalla tahollani oli tuskaisen työn takana, mutta täällä me nyt porskutetaan menemään kaksin parikuukautisen vauvan kanssa enkä vaihtais tätä mihinkään. Olihan se kurjaa, ettei ollut ketään kenen kanssa jakaa raskausajan ihanuudet ja inhottavuudet, saati elämä pikku perheenä. Tän lapsen isä häipyi kuvioista ihan kokonaan jo tuolloin erotessamme, enkä ole hänestä kuullut eikä hän ole tavannut lastaan koskaan. Paha mieli mulla kyllä on, koska jokainen lapsi ansaitsisi hyvän isän eikä mulla ole hänelle sellaista tarjota. En kuitenkaan enää voisi kuvitella elämääni minkään muunlaisena, me pärjätään hyvin näinkin.
Ja niin säkin tulet pärjäämään. :)
Eipä ne kaikki vaan pärjää, vaikka kuinka ventovieraat nettipalstoilla tuommoisia toivottelisivatkin. Sittenhän lastensuojelua ei tarvittaisi ollenkaan.
Tämä taisi olla melko tärkeä kommentti? Ja erityisen rohkaiseva aloittajaa kohtaan?
Eikö ketään...?