Lue keskustelun säännöt.
Epävarmuus ja pelko parisuhteessa, masennuksen vaikutus suhteeseen jne... Haluan avautua :(
09.01.2017 |
Mulla on ollut pitkään masennus ja edellisestä parisuhteesta on aikaa. Oon saanut tosi paljon paskaa niskaani suhteissa ja se on jättänyt jälkensä, en uskalla ajatella suhteessa päivää pidemmälle.
Nyt olen ollut pari kuukautta suhteessa. Mies on hyvä ja kunnollinen ihminen. Mulla on silti jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoa. Ja eilen just puhuttiin aiheesta että mun masennusoireet näkyy välillä tosi rajusti, esim. ei kiinnosta nousta sängystä, nukun paljon, olen poissaoleva, aloitekyky on huono, sulkeudun usein makuuhuoneeseen jos esim. hänen kavereita tulee istumaan iltaa kun en jaksa olla sosiaalinen. Nämä ei ole miehelle mitään uusia juttuja, sillä me ollaan tunnettu vuosikaudet ja tiesimme toisistamme lähes kaiken jo ennen seurustelun aloittamista. Nyt vaan nämä oireet ilmenee enemmän (tai siis selkeämmin hänelle) kun ollaan päivittäin tekemisissä.
En mä varmaan mahdoton ole. Mun kanssa kyllä pärjää, yritän tehdä kotitöitä, maksan omat laskuni ja yhteisistä kuluista puolet jne. Eikä masennuoireet aina ilmene, mutta välillä ne näkyy kuulemma tosi häiritsevästi.
Mutta silti ahdistaa ihan hitosti että jonain päivänä tää mun kanssa eläminen on miehelle liian raskasta ja hän haluaa pistää poikki. Tiedän että se päivä tulee vielä ennemmin tai myöhemmin. Mulla on ollut masennusta jo pian kymmenen vuotta, pari vuotta sitten olin hetken aikaa latautumassakin, nyt sen jälkeen mennyt pikkuhiljaa paremmin vaikka koko syksyn miettinytkin koska tulee taas iso romahdus kun siitä on ollut jo merkkejä pidemmän aikaa. Lääkkeitä en ole syönyt koskaan enkä syö, sillä en halua alkaa siihen kierteeseen.
Mä haluaisin olla hyvä kumppani. Mutta pystynkö?
Kommentit (6)
1/6
|
09.01.2017 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Masentunut vetää läheisensä siihen samaan suohon. Jos mies on tätä vahvempi masentumisen sijaan hän jättää sinut tai jää velvollisuuden tunteesta suhteeseen. t. masentuneen toinen nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarmuutesi tulee koettelemaan suhdettanne! Todennäköisin vaihtoehto on, että tulette eroamaan. Ellei tosiaan kyseessä ole hyvä jätkä, joka jää suhteeseen silkasta velvollisuudesta. Sellaisen suhteenko haluat?
Miksi pelkäät lääkkeitä? Eikö nyt jotkut masennuslääkkeet voisi olla ihan hyvä juttu? Nostaisi hieman toimintakykyäsi. Kun parisuhde vakiintuu saatat pikkuhiljaa päästä niistä pois. Lievät mielialalääkkeet on kemiallisesti paljon vähemmän vaarallisia kuin harmittomana pidetty päivittäinen kaljan/siiderin siemailu. Ehkä pääsisit töihin, nostaisi lisää itsetuntoasi?
Äitini on sairastanut todella vakavan masennuksen ja itselläni on selvästi hieman taipumusta siihen suuntaan, joten tiedän siitä jotain. Meillä ainakin parisuhteessa miehelleni on tärkeää, että synkempinä hetkinä en anna periksi vaan yritän päästä "masennuksen yläpuolelle". Tästä varmaan jotkut tulevat sanomaan että masennukselle ei voi mitään. Tiedän äitini masennuksen hyvin läheltä seuranneena että jos se pääsee tarpeeksi pahaksi niin ei sille voikaan. Mutta lievempänä mielestäni voi. Pahinta on se jos mikään ei kiinnosta ja silloin tärkeintä on mielestäni edes yrittää pitää elämän perusasioista kiinni. Se myös osoittaa puolisolle että on edes jotenkin on kiinnostunut yhteisestä elämästä. Ettei anna periksi. Itseäni myös auttaa jos saan kiinni siitä, mikä on perimmäinen masennuksen tunnetta aiheuttava asia kullakin hetkellä. Vaatii kyllä todella kovaa henkistä ponnistusta ja itsensä aktivointia sellainen pohdinta, se ei aina onnistu.
Loput onkin sitten kiinni puolisosta ja siinä asiassa ei voi kun luottaa toiseen. Mutta sitähän se on aina parisuhteessa. Ennemmin tai myöhemmin tulee vaikeita asioita eteen ja silloin ei voi kun luottaa siihen, että toinen pysyy rinnalla, koska on luvannut pysyä.
Mielestäni siis masennus ei ole este parisuhteelle, se vain vaatii molemminpuolista satsaamista ja ymmärrystä, niinkuin parisuhde yleensäkin.
Olen myös samaa mieltä lääkkeistä. Kannattaa pysyä erossa niin kauan kuin vain on mahdollista.
Voimia. Itsekin sairastin vaikeaa masennusta nykyisen mieheni tavatessani ja jaksan aina ihmetellä, miten hän jaksoi minua oireideni kanssa. Kävin terapiassa, hankin lääkityksen ja elämä lähti hissukseen parempaan suuntaan. Yhä kamppailen masennusoireiden kanssa, mutta asiat menneet parempaan suuntaan ja parisuhde kukoistaa.
Älä luovu toivosta ja koita keskittyä siihen, että saat sairauteesi apua ja ettet liikaa kuormita seurustelukumppaniasi, jos mahdollista.