pahoinvointi hirvittää, saisiko täältä kannustusta

Ilmeisesti olet ainakin siitä onnellisessa asemassa, että pahoinvointi jossain vaiheessa helpottaa? Monilla pahoinvointi on ensimmäisessä raskaudessa rankinta jostain syystä, itselläni taas viimeisimmässä on ollut pahin. Mutta kyllä siitä selvisi, eikä sentään tiputuskuntoon joutunut, vaikka rankkaa olikin.



Kun plussasin, pyrin tekemään mahd. paljon etukäteen (vaikken kyllä saanut kaikkea suunnittelemaani aikaiseksi). Jääkaappi kannattaa olla pesty, ja ruokavaroja vähän inventoitu ja vessa puhdas ja pyykkivuoret mahd. pienet, niin sitten kun pahoinvointi alkaa, ei ole ainakaan rästitöitä painamassa, vaan voi levätä ja tehdä asioita omaan tahtiin. Toivottavasti saat apua kauppareissuihin ja ruuanlaittoon. Jos pahoinvointi oikein pahaksi menee, juttele lääkärille ja kysy kodinhoitoavusta. Lääkärin kautta sellainenkin saattaa järjestyä paremmin. Koita pitää huolta myös kunnosta. Syö kaikkea, mitä vähänkin tekee mieli ja usein. Älä päästä verensokeria alas. Ja minun mielestäni on helpointa syödä uudelleen juuri oksentamisen jälkeen (todennäk. ei oksenna heti perään). Koita pitää keittiö siistinä (tiskit pois heti kun pystyt jne.)



No, nämä olivat vain omia vinkkejä, ja sinulla on jo kokemusta edellisestä raskaudesta, mutta ehkä jostain niistä on jo apua. Osta muuten B6-vitamiinia, siitä saattaa olla apua. Ja aloita kans joku monivitamiinivalmiste, jos vaan pystyt. Ja ota päivä ja tunti kerrallaan. Nukkuessa tuskin on paha olo, lohtu sekin, eli lepää paljon ja varaa lukemista, että saat ajatukset muualle. Ja unohda kelloaikataulut niin paljon kuin mahdollista. Ulkoilet, kun pystyt. Teet ruokaa, kun pystyt, tai ostat valmista. Nukutat esikoisen, kun pystyt.



Todennäköisesti sinulla ei tule edes yhtä paha olo kuin viimeksi, ja vaikka tulisi - tämä kuulostaa ehkä hassulta - osaat varmaan jo suhtautua siihen ja kuunnella kroppaasi paremmin, (levätä, syödä usein) joten sekin auttaa pärjäämiseen. Ja onneksi se on kuitenkin lyhyt aika elämästä! ...Toivottavasti ei tullut liikaa neuvoja...

Ihan ensiksi onnea! Ja toiseksi, kyllä siitä selviää! Mulla nyt rv 16+5 ja esikoinen 2v. Olen ollut molemmissa raskauksissa hyvinkin pahoinvointinen - en tosin sairaalassa joutunut olemaan tms. vaan jatkuva kuvotus ja ällötys ja väsymys. Oikeastaan vkot 7-12 meni tässäkin raskaudessa siihen että raahauduin töihin ja illat makasin sohvalla. Luin välillä jotain kirjaa esikoiselle tai makasin hänen huoneensa lattialla seurana kun hän leikki. Olen nyt pyrkinyt syömään jotain tunnin välein ettei se paha olo yllätä. Ensimmäisen kanssa en tätä aina muistanut joten välillä tuli oksennuskin. Töissä oli välillä kyllä niin kaamea olo että menin makailemaan hierontahuoneeseen kun kukaan ei vielä tiennyt. Kun sitten 1. ultran jälkeen kerroin töissä, olokin jotenkin helpotti kun sai rauhassa olla paha olo. Kun pahoinvointi oli pahimmillaan, jäin kotiin pariksi päiväksi makaamaan, mutta totesin että töissä on itseasiassa parasta olla - siellä on pakko tsempata eikä ehdi keskittyä omaan pahaan oloon niin paljon. Kylmä juominenkin vähän väliä on ihanaa. Ja itse ainakin huomasin että jos yöunet jää lyhyeksi, pahaolokin on pahempi seuraavana päivänä. Aloita siis aamusta jo kekseillä yms. joka nostaa heti verensokerin ylös. Syö syö syö - semmosta mikä menee alas. Itselle on maistunut näkkäri+juusto, hedelmät, kotimaiset tomaatit, keksit ja pullat ja salmiakki.



Miehellä on aika tärkeä rooli tässä, lähinnä esikoisen hoitamisessa. Itselle kun illalla tuntuu iltapesujenkin tekeminen välillä ylivoimaiselta suoritukselta. Mutta kun ottaa rennosti eikä syyllistä itseään niin hyvin menee. Ja laske myös siisteyskäsitystäsi täksi aikaa, ota ns. rennosti.



Itsellä on nyt tosiaan 17. vko menossa ja vieläkin tulee paha olo jos ei muista syödä. Mutta väsymys on jo hellittänyt, joten jaksaa taas leikkiä ja on parempi mieli esikoisen kanssa ollessa - ei siis huonoa omaatuntoa. Tsemppiä, siitä selviät kyllä!! Ihana asia;)

Kiitos summersnow!!!!

Usko tai älä, mutta sulla oli monta tosi hyvää vinkkiä, mitä en ole tullut ajatelleeksikaan. Tuo, pese vessat ja jääkaappi valmiiksi oli aivan ykkönen. Siis ihan oikeasti! Tosiaan pitää varmaan nyt hoidella kaikki mahdollinen pakollinen kuntoon ja myös miettiä mikä nyt oikeastaan on pakollista ja mikä ei. Kun pahoinvointi iskee, niin ei tarvi stressata. Hyvä vinkki oli myös tuo kunnosta huolehtiminen, ulkoilu (esikoisen kanssa tulee onneksi käytyä vaunuilemassa) ja vitamiinien syönti jo heti alkuunsa.



Tuo verensokerista huolehtiminen varmaan myös tuntuu useimmille hyvältä neuvolta, toivottavasti se tällä kertaa toimisi myös meikäläiseen. Esikoisen kanssa meinaan en ihan oikeasti pystynyt syömään juuri mitään, juominen oli sitten vieläkin toivottomampaa. Kun ei pysynyt sisällä, ei pysynyt ja loppujen lopuksi tyhjän oksentaminenkin oli helpompaa kuin juuri syödyn ruoan. Esikoisesn kanssa nuo " syö korppuja ennen ylösnousua" olivat lähinnä loukkaavia ja naurettavia ohjeita mun näkökulmasta....



Esikoista odottaessa makasin muutaman kuukauden sohvalla, kirjaimellisesti. Olo oli niin huono, että muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin itsestä huolehtiminen. Sairaslomalla olin kauan. Sen takia tämä kakkonen nyt pelottaakin, koska olin niin huonona etten olisi ikimaailmassa jaksanut olla lapsen kanssa.... no ehkä kun on pakko, esikoisen puuhat tosiaan tuo positiivista ajateltavaa eikä tarvitse ihan koko ajan keskittyä omaan kamalaan oloon.



toivottavasti tämä mörköjen piirtäminen seinillekin auttaa, pessimisti ei pety siis. Ja näköjään tältä palstalta saa ihanaa kannustusta kun tarvitsee!!!! Ehkä tästä selvitään!!!!

Hei!



Onnea plussasta. Minullakin pahoinvoinnit menossa, ja viikkoja seitsemän. Minulla ainakin auttanut se, kun juon aamulla jo sängyssä tuoremehua ennen kuin nousen ylös (mies juoksee jääkaapista lasillisen). Makaan sen aikaa, että ehtii verensokeri vähän nousta. Toinen apu löytyi rautalääkkeistä, joita olen jo alkanut syödä. Hemoglobiinin laskeminen näin alussa aiheuttaa myös pahoinvointia. Jotkut kertovat, että myös b-vitamiini auttaisi, mutta sitä en itse ole kokeillut. Tsemppiä!



-Sisel, täältä työpäivän keskeltä karkasi nettiin;)

Olen kuullut että inkivääri auttaisi. En ole itse kokeillut. Siis mitään puristeita tms ei saa raskausaikana käyttää, mutta ihan oikea inkivääri kaupasta. Ja näkkileipä ihan taukoamatta syötynä.



Ystävälläni oli ekassa raskaudessa ihan kaamea pahoinvointi melkein koko raskausajan, oli tiputuksessakin välillä, mutta toisessa raskaudessa, joka alkoi lähes heti perään, pahoinvointi oli melkein olematonta! Toivottavasti näin käy sullakin!!!



hankalin 21+0 ja etomiset tältä erää ohi

Eli alotin syömään nuita homeopaattisia pillereitä jo heti ku tiesin että oon raskaana. Nux vomica merkkisiä, joita saa luontaistuotekaupasta. Eka raskaudessa oksentelin lähes joka päivä, mutta tässä toisessa en oo oksentanu kertaakaa (vielä). Eilen illalla jätin testin vuoksi pillerit pois että jos pärjäis ilman , niin heti aamulla sai istua tuntitolkulla vessassa ku oksetti... Luulen, et nuitten vitamiinienki syöminen auttaa parhaiten kun ne alottaa heti, ennenku pahoinvointi pääsee jylläämään. Tsemiä ja onnea!

Terv. Vesisade rv 7+3

Minulla oli esikoisen kanssa myös aivan järkyttävää pahoinvointia 5-6 viikkoa alkuraskaudessa, olin ihan sänkypotilaana eikä pysynyt sisällä mikään, nestekin vähän niin ja näin.



MUTTA nyt toisen odottaminen ei jostain syystä olekaan ollut niin kamalaa, ainakaan toistaiseksi. Nyt on rv 8-9 menossa, esikoisesta tässä vaiheessa pahoinvointi oli pahimmillaan. Nytkin on huono olo, mutta en ole oksentanut kuin kerran. Meillä niinikään esikoinen 11kk, kun plussatestin tein.



Omia vinkkejä ei taida olla muuta kuin kaksi: 1) Niin pitkään kun olen pystynyt, oon syönyt just sitä mitä silloin tekee mieli; 2) Päätin jo etukäteen, että käytän lääkitystä, jos pahaksi menee. Vielä ei ole mennyt eikä ole yhtään pilleriä tarvinnut ottaa.



Ymmärrän hyvin tunteesi, sillä mulla on vieläpä paha oksennuskammo, joten pelkäsin pahoinvointia ennen tätä raskautta (ei sitä voi ymmärtää kukaan, jolla ei ole ollut pahaa pahoinvointia, mutta tosi ristiriitaistahan se on). Jotenkin vaan ajattelin että kai tästä selvitään. Olen teorioinut, että ehkä jotenkin nuo hcg:t on vielä kropalla " muistissa" eikä nyt uusi näin tuore raskaus teekään niin pahaa... en tiedä mistä johtuu, mutta helpompaa on joka tapauksessa ollut.



Tsemppiä!



Coe rv about 8