Onko vanhoissa puutaloissa aina hämähäkkejä?

Hämähäkit tykkää kosteudesta. Mun lapssuden koti oli vanha hirsitalo, eikä siellä ollut hämähäkkejä (juurikaan).

Ylipäätään omakotitaloissa on aina hämähäkkeja, uusissa ja vanhoissa. Kuten myös vaikka hiiriä.

On niissä aina hämähäkejä. On kai jotain sellaisia terapioita, joiden avulla voi koettaa päästä peloistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hämähäkit tykkää kosteudesta. Mun lapssuden koti oli vanha hirsitalo, eikä siellä ollut hämähäkkejä (juurikaan).

Vanha viisaus menee nimenomaan niin että jos on hämähäkkejä, ei ole hometta.

Meillä yli satavuotias hirsitalo, joskus ollut hämähäkki lattialla mutta varmaan kerrostalossa eksyy sellainen sisälle yhtä usein.

Liiterissä puolestaan on halkojen seassa paljon lukkeja.

Ei ole semmoista terapiaa olemassakaan että pystyisin esim. nukkumaan huoneessa jossa vilistää hämähäkkejä. Miten kukaan pystyy? :( ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämähäkit tykkää kosteudesta. Mun lapssuden koti oli vanha hirsitalo, eikä siellä ollut hämähäkkejä (juurikaan).

Vanha viisaus menee nimenomaan niin että jos on hämähäkkejä, ei ole hometta.

En tiedä viisaudesta, mutta olemme ulkomailla vuokranneet useita taloja, varsinkin Brittein saarilla. Ja kokemuksen mukaan mitä enemmän kosteutta sitä enemmän hämähäkkejä. Homeesta en tiedä, talot on siellä huonommin eristettyjä, joten vaivaako home, en tiedä.

Meillä tulee hämähäkkejä sisälle polttopuiden mukana. Minä teen niin, että tuon polttopuut sisälle kannellisessa astiassa. Suihkutan puihin Raidia ja laitan kannen nopeasti kiinni. Hämähäkit kuolee, eivätkä päädy sisälle saakka.  Liiterissä saavat mellastaa mielin määrin, sieltä en niitä yritä häätää tai tappaa.

Mulla on kolme taloa, rintamamiestalo itärajalla (vanha syntymäkotini), kesämökkinä 50-luvun puinen mummonmökki Hämeessä ja tiilitalo pääkaupunkiseudulla. Rintamamiestalossa hiekkatontilla hämähäkit sisällä on harvinaisia. Alapuolella on tuulettuva kellari, jossa on betonia katto, samoin tiilitalossa. Sen sijaan Hämeen mummonmökissä on usein sisällä hämähäkkejä. Se on rakennettu aikanaan aika perinteisesti: mm. pärekatto, joka on jätetty uudemman peltikaton alle. Siinä on rossipohja, joka ei ole kovin tiivis, ja käsittääkseni hämähäkit pääsevät sisälle rossipohjan lautojen raoista.

Lukkeja en ole kylläkään nähnyt sisällä, viihtyvät enemmän kivitalojen lämpimillä seinillä. Tiilitalon seinillä niitä silloin tällöin näkee.

Minäkin pelkäsin ennen hämähäkkejä, minua on purrutkin joskus hämähäkki. Olen nähnyt vesihämähäkin ja pyydystänyt rantahämähäkin. Sen jälkeen kaikki muut hämähäkit on ihan kevytsarjalaisia. Sanomalehdellä läpsäyttämällä niistä selviää.

En minä vanhempieni rintamamiestalossa ole nähnyt hämähäkkejä sen enempää kuin omassa rivarikämpässänikään. Maantasalla niitä välillä tulee sisään asumismuodosta riippumatta. Hiiriä heillä on, niitä inhosin jo lapsena. Sit voi olla kaikkea muuta kvaa, kuten sokeritoukkia ja turkiskuoriaisia.

Hämähäkit syö muurahaisia, jotka ovat paljon inhottavampia kuin itse hämähäkit. Murkkuja on aina paljon ja voivat jopa nakertaa talon rakenteita tai ainakin samoja ruokia kuin ihmiset. Hämpit syö vaan muita ötököitä.

Meillä on melkein satavuotias hirsitalo ja semmoisia isoja hämppiksenrötköjä näkee silloin tällöin. 

Terveissä taloissa on hämähäkkejä, näin olen kuullut. Itsekin inhoan/kammoan hämähäkkejä mutta meillä on kesäpaikkana 100-vuotias talo jossa niitä näkyy ja niiden kanssa on vaan elettävä 😕. Voin sanoa että pulssi nousee melkoisesti kun näen hämppyjä, kädet hikoaa ja tunnen suorastaan pahoinvointia kun iso hämis on näköpiirissä eli aika paha hämähäkkikammo minulla on ja elämä 100-vuotiaassa talossa ei ole aina kovin helppoa 😟

On, mutta jos yhtään lohduttaa niin vaikka asuisit kerrostalossa, niin seinän, lattian ja katon sisällä on hämähäkkejä. Keskimäärin lähin hämähäkki sisätiloissa on sinusta n. metrin etäisyydellä, olet missä vain.

Mieluummin minä pidän nurkassa hämähäkkiä, joka syö muut elukat, kuin hyppelen muurahaisten ja muiden ylitse. Ötöt ruokakaapissa eivät ole mukavia, myöskään muurahaisten nakertamat sähköjohdot eivät hauskuuta siinä kohtaa, kun tulee tulipalo. Hämähäkki hoitelee tuollaiset.

Meillä on takka ja puilla lämpiävä kiuas. Sisälle tuodaan siis klapeja ja niiden mukana tulee usein hämähäkkejä. Pelkään myös niitä paljon, mutta olen tässä vuosien mittaan rohkaistunut lasin kanssa ottamaan kiinni ne, jotka esille tulevat, ja kantamaan ulos.

Mieluummin hämikset kuin sokeritoukat.

Asuin ennen 1850-rakennetussa talossa. Hämyt nousivat joskus kylppäriin, jossa oli lattialämmitys. Nuo kymmenen vuotta jännitin aina kun menin kylppäriin, vaikka niitä tuli vain muutama vuodessa. Ne olivat valtavia. Niitä oli lankkujen välissä ilmeisesti kymmeniä. Nyt kun olen muuttanut 1950-luvun kivitaloon, olen vuoden aikana nähnyt vain yhden ison hämiksen. Hui!

Vierailija kirjoitti:

Hämähäkit tykkää kosteudesta. Mun lapssuden koti oli vanha hirsitalo, eikä siellä ollut hämähäkkejä (juurikaan).

Meillä on aivan liian rutikuiva huoneilma ja kivitalo, mutta hämähäkkejä, sokeritoukkia yms. taas ei ole ollenkaan. Veikkaan, että talon sijainti (ympäristö) vaikuttaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

On, mutta jos yhtään lohduttaa niin vaikka asuisit kerrostalossa, niin seinän, lattian ja katon sisällä on hämähäkkejä. Keskimäärin lähin hämähäkki sisätiloissa on sinusta n. metrin etäisyydellä, olet missä vain.

Hyi hitto, vai että helpottaa?? Tuohan vaan pahentaa hämähäkkikammoisien pelkoa.

Suomen myrkyllisimmän hämähähäkin purema vastaa ampiaisen pistoa.

Ei huolta siis.

Lukithan ovat ihan harmittomia, eivät edes seittiä tee ja pää asiassa ovat ulkona.

Aina joskushan hämiksiä sisään eksyy mut mieluummin hämis ku mehiläinen.