Lapsesi on joko koulukiusaaja tai koulukiusattu alaluokalla. Kumman valitset?

Ei oikeastaan väliä... mieluiten ei tietysti kumpaakaan, mutta useimmat sekä että ainakin joissakin tilanteissa.

Kiusattu. En pystyisi rakastamaan kiusaajaa.

Kiusattu, sillä saa aikuisena edes vähän myötätuntopisteitä. Jos taas aikuisena selviää että henkilö on ollut kiusaaja, niin no... kusipää mikä kusipää, kyllä pisteet ropisee alaspäin kyseisestä ihmisestä

Oma lapseni on entinen koulukiusaaja. En ole asiasta ylpeä enkä kasvattanut lapsestani kiusaajaa, mutta asia selvisi minulle vasta vuosia myöhemmin. Lapsi ollut aina hyvä koulussa, keskiarvo aina 9 luokkaa. Oli peruskoulussa suosittu ja omisti paljon kavereita. Valitettavasti tämä oli johtanut siihen, että lapsellani ja hänen parhaalla ystävällänsä oli kusi noussut hattuun ja alkoivat inhottavalla tavalla valitsemaan itsellensä kavereita ja syrjimään muita ala-asteikäisenä. Tyttäreni kertoi minulle tästä ollessaan 8lk. Katuu syvästi tekemisiään. Nykyään opiskelee lääkäriksi ja käy ala-asteilla puhumassa kiusaamisesta. Yhtään tytärtäni puolustelematta voin nykypäivänä sanoa olevani hänestä erittäin ylpeä. <3

Kiusaajille on usein persoonallisuushäiriö. Hankalia rakastettava.

Vierailija kirjoitti:

Kiusattu. En pystyisi rakastamaan kiusaajaa.

Omaa lasta pitäisi rakastaa aina.

Ja nelonen vielä jatkaa. Vaikka lapsestani paljastuikin entinen koulukiusaaja, niin rakkauteni häntä kohtaan ei koskaan ole horjunut. Kyllä sitä itsekin tuli mietittyä että olenko kasvattanut lapseni jotenkin väärin, mutta vuosien jälkeen en enää usko siihen. Varmasti olisin voinut pitää silmät paremmin auki, mutta kun katson tytärtäni nykypäivänä, voisin pakahtua ylpeydestä ja rakkaudesta. On selvästi oppinut lapsuutensa virheistä.

Kiusaaja tietysti. Päiväkodissakin oli paljon helpompaa se, että oma 3v töni muita kuin se, että häntä (silloin 2v) mätkittiin tai kun nyt 6v on toisen eskarin pilkan ja tönimisen kohteena. Kiusaaja on asetelmassa ehdottomasti vahvempi kuin kiusattu. Omalla peruskoulu-urallani olin alaluokilla 1-2 ja yläasteella kiusattu, mutta jälkimmäinen jakso oli helppo kestää, koska olin jo fiksu ja pärjäävä ja minulla oli kavereita (ja kiusaajat poikia, joille pärjäsin sekä älyllisesti että kielellisesti). Ekaluokillani olin taas yksinäinen reppana ja open omat lapset kiusasivat pikkukoulussa. He olivat silloin niitä vahvoja ja fiksuja.

olen kokent kiusattuna olemisen, joten kiusaaja.. koska silloin voin puuttua siihen, ettei lapseni kiusaa muita. Myös jos lapsi kiusaa, niin jostain se on sen kiusaamisen oppinut... 

mutta aika säälittäviä nuo kommentit, joissa vielä tuomitaan aikuisena ne, jotka lapsena kiusasivat... koska kyllä minä kiusattuna ymmärrän, että kun lapsena on kiusattu, niin ollaan oltu lapsia. Lapsilla ei ole vielä aivot kehittynyt samalla tavalla, kuin aikuisella. Ei se tee kiusaamista hyväksyttävää, mutta en nyt lähtis heti ensimmäisenä syyttelemään kiusaajiani, jos näkisin heidät. Eihän sitä tiedä, vaikka olisivat oikeasti muuttuneet... tuomitsen vasta kun tiedän, millaisia he nykyään ovat. 

Vierailija kirjoitti:

olen kokent kiusattuna olemisen, joten kiusaaja.. koska silloin voin puuttua siihen, ettei lapseni kiusaa muita. Myös jos lapsi kiusaa, niin jostain se on sen kiusaamisen oppinut... 

mutta aika säälittäviä nuo kommentit, joissa vielä tuomitaan aikuisena ne, jotka lapsena kiusasivat... koska kyllä minä kiusattuna ymmärrän, että kun lapsena on kiusattu, niin ollaan oltu lapsia. Lapsilla ei ole vielä aivot kehittynyt samalla tavalla, kuin aikuisella. Ei se tee kiusaamista hyväksyttävää, mutta en nyt lähtis heti ensimmäisenä syyttelemään kiusaajiani, jos näkisin heidät. Eihän sitä tiedä, vaikka olisivat oikeasti muuttuneet... tuomitsen vasta kun tiedän, millaisia he nykyään ovat. 

Kiusaajien myöhemmistä persoonallisuushäiriöistä on ihan tutkimusnäyttöä, joten en kirjoita tuomitakseni. Ja rakastaminen on hankalaa. Lue vaikka diagnoosikriteerit.😶 T:nro:5

Kumman valitsen?

Uuden koulun lapselle, jos rehtori on noin munaton.

Kiusaaja tietenkin. Nykymaailmassa kilpailu on kovaa ja tietty häikäilemättömyys on vain eduksi.

Kiusaaja.... siihen toimintaan on niin paljon helpompaa vanhemman puuttua kuin tukea ja puolustaa kiusattua.

Kiusaaja. Ainakin voisin vanhempana tehdä asialle jotain (kiusatun vanhempana et voi muuta kuin antaa rakkautta, sillä koulujen "toimenpiteet" ei auta). Lastani rakastan joka tapauksessa, vaikka joskus täytyisi näyttää se oikea tie.

Näin koulukiusattuna sanoisin, että koulukiusaaja sillä koko tämä maa on rakennettu sille mitä koulukiusaajat edutavat eli röyhkeydelle, itserakkaudella ja oman navan tuijotamiselle muista välittämättä.

Mulla toinen lapsi oli kiusaaja ja toinen oli kiusattu. Voin sanoa, että ei ole herkkua kummankaan vanhempana. Kiusattu kärsii kiusaamisesta vieläkin, on 19 vuotias. Masennusta, ahdistuneisuutta. Oli syömishäiriötä ja erittäin sosiaalisesti rajoittunut edelleen. Tällä kokemuksella vastaisin, että kiusaaja, jos näistä olisi siis pakko valita.

Kiusaaja taas on tullut järkiinsä, on nyt 16-vuotias, erittäin fiksu, rauhallinen, ystävällinen, järkevä nuori mies. Kiusaaminen jäi jo vuosia sitten - onneksi. Aikanaan tämä oli todella raskasta, mutta siitä sentään selvittiin.

Onpa kauheaa tekstiä, näin on usein nähty että aikuisetkin ihailevat kiusaajia vaikka he miten rumiakin olisivat.  Voimakas luonne kiehtoo.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kauheaa tekstiä, näin on usein nähty että aikuisetkin ihailevat kiusaajia vaikka he miten rumiakin olisivat.  Voimakas luonne kiehtoo.

Ei kai kukaan kiusaajia ihaile mutta kiusaajana eläminen on huomattavasti helpompaa, kuin kiusatuksi joutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olen kokent kiusattuna olemisen, joten kiusaaja.. koska silloin voin puuttua siihen, ettei lapseni kiusaa muita. Myös jos lapsi kiusaa, niin jostain se on sen kiusaamisen oppinut... 

mutta aika säälittäviä nuo kommentit, joissa vielä tuomitaan aikuisena ne, jotka lapsena kiusasivat... koska kyllä minä kiusattuna ymmärrän, että kun lapsena on kiusattu, niin ollaan oltu lapsia. Lapsilla ei ole vielä aivot kehittynyt samalla tavalla, kuin aikuisella. Ei se tee kiusaamista hyväksyttävää, mutta en nyt lähtis heti ensimmäisenä syyttelemään kiusaajiani, jos näkisin heidät. Eihän sitä tiedä, vaikka olisivat oikeasti muuttuneet... tuomitsen vasta kun tiedän, millaisia he nykyään ovat. 

Kiusaajien myöhemmistä persoonallisuushäiriöistä on ihan tutkimusnäyttöä, joten en kirjoita tuomitakseni. Ja rakastaminen on hankalaa. Lue vaikka diagnoosikriteerit.😶 T:nro:5

Onko linkkiä? onhan niitä persoonallisuushäiriöitä myös kiusatuilla ja ihmisillä, jotka eivät ole ollut kumpaakaan. Myös persoonallisuushäiriö ei ole heti negatiivinen asia (esim ei tarkoita, että on 100% narsisti)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olen kokent kiusattuna olemisen, joten kiusaaja.. koska silloin voin puuttua siihen, ettei lapseni kiusaa muita. Myös jos lapsi kiusaa, niin jostain se on sen kiusaamisen oppinut... 

mutta aika säälittäviä nuo kommentit, joissa vielä tuomitaan aikuisena ne, jotka lapsena kiusasivat... koska kyllä minä kiusattuna ymmärrän, että kun lapsena on kiusattu, niin ollaan oltu lapsia. Lapsilla ei ole vielä aivot kehittynyt samalla tavalla, kuin aikuisella. Ei se tee kiusaamista hyväksyttävää, mutta en nyt lähtis heti ensimmäisenä syyttelemään kiusaajiani, jos näkisin heidät. Eihän sitä tiedä, vaikka olisivat oikeasti muuttuneet... tuomitsen vasta kun tiedän, millaisia he nykyään ovat. 

Kiusaajien myöhemmistä persoonallisuushäiriöistä on ihan tutkimusnäyttöä, joten en kirjoita tuomitakseni. Ja rakastaminen on hankalaa. Lue vaikka diagnoosikriteerit.😶 T:nro:5

Onko linkkiä? onhan niitä persoonallisuushäiriöitä myös kiusatuilla ja ihmisillä, jotka eivät ole ollut kumpaakaan. Myös persoonallisuushäiriö ei ole heti negatiivinen asia (esim ei tarkoita, että on 100% narsisti)

Kirjoita googleen kiusaaja ja persoonallisuushäiriö. En osaa vielä oikein hyvin käyttää tätä uutta tablettia. Monta artikkelia löytyy. Persoonallisuushäiriö on huono asia. Kiusaajilla ei esiinny niitä häiriöitä, joiden kanssa suht hyvin voisi tulla toimeen kuten epäluuloinen, eristäytynyt, epävakaa ja vaativa. Ne on juuri narsismia, epäsosiaalista ja huomionhakuisempi. Tämän huomaakin, kun tarkkailee yläasteella ja lukiossa kiusaajaa. Ala-asteella sen sijaan monet ovat vain kehittymätön isä, eivätkä ymmärrä sosiaalisia suhteita.