Onko nainen, joka ei saa avioliitossaan päättää koskaan seksistä, automaattisesti tossun alla kaikissa muissakin asioissa?

Mies ei voi päättää ilman naisen suostumusta ellei sitten syylisty raiskaukseen. Silloin naista raiskataan suhteessa. Ja kyllä nainen on todennäköisesti melko alistettu jos ei hakeudu tällaisesta suhteesta eroon.

Todennäköisesti.

Jokseenkin varmasti.

Tarkoittaen tietysti että kyse on seksin harrastamisesta eikä sen puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin varmasti.

Tarkoittaen tietysti että kyse on seksin harrastamisesta eikä sen puutteesta.

Tarkoitin sitä, että nainen ei saa seksiä kun tekee aloitteen, eikä esim nuolentaa kun haluaa. Mies taas saa aina ja kaiken mitä pyytää.

Ap

nainen saa kaikkea mitä pyytää mies ei juuri koskaan mitä pyytää vähemmän tai vähän enemmän

Sehän on naisen tyhmyyttä jos antaa miehelle kaiken mitä tämä haluaa, muttei vaadi itselleen mitään.

Ihmeellisiä oletuksia. Mistä tämäkin ajatus nyt on saanut alkunsa?

Vierailija kirjoitti:

Sehän on naisen tyhmyyttä jos antaa miehelle kaiken mitä tämä haluaa, muttei vaadi itselleen mitään.

Ai tyhmyyttä? Miten se on tyhmyyttä? Jos vaatii, ei saa enää mitään ja joutuisi elämään selibaatissa. Sekö olisi fiksumpi ratkaisu?! Ap

Omituinen mies kieltämättä.

Ei normaalissa ja rakastavassa suhteessa, jossa on kaksi empatiakykyistä ihmistä, tarvitse VAATIA esim. suuseksiä vaikka itse sitä toiselle antaa.

Nuo on automaattisesti vastavuoroisia asioita, ellei toinen ehdottomasti kieltäydy (ei jostain syystä halua vastaanottaa suuseksiä).

Vierailija kirjoitti:

Omituinen mies kieltämättä.

Ei normaalissa ja rakastavassa suhteessa, jossa on kaksi empatiakykyistä ihmistä, tarvitse VAATIA esim. suuseksiä vaikka itse sitä toiselle antaa.

Nuo on automaattisesti vastavuoroisia asioita, ellei toinen ehdottomasti kieltäydy (ei jostain syystä halua vastaanottaa suuseksiä).

Kuinka monella muka oikeasti on "rakastava suhde" jossa kumpikin kokee saavansa yhtä paljon kuin antavansa? Ja varmaan myös että "koskaan" ei riidellä?! Ap

No kerro sä, onko. Mistä me voidaan sun suhteestasi tietää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen mies kieltämättä.

Ei normaalissa ja rakastavassa suhteessa, jossa on kaksi empatiakykyistä ihmistä, tarvitse VAATIA esim. suuseksiä vaikka itse sitä toiselle antaa.

Nuo on automaattisesti vastavuoroisia asioita, ellei toinen ehdottomasti kieltäydy (ei jostain syystä halua vastaanottaa suuseksiä).

Kuinka monella muka oikeasti on "rakastava suhde" jossa kumpikin kokee saavansa yhtä paljon kuin antavansa? Ja varmaan myös että "koskaan" ei riidellä?! Ap

Ok, tämä kertoi aloituksen jälkeen sinusta ja suhteestasi mieheesi kaiken tarpeellisen. En halua edes tietää enempää. Erotkaa vaan, av antaa luvan siihen. Sinun on parempi elää yksin, miehesi voi myös lähteä etsimään itselleen sopuisan mukavan ja rauhallisen naisen, jota hän voi aidosti rakastaa.

Minusta ap:n kysymys on mielenkiintoinen. Jäin miettimään. Meillä mennään aika lailla noin miehen ehdoilla. Olen minä pari kertaa kieltäytynyt, mutta siitä on tullut jotain ongelmia aina. Ei siis huutamista tms vaan sellaista läheisyyden häviämistä väliltämme ja miehelle epäilys, että enkö enää rakastakaan. Eli kaikki sujuu paljon paremmin, kun mennään hänen ehdoillaan.

Vaikea ottaa kantaa muun elämän suhteen, kun meillä on aika erilliset elämät muuten. Kyllä hän lievästi suuttuu, jos en vaikka noudata neuvoaan jonkun pukeutumisasian suhteen, mutta sellaista on harvemmin eikä mitenkään joka viikko. Perinteisiä riidanaiheita ei muita ole, rahat on täysin erilliset, omat autot, kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa ja hoitaa omat pyykkinsä. Muut kotityöt kuten siivous, niitä mä teen enemmän ja siitä sanominen oli ennen nalkutusta, mutta en enää niin välitä, kun nuo muut on jaettu uudella tavalla. Mies tekee ns miestentöitä, joita on kerrostalossa tietty vähemmän.

Jos olisi perinteisempi yhteistalous ja lapsi, niin ennakoisin isompia ongelmia... varsinkin jos mies tienaisi ja minä en. Tilannetta tasapainottaa meillä luultavasti vahvasti se, että olen paljon parempituloisempi kuin mies, joka on todella köyhä ja olen välillä avustanut häntä taloudellisesti. Esim omistan yksin tämän asunnon jne. Jopa pelottaisi ajatella asetelmaa, että hän kokisi olevansa rahojen osalta vahvemmilla ja mä olisin hänestä taloudellisesti riippuvainen. Vaisto sanoo, että pitää välttää sellaista viimeiseen asti ja että jo normaali tasapelikin taloudellisesti voisi 'vahvistaa' miestä liikaa ja hän alkaisi kokea vahvemmin olevansa yläpuolellani.

No, ap:n tarkemmasta kuvauksesta tulee mieleen että mies on haluton ja ehkä jotenkin masentunut tai stressaantunut. Ei viittaa siihen että vaimo olisi tossun alla. Nro 13 mies sensijaan kuulostaa itsekkäältä ja dominoivalta, onneksi vaikutat itsekin tajunneen että on hyvä pitää kiinni itsenäisyydestäsi.